Nummelan ponitalli -sarja on Merja Jalon kirjoittama nuortenkirjasarja. Sarjan ensimmäinen osa, Yllätysori, ilmestyi vuonna 1977. Sarjaan ilmestyy edelleen jatko-osia.
Vuoden 2023 keväällä julkaistiin sarjan 96. kirja Hopearannan aave. Kuluvan vuoden 2023 syksyllä ilmestyvä sarjan 97. kirja on nimeltään Ryöstäjien jäljillä. Nummelan ponitalli -sarjaa julkaisee nykyään kustantamo Kvaliti https://www.kvaliti.com/
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Kirjastosta! Käy lähikirjastossasi ja kysy henkilökunnalta, niin varmaankin löydät myös lainattavaa aineistoa, jotka kertovat suomalaisista kirjailijoista. Lisäksi henkilökunta opastaa sinut käsikirjaston äärelle; niitä kirjoja et voi lainata, mutta kopioita voi ottaa yhden markan kappalehintaan, tosin Helsingin pääkirjastossa kopiot ovat vieläkin edullisempia. Käsikirjastojen kokoelmissa on usein hakuteoksia kirjailijoista. Www-sivuilta löydät tietoa suomalaisista kirjailijoista ainakin seuraavista ositteista: http://www.akateeminen.com/kirjat/palkinno.htm (kotimaiset kirjallisuuspalkinnot ja niiden saajat), http://booknet.cultnet.fi/yhdistykset/sky/finland.html (finlandia-palkinnosta), http://booknet.cultnet.fi/valuut/index.htm (...
valitettavasti tarkempaa tietoa Sohlman suvun historiasta ei löydy. Ainoa konkreettinen tiedonmurunen nimeen liittyen löytyi Ilkka Raunion teoksesta Adlercreutzeista Österbladheihin, eli Sohlman nimeä on suomennettu muotoihin Sormanen ja Suulamo. Valitettavasti näistäkään nimistä ei lisätietoa jatkon kannalta löytynyt. Lisätietoa Sohlman nimeen liittyen voi tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta, linkin takaa löytyy myös puhelinneuvonnan numero:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Etsin tieto Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Sitaatin löytyminen edellyttäisi Janssonin teosten ja ehkä myös muumi -sarjakuvien yms. systemaattista läpikäyntiä. Uskon löytymisen kannalta tarpeellisen aineiston löytyvän pääkaupunkiseudulta ja voitte tilata ne omaan kirjastoon lainaamista ja lukemista varten.
Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä sitaattia tai sen alkuperää mutta kukaan ei muistanut.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/ (kirjastoala) löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman. Lisäksi kirjastonkäytön tilastoja voi katsella Suomen yleisten kirjastojen tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi/ .
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-Sivistyksen paikka - kirjoituksia kirjaston tilasta / toim. Vesa Niinikangas ja Inkeri Näätsaari, 2000
- Kirjastojen vuosisata - yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla (...
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
Päättää
Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjassa (os 2 L-P, s.464–465) ’tehdä t. kiinnittää pää, pääte, pääty tms., kotkata naula (et.länsimurt.); saattaa päätökseen, lopettaa; tehdä päätös, päätellä’.
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Suomalaisista tietokannoista ei löytynyt tietoa kirjailijasta (Aleksi, Arto). Netistä löytyi Nordic Web Index -hakupalvelun avulla norjankielinen sivu Ambjörnsenistä (http://www.vg.no/rampelys/boeker/kaos/html/ambjornsen.html).
Espoon kaupunginkirjasto on Suomessa erikoistunut Norjan kirjallisuuteen (yhteyshenkilö: Nan Nyman, Kivenlahden kirjasto puh. 09-81657733). Lisäksi voitte ottaa yhteyttä Pohjoismaiden Suomen Instituuttiin (NIFIN), Fabianinkatu 34, 00100 HKI, puh. 09-1800380, sähköposti: nifin@nifin.helsinki.fi.
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa on sanalle "rilli" annettu mm. tällainen merkitys:
- kangaspuiden tukki, jolle kangas kiertyy; kela
Ks. Suomen etymologinen sanakirja, osa 3 / toim. Erkki Itkonen ja Aulis Joki. 1962.
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
