Jonne-nimen alkuperää on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Vastaus löytyy täältä http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=32b81252-c…
Jonne-nimeä on käytetty Pohjois-Suomessa myös Jounin puhuttelunimenä.
Lisätietoa löydät nimikirjoista, esimerkiksi Pertti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Pinta-alan mukaan Suomen suurin kunta on Inari.
Lähde: Kuntaliiton julkaisema tilasto kuntien pinta-aloista ja asukastiheyksistä
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kaupunkien-ja-kuntien-…
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm...
Kirjan juonella tarkoitetaan teoksen tapahtumien kulkua. Loppuunkäsitelty-kirja kertoo itsemurhan tehneestä henkilöstä ja hänen läheisistään ja heidän suhtautmisestaan hänen kuolemaansa. Kirjan lukemalla saat tietää tapahtumat tarkemmin :)
Lizzie McGuire on televisio- ja kirjasarjan keksitty hahmo, ei todellinen henkilö. Kirjoja ovat kirjoittaneet monet kirjoittajat. Kirjan henkilön luonne ja harrastukset selviävät kirjoja lukemalla.
Tilastotietoa Ranskan väestön sijoittumisesta löytyy ainakin Statistics Explained -sivustolta, jossa on erilaista Eurooppaan liittyvää tilastotietoa.
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php/Populat…
Avautuvan sivun Alueelliset väestötilastot ensimmänen kohta käsittelee väestön määrää ja tiheyttä, johon liittyy viereinen englanninkielinen kartta. Karttaa suurenee klikkaamalla ja näkyviin saa tiedot asukkaista per km2.
Käytettävissä olevista lähteistä fraasia ei löytynyt. Kannattaa vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kysymykseen on jo vastattu aikaisemmin Marko Kitin elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=...
Syyt eivät ole niin yksiselitteiset, että niitä voisi vain luetella ja koulutyöhön varmaan kuuluu, että selvittelet niitä itse kirjojen perusteella. Klassikkoteos on Edward Gibbonin 2-osainen "Rooman valtakunnan rappio ja tuho". Kevyempi teos on esim. "Mahtava Rooma. Maailmanvallan värikkäät vaiheet", josta syitä löytyy melko helposti. Suuret historian sarjat käsittelevät myös aihetta tiivistetysti. Rooman historiaa löytyy kirjastosta luokasta 91.173 ja laajemmin antiikin ajan historian luokasta 91.17
Joulunvietosta Venäjällä löytyy melko vähän suomeksi:Suomen kuvalehdessä 50/2004 s.26-28 on Hannu Pesosen artikkeli Hanhea venäläiseen tapaan: venäläisten jouluruokien kurssi hotelli Viipurissa. Ruokaohjeet internetissä www.suomenkuvalehti.fi; Tatjana Ihatsun artikkeli Joulutapoja vanhalla Venäjällä Aamun koitto -lehdessä 1996:23, s.13-14; Petteri Holman artikkeli Kielletty joulu: Neuvostoliitossa sitä ei saanut viettää.Venäjällä siihen ei ole varaa Lapin kansassa 24.12.1999 s. 16-
Englanniksi löytyy maakuntakirjaston Lappi-osastolta kirja Christmas in Russia (1996).
Sanontaja ei löytynyt kirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja.
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Häkkinen
Mistä sanat tulevat / Kaisa Häkkinen
Sanojen synty : etymologinen sanakirja / Veijo Meri
Näissä merkeissä : Suomen kansan latteimmat sanonnat / Pasi Heikura
Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa / Heikki Paunonen
Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset / Outi Lauhakangas.
Sanontojen alkuperää on usein mahdoton jäljittää. Sanonnat voivat syntyä kielellisenä nokkeluutena tai leikittelynä ja jäävät sitten elämään.
Valtioneuvoston sivuilla kerrotaan näin: "Valtioneuvoston käsite on monimerkityksellinen. Sillä voidaan tarkoittaa pääministeristä ja muista ministereistä koostuvaa maan hallitusta. Sillä voidaan myös tarkoittaa valtioneuvoston yleisistunnon ja ministeriöiden muodostamaa organisatorista kokonaisuutta. Toisinaan valtioneuvostolla tarkoitetaan myös pelkästään valtioneuvoston yleisistuntoa tai ministeristökokonaisuutta. Useimmiten asiayhteydestä ilmenee, mitä missäkin yhteydessä tarkoitetaan." (https://valtioneuvosto.fi/tietoa)
Vuoden 1957 Turun Sanomia ei voi (vielä) lukea digiverkossa. Turun kaupunginkirjastossa on vanhoja Turun Sanomia vain mikrofilmeinä, joita voi tutkia pääkirjaston tieto-osastolla. Mikrofilmilaite täytyy etukäteen varata Varaamosta ja samalla tilata mikrofilmit varastosta https://varaamo.turku.fi/resources/awiqbftaybaq?date=2024-10-23Kannattaa myös mainita, että Turun Sanomia voi lukea Kansalliskirjaston digitoiduista lehdistä, jotka ulottuvat vapaasti käytettäväksi tällä hetkellä vuoteen 1939.TS https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-133X?display=THUMB&year=1939
Yritysten arvonlisäverosta löytyy tietoja teoksesta
Ritva Nyrhinen, Pekka Hyttinen, Kaisa Lamppu
Arvonlisäverotus käytännössä (2019)
978-952-14-3571-3
Kirja löytyy mm. pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Käytännön kysymyksiin löytyy vastauksia Verohallinnon verkkosivuilta. Verohallinnolla on myös omat palvelunumerot yritysten arvonlisäveroja koskeville kysymyksille.
Kurkkulajikkeita on kukkimistavaltaan kolmenlaisia: vallitsevasti emikukalliset lajikkeet, sekä hede- että emikukkia tuottavat lajikkeet ja pelkästään emikukkia tuottavat lajikkeet. Viimeksi mainitut ovat olleet lähes yksinomaan käytössä kasvihuonekurkkulajikkeina 1970-luvulta lähtien. Tällaisia lajikkeita kutsutaan partenokarppisiksi. Partenokarppiset lajikkeet tuottavat hedelmiä ilman pölytystä ja hedelmöitystä, mistä johtuen tuotetut hedelmät ovat siemenettömiä.
http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Vuoden_vihannes…
Radiokeskustelu siemenettömästä hedelmistä:
https://soundcloud.com/bassoradio/basson-aamu-kysy-inalta-miten-siemene…
Kylpyläkulttuuri Roomassa oli hyvin laaja ja Rooman kylpylät oivat kaikkien käytössä ja aikamme vastaava laitos olisi yhdistelmä kirjastosta, spaasta, ravintolasta, kauppakeskuksestä ja taidegalleriasta.
Katso lisää:
http://www.pbs.org/wgbh/nova/lostempires/roman/day.html
http://www.cyberbohemia.com/Pages/massbathing.htm
Jos haluat tietoa suomeksi Jerome Carcopinon teoksessa Sellaista oli elämä keisarien Roomassa on oma lukunsa kylpylöistä. Siellä viitataan Juvenaliksen ja Martialiksen kylpylämainintoihin, mutta näitä tekstejä ei ole suomennettu. Sen sijaan Petroniuksen Trimalkion pidot on suomennettu useampaankin kertaan ja niissäkin on lyhyt kuvaus Trimalkion kylpyhetkestä. Trimalkion pidot on tosin hyvin liioiteltu, joten suorana...
