Opettajista kertovia romaaneja löytyy paljon. Tässä niistä joitakin, sekä kotimaisia että käännöksiä.
Brontë, Charlotte: Kotiopettajattaren romaani; Professori
Coetzee, J. M.; Häpeäpaalu
Hakalahti, Niina: Sydänystävä
Hayden, Torey: Lapsi muiden joukossa; Nukkelapsi; Toisten lapset
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi
Levo, Tuula: Hyppytunti
Luther, Annika: Opettajainhuone
Pulkkinen, Riikka: Raja
Schalansky, Judith: Kirahvin kaula
Tossavainen, Jouni: Koulu
Tuominen, Pirjo: Kotiopettaja
Tyler, Anne: Nooan kompassi
Valtonen, Hilja: Nuoren opettajattaren varaventtiili
Valtonen, Jussi: Siipien kantamat
Williams, John: Stoner
Tässä muutama vinkki.
Bertényi, Patricia G.: Salaisuuksien galleria
Kuusisto, Stephen: Kuulokuvia : muistoja sokeudesta ja kuuntelemisesta
Mai, Jia: Pimeä voima
Maupin, Armistead: Yön kuuntelijat
Šiškin, Mihail: Neidonhius
Kyllä vain. Wikipedian mukaan Esa Peltonen pelasi HJK:ssa vuosina 1969-1972. https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Peltonen
HJK:n jääkiekkojoukkueessa pelasivat aikoinaan myös Stig Wetzell ja Juhani Tamminen.
Kiekkoa Stadissa, lätkää lähiöissä: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/828955be-34c6-436b…
Kun kysymyksessä ei ole mitään viitettä siihen, miten laajaa barokkimusiikin esittelyä kaivataan, suosittelen ainakin aloittamaan Wikipedian artikkelilla (http://fi.wikipedia.org/wiki/Barokkimusiikki), joka on mielestäni varsin onnistunut tiivistelmä, josta myös pääsee yksittäisiin säveltäjiin, jos on tarvetta.
Sen päättäminen, mikä on "tärkeätä" jossain taidemusiikin tyylikaudessa, on aina jossain määrin tulkinnanvarainen asia. Kun arkisesti puhutaan barokkimusiikista, sillä viitataan usein aikakaudella yleiseen konserttoon ja sen rakenteeseen (nopea - hidas - nopea), mutta myös tyylillisiin ominaispiirteisiin, kuten runsaaseen koristeluun ja bassolinjan (basso continuo) keskeiseen merkitykseen.
Musiikinteorian näkökulmasta asiaa...
Voisiko olla Hilkka Ravilon kirja Kuin kansanlaulu? Ravilon kirjoissa on samantyyppinen juoni monissakin, mutta kollega muisteli, että juuri tässä myrkytetään sienillä.
Tietoa Ravilosta ja hänen tuotannostaan Kirjasammossa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175912197615
Kyseessä on kuvanveistäjä Kari Cavénin teos Lyhyt saari.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/ota-yhteytta/hae-yhteystietoja/toimipistekuvaus?id=23135
Tarkoitat mahdollisesti BWT-neulekirjoja, joita Helsingin Villakehräämö – nykyiseltä nimeltään Novita on julkaissut jo 70-luvulla. Lahden kaupunginkirjaston varastossakin on muutamia lehtiä seitsemänkymmentäluvulta, mutta vuoden 1977 numerot 33 ja 34 puuttuvat.
Kyseisiä numeroita voi saada kaukolainana (hinta 5 euroa / julkaisu).
Kirjastossa on myös Novitan Babyneluleita 0-2 vuotiaille vihkonen vuodelta 1976.
Lahden pääkirjaston varastossa on myös muita vanhoja neule- ja käsityölehtiä. Seitsemänkymmentäluvun neuleita löytyy mm. Uudesta Eevaneuleesta, Eevaneuleesta, Rondonellasta ja Virkkaus- ja neuletyö lehdistä.
Myös kirjoja aiheesta on.
Engström, Maj-Britt Helppoja neuleita : 25 mallia aikuisille ja lapsille. 1976
Fredholm,...
Helvi Hämäläinen debytoi vuonna 1930 romaanillaan Hyväntekijä. Runoilija Saima Harmaja julkaisi esikoiskokoelmansa Huhtikuu vuonna 1932. Aale Tynnin esikoiskokoelma Kynttilänsydän ilmestyi vuonna 1938 ja Elvi Sinervo debytoi vuonna 1939. Muita 1930-luvun tärkeitä naiskirjailijoita olivat Aino Kallas, Maria Jotuni, Maila Talvio ja Hella Wuolijoki, joiden kirjailijaura oli alkanut jo aikaisemmin. 1930-luvulla kirjoittaneista runoilijoista pitää mainita myös Elina Vaara ja Katri Vala.
Kaikista edellä mainituista kirjailijoista on elämäkertakirjallisuutta, joka löytyy helposti Helmet-haulla kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjailijan nimen ja hakusanan ”elämäkerrat”.
1940-luvun aikana kirjallisuuden kentälle tulivat mm. Eila Pennanen...
Etsimäsi kaltaista luetteloa tuskin löytyy mistään valmiina; tätä mieltä ovat olleet kaikki kollegat, joiden kanssa olen kysymystäsi pohtinut. Samaan viittaa myös se, ettei mistään muusta tähän palveluun osallistuvasta kirjastosta ole vastattu kysymykseesi määräajan kuluessa. Ilmeisesti työsi siis on varsin perustavanlaatuista tutkimusta.
Ehkä kannattaisi tutkia myös erilaisia nuottijulkaisuja. Monet runot ja runokäännöksethän ovat päätyneet laulutesteiksi, vaikkei niitä alunperin sellaisiksi oliskaan kirjoitettu. Jonkin verran apua saattaisi olla myös pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvistä Lauluhakemisto-nimisistä teoksista.
Oletko myös jo tutkinut aineistotietokantaa sillä tavoin, että rajoitat aineistoksi vain...
Kyseessä voisi olla norjalaisen Jostein Gaarderin Joulumysteerio (Julemysteriet, suom. Katriina Savolainen, 1996).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au819c75a3-0f65-4dcd-954b-c…
Agatha Christie Wiki -sivuston mukaan kreivitär Rossakoff esiintyy romaanissa The Big Four (Neljä suurta) sekä novelleissa The Double Clue ja The Capture of Cerberus (Kerberoksen kiinniotto, julkaistu kokoelmassa Herkuleen urotyöt). Lisäksi hahmo mainitaan romaaneissa One, Two, Buckle my Shoe (Mabellen kahdet kasvot) ja Hickory Dickory Dock (Neiti Lemon erehtyy).Lähde: https://agathachristie.fandom.com/wiki/Vera_Rossakoff
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli...
'Mittyinen' on yksi interrogatiivipronomini millaisen synonyymeistä. Interrogatiivipronominit viittaavat johonkin puhujalle tuntemattomaan, jota hän tiedustelee."Millainen, minkälainen, mimmoinen, kullainen (harv.), kummoinen, millinen (harv.), mittyinen (harv.) -- Esim. Millainen~minkälainen~mimmoinen~kummoinen hän oikein on? | Millaisissa oloissa hän elää? | Mittyinen tämä on neito, koirat ei hänehen koske E. Leino | Niin ihmiset ihmettelevät, sanoen: millinen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset UTvk." (Aarni Penttilä, Suomen kielioppi)
Nykyaikaisten polkupyöräilijöille tarkoitettujen polystyreenikypärien esi-isät keksittiin Amerikassa 1970-luvun puolivälissä. Suomeen ne tulivat 80-luvulla ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden käyttö maassamme vähitellen yleistyi. Euroopassa myytävien pyöräilykypärien ominaisuuksia säätelevä standardi EN 1078 on vuodelta 1997.
Varhaisin löytämäni pyöräilykypäräaiheinen lehtiartikkeli on Lapset ja yhteiskunta -lehdestä vuodelta 1984. Sen tiedot perustuvat Ruotsissa saatuihin kokemuksiin eikä siinä mainita, että tässä vaiheessa kypäriä olisi ollut saatavilla kotimaisilta markkinoilta. Seuraavana vuonna Suomen lääkärilehdessä ilmestyi tiukkasävyinen mielipidekirjoitus, jossa paheksuttiin "tv:n A-studion erikoistoimittajan vitsailua...
Helsingin kaupungintalo on historiansa aikana vaihtanut väriä moneen kertaan. Alkuperäinen Engelin valitsema väri oli keltainen. Tämän jälkeen se on ollut valkoinen, vaaleanruskea, rosa, vaaleankeltainen, harmaa ja vaaleansininen. Vaaleansiniseksi se maalattiin vuonna 1970 valmistuneen peruskorjauksen yhteydessä. Haalistunut väri maalattiin uudelleen vaaleansiniseksi vuonna 1998. Kaupunginmuseo ja museovirasto katsoivat tuolloin, että julkisivun väri oli valittava edellisinä vuosikymmeninä käytettyjen - harmaan, sinisen tai siniharmaan - joukosta. Katsottiin, että keltaiseen oli vaikea palata, koska ympäristö oli muuttunut Engelin ajoista.
Myös talon käyttötarkoitus on vaihdellut: kaupungintalo on ollut hotellina, ravintolana,...
Tampereen kirjastot palvelivat asiakkaitaan normaalisti sota-aikana – myös talvisodan kuukausina, joina kaupunkia pommitettiin kaikkiaan yhdeksään otteeseen (21.12., 25.12., 27.12., 31.12., 13.1., 15.1., 20.1., 17.2. ja 2.3.). Jatkosodan aikana Tamperetta ei pommitettu.
Kirjaston toimintakertomus vuodelta 1940 kuittaa talvisodan vaikutukset lakonisella huomautuksella: "Kirjaston vuositilastoja tarkastellessa käy ilmi, että sota vähensi talvikuukausien aikana huomattavasti kirjaston käyttöä." Vastaavanlainen vaikutus oli myös jatkosodan alkamisella, vaikka kaupunkiin ei tällä kerralla ilmapommituksia kohdistettukaan: "Sodan puhjettua [vuoden alkupuoliskon erikoisen vilkas lainausliike] huomattavasti hiljeni, kuten oli havaittavissa...
Valitettavasti kirjastosta ei voi ostaa tiettyjä toivomiaan kirjoja. Kirjasto ei myöskään ota vastaan ostopyyntöjä odottamaan sellaista hetkeä, kun kirja syystä tai toisesta poistetaan kirjaston kokoelmasta.
Antikvariaatit ja nettiantikvariaatit ottavat kuitenkin vastaan "halutaan ostaa" -pyyntöjä, joten toivottavasti kirja löytyy sitä kautta.
Hei,
Tokion olympialaisissa tullaan jakamaan mitaleja 33 kilpailumuodon 339 kilpailun lisäksi paralympialaisten 530 kilpailussa. Itse fyysisten jaettavien mitalien määrä on n. 5000 (riippuen mm. joukkuelajeissa palkittavien määrästä) (Lähde: https://olympics.com/tokyo-2020/en/games/olympics-medals/).
Mitaieihin tarvittava metalli on kerätty kokonaan kierrätetystä elektroniikkajätteestä (https://yle.fi/uutiset/3-10638491).
Sergeanne Golonin Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraava.
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
