Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Kanto-alkuisille sukunimille on tarjolla kaksi vaihtoehtoista taustaa: ne ovat voineet saada alkunsa puunkannoista tai sitten ne perustuvat siihen, että alunperin kanto on ollut kanta-sanan synonyymi. Nimi Kantomaa voi siis viitata joko kantoiseen maahan tai se voi Kanta-nimien tapaan viitata niemen tyvessä eli kannassa sijaitsevaan maahan tai "kantamaahan", josta muita maita on erotettu. Sanalla kanta on myös merkitykset 'niemi' ja 'kapea kaistale vesien, soiden tai peltojen välissä'.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all
Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Voit käydä lukemassa lehden mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Sinun täytyy etukäteen tilata haluamasi vuosikerran mikrofilmi lukusaliin, jossa pääset sitten lukemaan lehteä mikrofilmilaitteelta. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 20.
Kirjaston aukioloajat:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/aukioloajat
Lehden saatavuustiedot Finna-tietokannassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422069?sid=4076652143
Tilastokeskus julkaisee tilastoja niin kunnan, valtion kuin yksityisen sektorinkin palkoista, esim. kuntasektorin palkat http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html . Nämä ovat siis kuitenkin keskiansioita, eivät peruspalkkoja. Kirjastonhoitajien palkkaluokat kunnissa ja valtiolla löytyvät Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimuksesta, valtion osalta Valtion yleisesta virka- ja työehtosopimuksesta. Nämä löytyvät Internetistäkin, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion työehtoihin, sopimuksiin ja palkkamääräyksiin kannattaa tutustua Valtiovarainministeriön julkaisemassa kokonaisuudessa Valtio työnantajana, http://www.vm.fi/vm/fi/12_Valtio_tyonantajana/index.jsp . Valtion virka- ja työehtojen...
Ylen uutisessa osoitteessa http://yle.fi/uutiset/neuloitko_villasukat_myyntiin_verottaja_voi_puutt… Verohallinnon asiantuntija toteaa, ettei yhden tai kahden sukkaparin myymisestä vuodessa synny käytännössä verotettavaa tuloa niin paljon, että sitä tarvitsisi ilmoittaa. Jos tuloja on enemmän, ne kirjattaisiin ylös, niistä vähennettäisiin kulut (kuten langat) ja jäljelle jäävä voitto merkittäisiin esitäytettyyn veroilmoitukseen. Toki jos voittoa ei synny, ei synny myöskään verotettavaa tuloa.
Käsittääkseni siis maksettavan veron määrä riippuu muista tuloista, jotka on verokorttiin kirjattu, joten sen osuutta myydystä sukkaparista ei pysty suoraan sanomaan. Veroprosenttilaskurilla osoitteessa http://prosentti.vero.fi/VPL2016/Sivut/...
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
VHS-DVD-digitointilaite on Helsingin kirjastoista Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10), Herttoniemen kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Pasilan kirjastossa.
Voit varata ajan laitteen käyttöön suoraan kirjastosta. Kirjastojen yhteystiedot löydät Helmet-palvelusivuston yläreunassa olevasta valikosta Kirjastot.
Pasilan kirjaston laite on varattavissa Varaamon kautta:
https://varaamo.hel.fi/resources/aur3dq6tsxdq
http://www.helmet.fi/fi-FI
Pentti Lempiäisen kirjoittaman Suuri etunimikirjan mukaan Raila ja Raili ovat suomalaisia mukailuja nimestä Raakel. Myös virossa katsotaan Railin syntyneen vanhemmista muodoista Rachel, Rahel, Rahil. Suomen almanakassa Raili on vuodesta 1929. Annika taas on saksalaisperäinen hellittelymuoto, kuten suomalaisten kansanrunojen Annikki. Suomen almanakassa Annika ja Anniki ovat perinteisenä annan päiväinä 9.12, edellinén vuodesta 1984, Annikki vuodesta 1929.
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Suomenkielisinä käännösromaaneina Helmet-aineistohausta ( http://www.helmet.fi ) löytyy mm. Virginia Woolfin Mrs. Dalloway, josta löytyy samanniminen englanninkielinen cd-äänikirja. C-kaseteilla löytyy äänikirjat George Orwellin Eläinten vallankumouksesta nimellä Animal Farm ja P. G. Wodehousen Outo lintu linnassa-teoksesta nimellä Pelican at Blandings. Molempien teosten kieli on melko yksinkertaista.
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä Helmetistä valitsemalla hakutavaksi sanahaku ja kirjoittamalla hakusanaksi kaunokirjallisuus. Valitse pudotusvalikosta aineistoksi cd-levyt tai c-kasetit ja kieleksi englanti. Näin saat näkyviin järjestelmässä olevat englanninkieliset äänikirjat, joiden pareiksi voit etsiä suomenkielisiä romaaneja.
Tietokantojen perusteella näyttää siltä, että Somerjoen laulusta Valot on julkaistu nuotteja sanoineen vain suomenkielisestä versiosta. Tuo englanninkielinen versio Lights löytyy kuitenkin äänitteeltä (Somerjoki: Iso lemmen pala, Siboney 2002), joten tiukan paikan tullen sanat ehkä saa kuuntelemalla talteen.
Esimerkiksi seuraavissa teoksissa on tietoa Anni Polvasta:
- Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ Kirjastopalvelu, 1999
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän/Koonneet Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen. Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1996
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1995
Kaikki nämä ovat Oulunsalon kirjastossa ainakin käsikirjastokappaleena.
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli on osoitteessa: http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Tässä Polvan kustantajan, Kariston nettisivu:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=41&a…
Varsinaista selkokirjallisuutta ei meillä espanjaksi ole. Jos etsit kielenopiskelijoille sopivia helpotettuja, voit hakea asiasanalla LUKEMISTOT + kielirajoitus espanja.
Voit katsoa myös lasten helppolukuisia kirjoja. Niitä löydät hakemalla asiasanalla HELPPOLUKUISET KIRJAT + kielirajoitus espanja.
Kysyin asiaa HSY:n asiakaspalvelusta, mutten saanut vielä vastausta.
Kerätty biojäte jaetaan jatkojalostuksessa kahteen eri prosessiin. "HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Ämmässuolle tuodaan vuodessa yli 50 000 tonnia biojätettä sekä kotitalouksista että yrityksistä." HSY.fi
En löytänyt tietoa painomusteen vaikutuksesta prosessien lopputulokseen. Kenties asiaa ei ole tutkittu.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa jännityskirjallisuudesta:
Pidättekö dekkareista : jännityskirjallisuuden tekijöitä, historiaa, estetiikkaa, 1985
Ekholm: 100 parasta dekkaria : elämää suuremmat dekkarit, 1994
Jännityskirjailijoista ja heidän teoksistaan saat tietoa seuraavista kirjoista:
Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, 2001
Kukkola: Dekkaristin käsikirja, 1997
Kukkola: Suomalaisia rikoskirjailijoita, 2.uud. ja laaj. laitos 1998
Internetissä kannattaa tutustua DekkariNettiin https://dekkarinetti.tornio.fi/
ja Makupalojen Dekkareita-kokoelmaan, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/dekkareita
Jussi-Pekka Toivosesta on etsitty tietoja aikaisemminkin. Jos haluat, voit tarkistaa asian Kysy kirjastonhoitajalta -vastausten arkistosta.
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Vaski-tietokannasta. Sinne pääsee Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta www.turku.fi/kirjasto kohdasta Tiedonhaku ja tietokannat.
Tietoja on myön Heitä luetaan -kirjassa. Turun kaupunginkirjaston kotisivulta voit tarkistaa kirjan saatavuuden AINO-aineistotietokannasta.
Turun kaupunginkirjaston Lasten- ja nuortenkirjastossa on myös muutamia lehtileikkeitä kirjailijasta. Niitä ei lainata, mutta kirjastossa voi ottaa lehtileikkeistä kopiota tai niitä voi lukea kirjastossa.
