Mikäli sinua kiinnostaa hakeutua alan tehtäviin, suosittelen melkeinpä ottamaan suoraan yhteyttä TE-toimiston koulutusneuvontaan. Sieltä saat todennäköisimmin ajantasaista ja perusteellista tietoa siitä millaiset ovat TE-toimistoissa työskentelevien tietopalvelun asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset.
Tässä suora linkki:
http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/01_ko…
Kirjastojen Kirjasampo.fi-sivustolta löytyy hyödyllisiä listauksia ja kirjavinkkejä kirjan aihealueen mukaan. Sivustolla voi tehdä tiedonhakua esimerkiksi romantiikka-hakusanan avulla.
Romanttisia kirjoja yläkoululaisille löytyy mm. tältä listalta:
Romantiikkaa yläkoululaisille (lukudiplomi) | Kirjasampo
Melinda Metzistä löytyy melko lailla perustietoa https://www.goodreads.com/author/show/1346213.Melinda_Metz , mutta hänen kirjoittamastaan kirjasarjasta löytyy tietoa myös Kirjasampo.fi:sta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au5867fe98-0de5-4373-85cb-b….
Digitointilaite löytyy Helsingistä Pasilan, Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastoista ja Vantaalta Tikkurilan kirjastosta. Kaikissa mainituissa kirjastoissa digitointi tapahtuu itsepalveluna ja on maksutonta.Pasilan kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja, C-kasetteja ja LP-levyjä. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiItäkeskuksen kirjastossa on mahdollista digitoida vinyylilevyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiVuosaaren kirjastossa on mahdollista digitoida VHS-nauhoja ja C-kasetteja. Varaus tehdään Varaamon kautta: varauslinkkiTikkurilan kirjastossa on mahdollista digitoida LP-levyjä ja C-kasetteja. Varaus tehdään Timmi 360 -palvelun kautta: varauslinkki
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Paiju-nimeä on annettu tämän vuosituhannen puolella miehelle alle kymmenen kertaa ja naiselle alle kuusitoista kertaa. Tarkkaa määrää ei ole saatavissa, sillä nimipalvelu ei näytä harvinaisten nimien tarkkaa lukumäärää yksityisyydensuojan turvaamiseksi.
Yritin etsiä tietoa nimen alkuperästä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY 2004) sekä Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksesta Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2008), mutta kummassakaan ei valitettavasti ollut tietoa nimestä.
Liisa Kajalan toimittaman Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö -...
Avaa ikkunas -nimistä kappaletta ei löytynyt. Avaa ikkunasi -niminen laulu on Kristosofisia kuorolauluja (vihko 2) -nimisessä nuottijulkaisussa. Julkaisussa on teosofisen liikkeen kuorolauluja, ja se on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Täsmälleen oikeanniminen se ei siis kuitenkaan ole.
Suomalainen mies -nimisiä kappaleita sen sijaan löytyi useitakin. Niistä Jussi Rasinkankaan ja Kai Hyttisen sävellykset löytyvät vain levyiltä, ja Pekka Simojoen säveltämä myös nuottina.
Nämä tiedot löytyivät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Violasta löytyvät tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen....
Huonolla hyönteistietämykselläni en lähde arvailemaan kyseistä lajia tai sen vaarallisuutta. Voit pyytää tunnistusapua esimerkiksi sivustolla https://laji.fi/ tai kattava valikoima kuvia ja tietoa löytyy myös http://www.otokkatieto.fi/.
Tietoa runonlaulusta löytyy mm. seuraavista teoksista:
- A.O. Väisänen: Hiljainen haltioituminen : A. O. Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista
- Suomen musiikin historia. Kansanmusiikki
- Kansanmusiikki
Ilona Korhonen: Tulin kuin tulikipuna : Larin Parasken runolauluopissa
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti äänikirjoja. CD-levymuotoisia äänikirjoja löytyy HelMet-kirjastoista yhteensä 5138 kappaletta, joista on ruotsinkielisiä 1451 kappaletta, englanninkielisiä 1328 ja suomenkielisiä 1310 kappaletta.
Tämän kysymyksen vastauksesta löydät ohjeet HelMet-hakuun, esimerkkinä vironkieliset äänikirjat: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ab6b98fb-ed…
Myös sähköisessä muodossa on tulossa kirjaston valikoimiin äänikirjoja. HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin...
Kirjaa lukematta pahoinpitelijä tai tappaja ei selviä, mutta ainakin Kirsin kirjanurkka -blogin mukaan kaikki uhrit ovat kohdelleet huonosti omia vanhempiaan. Kannattaa lainata kirja uudestaan. Tietoa kirjasta löytyy monista arvioista, mm. alla olevista:
http://www.kirsinkirjanurkka.fi/2012/04/seppo-jokinen-hervantalainen.html
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/hervantalainen/
Sinun kannattaa tutustua seuraaviin kirjoihin: Iskelmän kultainen kirja, kirj. Peter von Bagh (kust. Otava 1986); Äänilevyn historia, kirj. Pekka Gronow (kust. WSOY 1990); Yleisradion historia 1-3 (kust. YLE 1996). Äänilevyn historiassa on levymyynnin tilastoja. Iskelmän kultaisessa kirjassa ja Yleisradion historiassa sen sijaan ei tämäntapaista tilastotietoa juuri ole, mutta muuten niihin kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut iskelmän historiasta ja niiden soittamisesta radiossa. Kirjojen saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa osoitteessa http://www.libplussa.fi
Uudempia tilastotietoja on Tilastokeskuksen sivuilla(http://www.stat.fi/statweb). Yleisradion sivuilla (http://www.yle.fi) kannattaa myös käydä, erityisesti Äänilevystön...
Sissipataljoona 4:sta löytyy tietoa esimerkiksi WSOY:n 1970-luvun lopulla julkaisemasta Talvisodan historia 1-4 -sarjasta . Osan 4 lopussa on lista suomalaisista joukko-osastoissa ja merkintä, mistä kirjasarjan osasta ja miltä sivuilta löytyy tiedot kustakin osastosta. Sissipataljoona 4:sta tieto näyttää löytyvän kirjasarjan osasta 3 ja sieltä löytyy myös osaston komentaja-tiedot.
Elämäkertatietoja ei näytä kovin paljon löytyvän. Teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 : pienoiselämäkerrat : teosbibliografiat : tutkimusviitteet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1985) kerrotaan Hugo Nousiaisesta seuraavasti: Hugo Olavi Nousiaisen (25. 5. 1913 Viipuri – 12. 8.1957) vanhemmat olivat konemestari Viljam Nousiainen ja Ida Emilia Vartiainen. Puoliso oli Ines Granstedt. Nousiainen kävi kahdeksan luokkaa oppikoulua ja vuosina 1930–1933 Viipurin taiteenystävien piirustuskoulua. Nousiainen toimi rikosetsivänä Viipurissa 1936–1940, assistenttina Rikostutkimuskeskuksen laboratoriossa 1945–1952, tuntiopettajana Suomenlinnan poliisikoulussa 1946–1953 ja toimittajana Viikkosanomissa vuosina 1953–1957. Lapsista ei ole...
Tässä olisi kirjoja, joista löytyy tietoa keskiaikaisista aseista:
1) Edge, David: Arms & armor of the medieval knight : an illustrated history of weaponry in the Middle Ages (London: Saturn, 1996)
2) Hewitt, John: Ancient armour & weapons : from the Iron Age to the thirteenth century (London: Senate, 1996)
3) Ashdown, Charles Henry: European arms & armor (New York: Barnes & Noble, 1995)
4) Harrison, Mark: Anglo-Saxon thegn : 449-1066 ad (London: Osprey, 1993) (erityisesti anglosaksien aseista)
5) Gravett, Christopher: German medieval armies 1300-1500 (London : Osprey Military, 1985)
6) Nicolle, David: The age of Charlemagne (London: Osprey Military, 1984)
7) Wise, Terence: Medieval European armies (London: Osprey...
Reija Kaskiahosta on jonkin verran tietoa Ismo Loivamaan toimittamassa teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 (Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004).
Netistä kannattaa katsoa ainakin seuraavia sivuja
Kustantajan sivut (WSOY)
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=60
Sanojen aika
http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli
http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kannattaa käydä kirjastossa aivan paikan päällä missä asia voidaan helposti selvittää. Ottakaa mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, niin saatte tarvittaessa myös uuden kirjastokortin samalla käynnillä.
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S....
