Suuret keksijät 1-2 -teoksessa on tosiaan laajahko artikkeli (15 sivua) Ferdinand de Lessepsistä.
Suezin kanavan rakentamisesta on artikkeli Otavan suuressa encyclopediassa, samoin Encyclopedia Britannicassa (englanninkielinen). Suezin kanavasta (myös poliittisessa mielessä) on tietoa Grimbergin Kansojen historiassa, etenkin osassa 22.
Kuopion Varastokirjastossa on kaksi ranskankielistä Ferdinand de Lessepsiä käsittelevää teosta. Ne voidaan tilata kaukolainaksi tarvittaessa.
Mielenkiintoinen olisi Sigurd Wettenhovi-Aspan kirjoittama Suezin kolme kanavaa, mutta sitä on huonosti saatavilla: sen saa ainoastaan lukusalikäyttöön sekä Turun että Helsingin yliopiston kirjastossa.
Yliopistojen kirjastoissa on teoksia Suezin kanavan...
Itse sävellys ei liittynyt alun periin mitenkään porilaisiin, vaan sen teema on peräisin Länsi-Euroopasta. Se tuli Pohjoismaihin balettimusiikin yhteydessä 1700-luvun lopulla ja vähitellen sitä käytettiin eri nimisissä sotilasmarsseissa. Christian Fredric Kressin versio tunnettiin pelkästään juhlamarssina.Vuonna 1851 esitettiin Suomen sodasta kertova musiikkinäytelmä Ur livets strid. Marssin teemaa käytettiin taustamusiikkina Lapuan taistelua kuvaavassa kohtauksessa, jossa se säesti Porin rykmenttiä komentaneen kenraali Georg Carl van Döbelnin hahmon saapumista lavalle. Tästä eteenpäin marssi assosioitui porilaisiin. Sakari Topelius kirjoitti marssiin uudet sanat vuonna 1858 ja vuonna 1860 J. L. Runeberg kirjoitti oman versionsa, joka...
Voit tutkia vanhoja astioita niitä myyvien liikkeiden sivuilla, esimerkiksi https://www.astiataivas.fi/ ja https://wanhatkupit.fi . Arabian valmistamia esineitä osoitteessa Finna.fi Arabian tuotanto. Sivustolla voit etsiä tietoa esineistä koristelun tai leiman avulla. Tarkista myös https://www.makupalat.fi/fi/search/node/keramiikka%20AND%20Suomi
Tampereella toimi vain yksi varsinainen talouskoulu, Tampereen talouskoulu, josta saa tietoja sivulta http://www.uta.fi/koskivoimaa/arki/1900-18/talouskoulu.htm Koulun nykyinen nimi on Tampereen kotitalousoppilaitos ja sen historiasta löytyy tietoja myös sivulta http://www.takol.piramk.fi/historia.html
Varsinaisia matrikkeleita en koulusta löytänyt, pari historiallista teosta kyllä: Lepistö, Vuokko: Tampereen talouskoulussa (vuodelta 1990) ja Tampereen talouskoulu 1892-1922: synty, kehitys ja nykyinen toiminta (vuodelta 1922). Matrikkeleita kannattaa varmaan tiedustella talouskoululta, vaikka epäilen, ettei niitä ole.
Ahlmanin ammattiopisto on myös perustettu 1900-luvun alussa, siitä löytyy yhteystiedot sivulta:
http://www.akonet.org/...
Kadonnutta DVD-levyä ei voi korvata ostamalla kaupasta samanlaisen, vaan se täytyy korvata maksamalla korvaushinta kirjastoon.
Kirjasto maksaa jokaisesta hankkimastaan DVD-levystä myös tekijänoikeusmaksuja, mutta niiden maksaminen ei tietenkään tarkoita, että tekijänoikeudet sinänsä siirtyisivät minnekään. Maksamalla tekijänoikeusmaksut kirjasto vain hankkii luvan kyseisen DVD:n kirjastokäyttöön. En siis oikein ymmärrä, mitä tarkoitat kysymykselläsi siitä, jäävätkö oikeudet sinulle. Korvaamassasi levyssä itsessään tietysti periaatteessa säilyvät kirjastokäyttöoikeudet, mutta koska levy on joko kadonnut tai turmeltunut, tällä ei ole merkitystä.
Flavius Josefuksen Juutalaissotia ei liene suomennettu, mutta esim. Helsingin yliopiston pääkirjastosta
kirjaa löytyy useammalla kielellä (ainakin englanti, saksa, ranska, italia). Kirjaston tietokannassa
tekijän nimi on muodossa Iosephus Flavi.
Aihetta on suomeksi käsitellyt ainakin Pauli Huuhtanen mm. kirjassaan Juutalaissota 66-74 jKr, jossa
Josefusta on käytetty lähteenä.
Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
Deutsche Biographien mukaan näyttää siltä, että Karl Wilhelm Ferdinand, on ollut marsalkka, Generalfeldmarschall, 1787, vuosina 1972-1794 ja 1806, https://www.deutsche-biographie.de/sfz39894.html#ndbcontent
Heraldiikka-Wikissä on mainittu 1787 ja 1806, https://www.heraldik-wiki.de/wiki/Generalfeldmarschall#Kurbrandenburg_u…
Ehkä tutustuminen hänen elämäkertaansa tai sotilasmatrikkeleihin voisi selventää asiaa, Detusche Biographiessa on kirjallisuuslista. Tällainen teos sotilashistoriasta Preussista on saatavilla verkossa, Adel und Militär in Ost- und Westpreußen zum Ende des 18. Jahrhunderts, Frank Behr, https://edoc.hu-berlin.de/bitstream/handle/18452/23763/dissertation_beh…
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa...
Tässä muutama ehdotus, joista voisit olla kiinnostunut:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia
Falcones, Ildefonso: Meren katedraali
Atkinson, Kate: Hävityksen jumala ja Museon kulisseissa
Kirjailijat Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961871980
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904630331
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004333349
Valmista listaa en onnistunut löytämään.
Jos suosituimmuutta arvioidaan kirjamyynnin kautta, Finlandia-ehdokkaiden listoja voi verrata esim. Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löytyviin myydyimpien kotimaisten kaunokirjojen listoihin (https://kustantajat.fi/tilastot/bestsellerit).
Vuoden 2022 Finlandia-voittaja, Iida Rauman Hävitys, on 20 myydyimmän kirjan listalla kolmantena. Muista ehdokkaista Olli Jalosen Stalker-vuodet on sijalla 15.
Vuoden 2021 ehdokkaista Rosa Liksomin Väylä on sijalla 3, Pirkko Saision Passio sijalla 11 ja voittaja Jukka Viikilän Taivaallinen vastaanotto sijalla 4.
Vuoden 2020 listalla voittaja, Anni Kytömäen Margarita, on sijalla 2. Ehdokkaista Tommi Kinnusen Ei kertonut katuvansa on sijalla 5.
Kyseessä on Aleksis Kiven runo Metsämiehen laulu. Teksti löytyy myös netistä: http://www.kivenjuurilla.fi/runot.html#
Tunnettu sävellys mieskuorolle on Jean Sibeliuksen (op. 18 nro 5), sen nuotit löytyvät mm. teoksesta Laulu-Miesten lauluja I ja Suomem Mieskuoroliiton julkaisuista Taitomerkkilaulut ja Pakolliset taitomerkkilaulut. Toinen tunnettu, ja ehkä kansanlaulunomaisempi yksinlaulu on Yrjö Kilpisen. Sen nuotit löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 9, s. 13. Tämän lisäksi Kaj Chydenius on säveltänyt saman runon, se löytyy Chydeniuksen nuottikirjasta Opera omnia : Aleksis Kivi-laulut. Harri Saksalan sävellys on kirjastossa vain äänitteenä, samaten kuin Kalervo Tuukkasen ja Markku Ylipään. Muita säveltäjiä, joista kirjastossamme...
Hei!
Löysin asiaan saman vastauksen kahdesta eri kirjasta: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet. O 2000 ja Uusi suomalainen nimikirja. O 1988. Niiden mukaan Aalto on tyypillinen 1900-luvun alussa harkiten valittu sukunimi, sillä siis korvattiin esimerkiksi ruotsalainen sukunimi.
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Elinkaarianalyysistä tai Life cycle assessment (LCA) -aiheesta löytyy paljon teoksia ja lehtiartikkeleita. Ei ole mielekästä luetella niitä tässä, koska niiden käyttökelpoisuuden voi määritellä vain tiedontarvitsija itse. Siksi olisikin parempi tulla kirjastoon ja yhdessä tietopalvelun kanssa käydä löytyneitä viitteitä ja niiden kuvailutietoja lävitse. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä mm. Manda-, Linda-, Arto-, Finp- ja Aleksi-tietokannat, joista voi myös itse hakea tietoa. Hyviä hakusanoja näyttäisivät olevan Life cycle assessment (LCA), ympäristövaikutukset - arviointi, elinkaari - analyysi, ympäristövaikutukset - arviointi, ympäristöhaitat - arviointi, joihin voi vielä lisätä rajaaviksi hakusanoiksi tuotteet tai yritykset....
Kaikissa Helmet kirjastoissa ei ole tarjolla erillistä palautusluukkua. Kun kirjasto on auki, ei palautusluukkua yleensä käytetä. Aukioloaikana voi tulla kirjastoon sisälle palauttamaan lainat. Kesällä sekä palautusluukku että kirjasto voivat olla suljettuina. Silloin ne eivät näy palvelulistauksessa.Kuvankaappaus näyttää otetun klo 16-20 välillä, jolloin osa kirjastoista oli jo kiinni.
Nykyisistä kansanedustajista löytyy luettelo ikäryhmittäin. 1980-luvulla syntyneitä on jo 33 (16,5 %):
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex8230_Kansanedustajien%20ik%C3%A4rakenne.aspx
Ensimmäiset 80-luvulla syntyneet tulivat ehkä valituiksi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Samanlaista ikäryhmäjakoa ei heistä löytynyt. Kukaan heistä ei liene kuitenkaan ensimmäinen, koska kansanedustajat aloittavat työnsä yhtä aikaa. Tässä linkki luetteloon vuoden 2003 kansanedustajista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vaalikauden_2003%E2%80%932007_kansanedustajista
Iltasella on yleinen Karjalassa, Savossa, Keski-Suomessa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Suomen murteiden sanakirja ei vielä yllä vissiin-sanaan asti, joten sen yleisyyttä jossain murteessa täytyisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta.LähteetSuomen murteiden sanakirja: Iltasella: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c21830df2c252ca7d48…Iltasella levikkialue (kartta): https://kaino.kotus.fi/sms/?p=map&map_id=174733
Vastaus löytyy vastausarkistostamme http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoittakaa kohtaan 'etsi arkistosta' etsimänne nimi ja klikatkaa 'hae'. Susan on lyhennelmä Susannasta. Maria ja Annaa pitää etsiä erikseen. Annikki on hellittelynimi Annasta.
