Olin 90-luvulla lasten‐ ja nuortenosastolla töissä. Muistan hyvin kyseiset satukasettikirjat. Niitä lainattiin todella paljon. Niinpä suurin osa jouduttiin poistamaan niiden kovan kulutuksen tuomien vaurioiden takia
Epäilen, että tarinat ja muistot niistä ovat kestävämpiä kuin nämä formaatit. Nykylapsille on esimerkiksi verkossa tarjolla muuta mukavaa.
Kari Hotakaisesta saat tietoja esimerkiksi Kirjasampo -tietokannasta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927844363
Kannattaa myös aina tarkistaa kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat hotakainen kari ja saat esille aikaisemmat, Kari Hotakaista koskevien kysymysten vastaukset
Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Suomessa on ollut oikeustapaus, jonka mukaan DVD-levyillä oleville elokuville rakennettu kopionsuojaus on tekijänoikeuslaissa tarkoitettua "tehokasta" suojausta, jonka kiertäminen on laitonta. Vanhojen VHS-videoiden joukosta löytyviä vähiä suojattuja (pääosin Macrovision-suojaus) ei ole tällä tavalla todettu lain tarkoittamiksi tehokkaiksi suojiksi, joten niiden kohdalla voidaan ainakin spekuloida asialla.
Yleisesti ottaen kirjaston työntekijä ei työssään voi neuvoa asiakasta laittoman teon suorittamisessa. VHS:n kopioinnin suorittamisen tulkitseminen lain tarkoittamiseksi kopiosuojauksen kiertämiseksi on kuitenkin rajatapaus, koska asiasta ei ole oikeusistuimen ratkaisua ja koska Macrovision-suojausta tuskin voinee sen iän ja tekniikan...
Nettisanakirjan mukaan sanonnalla "kaikkien taiteen sääntöjen mukaan" tarkoitetaan, että jokin asia tehdään mahdollisimman taitavasti, hyvin, oikeaoppisesti tai taidokkaasti. Asiaa ei siis hoideta hutiloiden tai säännöistä (kirjoitetuista tai kirjoittamattomista) piittaamatta.
Lähde:
Sivistyssanakirja. https://www.suomisanakirja.fi/s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6. Viitattu 22.10.2020
Kirjaston aineistosta ei valitettavasti löytynyt tämän sananlaskun alkuperää tai virallista tarkoitusta. Yleensä sillä ilmaistaan, että kerralleen toistunut asia voi toistua uudelleenkin.
Tätä on kysytty myös Helsingin kaupunginkirjastolta kysy-palvelusta ja he neuvoivat kysymään tätä vielä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston tietopalvelusta:
https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot#.W4k_Zk32SUk
Kotimaisten kielten keskus voi myös tietää kyseessä olevan vanhan sananlaskun tarkoituksen:
https://www.kotus.fi/
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Lizzie McGuire on televisio- ja kirjasarjan keksitty hahmo, ei todellinen henkilö. Kirjoja ovat kirjoittaneet monet kirjoittajat. Kirjan henkilön luonne ja harrastukset selviävät kirjoja lukemalla.
Lainatuimpia ja varatuimpia kirjoja koskeviin kysymyksiin on verkkopalvelussamme vastattu usein aikaisemminkin. Vastaukset löytyvät palvelumme arkistosta hakusanalla lainaustilastot https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=lainaustilastot ja varatuimmat https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=varatuimmat .
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen kysytyimmistä kirjoista ei ole olemassa, mutta monet kirjastot julkaisevat nettisivuillaan tilastoja halutuimmista kirjoista. Ne löytyvät netistä haulla lainatuimmat kirjat.
Tässä linkkejä joidenkin kirjastojen halutuimpiin teoksiin:
Helmet-kirjaston eli pääkaupunkiseudun kirjastojen halutuimmat
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit?filter=Halutuimmat
Lappeenrannan seudun...
Kokoelmasta Nikula, Alli : Satukärpänen löytyy satu Lapinpoika Aslakin seikkailut jouluaattona.Sadussa lapinpoika Aslak lähtee kyllä yksin hiihtämään, mutta ei joulukirkkoon, vaan etsimään joulukuusta. Hän eksyy matkallaan, löytää Joulupukin pajan, putoaa pukin säkkiin ja tulee kuljetetuksi kotiinsa. Ehkäpä tämä silti on etsitty satu.
Toisen maailmansodan sodanjulistuksia päivineen on listattu tässä Wikipedia-artikkelissa.
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta: 6.12.1941
Australia: 7.12.1941
Kanada: 7.12.1941
Tsekkoslovakia: 16.12.1941
Uusi-Seelanti: 7.12.1941
Etelä-Afrikan Unioni: 8.12.1941
Intia, Ukraina ja Valko-Venäjä eivät olleet tuolloin itsenäisiä valtioita (vaikka olivatkin YK:n perustajajäseniä 1945), eivätkä julistaneet sotaa Suomelle. Valtioiden rooli allekirjoittajamaina lienee ollut lähinnä diplomaattinen kompromissi ja muodollisuus.
Anni Polva (oik. Polviander) elää ja voi hyvin. "Turkulainen"-lehdessä oli hänestä juttu viimeksi hänen 87- vuotisjuhlansa kunniaksi (6.1.02). Juttu ilmestyi lehdessä 16.1.02 otsikolla "Ikinuori poikatyttö".Siinä hän kertoo lapsuudestaan Tampereella ja elostaan 50 vuotta turkulaisena sekä Tiina-kirjoista.
Valitettavasti en ole pystynyt löytämään mitään tietoa apulaisisännöitsijän palkasta.
Isännöitsijän käsikirjasta löytyy vaan tieto että palkka neuvotellaan taloyhtiön ja isännöitsijän kesken.
Ehdottaisin että otat yhteyttä isännöitsijätoimistoon ja kysyt asiasta heiltä.
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on...
Valitettavasti saatavilla olevissa paikannimikirjoissa Kolhi-nimen alkuperää ei ole selitetty. Kolho sen sijaan on. Saamen kielen sanakirja ei myöskään sanaa tunne.
Sukunimenä Kolhi esiintyy myös ja sukua on tutkittu:
Kuoreveden Kolhin suku : jälkipolvitauluja / koonnut Risto Keskinen.
Painos: 2. korj. täyd. p.
Julkaistu: Tampere : Tuomas Niilonpoika Mäntsän jälkeläisten sukuseura, 2009. Mahdollisesti teoksessa on selitetty nimen alkuperä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus www.kotus.fi/ tutkii myös suomalaisia paikannimiä ja niiden historiaa. Sieltä uskoakseni voit saada vastauksen kysymykseesi.
Voisiko kyse kuitenkin olla Aki Kaurismäen elokuvasta Mies vailla menneisyyttä, joka on valmistunut vuonna 2002. Elokuvaa on kuvattu Kalasataman alueen konttikylässä. Elokuva on vapaasti katsottavissa Areenassa.https://areena.yle.fi/1-1349131
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
