Suomen murteiden sanakirjasta on ilmestynyt kahdeksan noin tuhannen sivun laajuista painettua osaa, jotka kattavat aakkosvälin a–kurvottaa.
Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Verkossa on nyt aakkosväli a–nihteä.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/
Murresana ales esiintyy runsaimmin Varsinais-Suomessa, Hämeen ja osin Uudenmaan alueilla, ks. artikkelin kartta
https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c9c7f20f9b383c5dfe7…
Kissan tarpeiden tekoa varten sisäkissaa varten tarvitaan laatikko, johon laitetaan kissanhiekkaa. Kissanhiekkaa on monenlaista, mm. savipohjaista paakkuuntuvaa tai paakkuuntumatonta, silikaattista tai puupohjaista ekologisempaa. Kissanhiekoista tietoa mm. tältä kissanhoito.org-sivustolta:
http://www.kissanhoito.org/kissanhiekka/
Kissanhiekka hävitetään sekajätteen mukana:
http://kierratys.info/laji_sekajate.php
Thunbergia laurifolia kuuluu Thunbergiaceae-heimoon (susannat). Suomessa heimon tunnetuin edustaja lienee yleisesti koristekasvina kasvatettava mustasilmäsusanna, Thunbergia alata.
On hyvinkin mahdollista, ettei Thunbergia laurifolialla ole vielä suomenkielistä nimeä; ainakaan käytettävissäni olevista lähteistä en sellaista onnistunut löytämään. Uusin käsillä oleva Viljelykasvien nimistö (2012) ei mainitse Thunbergia laurifoliaa, kuten eivät teoksen aikaisemmatkaan laitokset.
Sellaisenaan Thunbergia grandifora taas tunnetaan nimillä kellosusanna ja bengalinkello, mutta Thunbergia grandiflora var. laurifoliaa ei mainita lähteissä.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981) kertoo seuraavasti: "Puutuvavartisia köynnöksiä ovat...
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Esimerkiksi näissä kirjoissa on ainakin jollain tapaa mukana kateus:Maisku Myllymäki: Holly https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Katherine Pancol: Krokotiilin keltaiset silmät https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Nina Wähä: Babetta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Kanerva Tuominen: Naiset jotka vihaavat naisia https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat…Tuure Vierros: Julmat jumalat https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17302Antti Halme: Rokkikukkopilli https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot https://www.kirjasampo.fi/fi/...
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Kyseessä voisi olla Tuula Lind -nimisen romaninaisen elämään pohjautuva kirja Käheä-ääninen tyttö (2009). Kirjan on kirjoittanut Riikka Tanner Tuula Lindin kertomusten, muistiinpanojen ja haastattelujen sekä julkisten asiakirjojen pohjalta. Kirja käsittelee romaneihin kohdistuvaa syrjintää. Kirjassa Karjalasta Suomeen muuttanut äiti saa irtolaissyytteen, minkä vuoksi hänen lapsensa Tuula otetaan huostaan ja sijoitetaan Mustalaislähetyksen lastenkotiin 1950-luvulla.
Yhdessä sekunnissa aurinko tuottaa 3,8 x 1026 joulea energiaa. Joka tunti 430 kvintiljoonaa (430 x 1018) joulea energiaa osuu auringosta maapallolle. Näin ollen maapallolle osuva osuus auringon energiasta on prosenteissa hyvin lähellä nollaa, tarkemmin 3,14327485380117e-8 prosenttia.
Lähteet:
U.S. Department of Energy https://www.energy.gov/
Learn Astronomy https://www.learnastronomyhq.com/articles/how-much-energy-does-the-sun-produce.html
Kenkien hoito-ohjeita löytyy verkosta. Esim. Martat.fi antaa kenkien hoito-ohjeet ja kumisaappaiden tekijät antavat hoito-ohjeita. Kaikissa ohjeissa käsketään kuivaamaan saappaat huoneenlämmössä, ei patterilla tai liian kuumassa muuten. Tretorn opastaa kuivaamaan saappaat ylösalaisin, koska se nopeuttaa kuivumista. Jokanaisen niksikirjassa (1950-luvulta) on kehotettu kuivaamaan kengät kyljellä, koska muuten kosteus leviää koko pohjaan, tässä ohjeessa ei kylläkään ole kyse kumisaappaista, mutta järkeen kävisi, että myös kumisaappaissa näin voisi käydä. Toisaalta esim. Luontoon.fi-palvelussa retkivarusteiden kuivauksessa opastetaan kuivattamaan jalkineet suuaukko ylöspäin, koska lämmin ilma ja sen mukana kosteus nousevat...
Waltarin Konstantinopoli-romaani on vuonna 1952 ilmestynyt Johannes Angelos, "salaperäisen muukalaisen päiväkirja Konstantinopolin valloituksesta vuonna 1453".
Waltarin aiheesta tekemä ensimmäinen käsikirjoitus julkaistiin Nuori Johannes -nimisenä kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 1981.
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.
Minkäänlaista vakiintunutta suomenkielistä käännöstä termille ’informal justice’ ei valitettavasti näyttäisi olevan. Esimerkiksi Matti Joutsenen Lakikielen sanakirjan vuosien 2000 ja 2005 laitoksista ei kummastakaan löytynyt termiä ’informal justice’. Myöskään oikeustieteen termipankista (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede) emme tätä käsitettä löytäneet.
YK:n sivuilla kirjoitetaan aiheesta seuraavasti:
“Informal systems are also often referred to as “traditional”, “indigenous”, “customary” or “non-state” justice systems.”
https://www.un.org/ruleoflaw/thematic-areas/access-to-justice-and-rule-of-law-institutions/informal-justice/
Termin vapaamuotoinen suomenkielinen käännös voisi olla ”epämuodollinen oikeus”. Tätä termiä...
Aale Tynnin teoksesta Kootut runot löytyy Kalastajan tytär -niminen runo. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi/.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa.
Aikaisemmin kysymykseen vastannut kirjastonhoitaja oli tiedustellut asiaa kirjasarjan kustantajalta Otavalta, jonka vastauksen liitän tähän.
"Sweet Valley High -kirjoja on todellakin suomennettu 50 sekä lisäksi kuusi erillisen SVH-trillerisarjan kirjaa. Viimeiset suomennokset ilmestyivät 2002 eikä enempää ole luvassa. Sarjan suomentaminen lopetettiin, koska sen
suosio alkoi laskea - mutta myös siksi, että 50-osainen kirjasarja on Suomen oloissa jo todella laaja, ja halusimme antaa tilaa muillekin kirjoille. Tällä hetkellä Otava julkaisee mm. Mary-Kate ja Ashley Olsenin
So little time -sarjaa, josta monet Sweet Valley High -fanitkin ovat innostuneet."...
Suoraan vastausta tähän ei löytynyt sanakirjoista hakemalla. Eric Partridgen teoksessa merimiehen ystävä on kuu. Voisiko sailor moon viitata ystävään?
the sailor's friend = the moon: nautical colloquial(ism).: mid-C. 19-20.
Lähde:
Partridge, Eric: The dictionary of slang and unconventional English: colloquialisms and catch phrases; fossilised jokes and puns, general nicknames, vulgarisms and such Americanisms as have been naturalised (1984)
Kiitos palautteesta. Pyrimme jatkossa ottamaan lisää kiinankielistä kirjallisuutta siirtokokoelmaamme. Sitä ei ole Itäkeskuksen omassa kokoelmassa. Ns. harvinaiskielistä kirjallisuutta, mm. kiinankielistä, on eniten Pasilan kirjastossa, jonka kokoelmasta sitä saadaan muihin kirjastoihin määräajaksi ns. siirtokokoelmaan.
Deforgesin teoksia on käännetty englanniksi lähinnä 1980-luvulla eli kaikki käännetyt teokset ovat ilmestyneet ranskaksi aluperin 70- ja 80-luvuilla. Mainitsemistasi teoksista emme löytäneet käännöksiä englanniksi. Etsimme myös saksankielisiä versioita, mutta niitäkään ei löytynyt.
Etsimme kirjoja seuraavista tietokannoista:
http://www.globalbooksinprint.com/
http://www.worldcat.org/
Sekä tietenkin googlesta, Amazonista ja suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista.
Wikipediassa nimet on siis ilmeisesti käännetty vartavasten artikkelia varten.
Amazonilla on muuten myös ranskalainen (www.amazon.fr) ja saksalainen (www.amazon.de) versio, joista voit tilata samoilla tunnuksilla kuin amerikkalaisesta ja brittiläisestä Amazonista.
