Janne Haikarin kirjassa Kypärämäki ja sen väki (1999) s. 8 kerrotaan näin: "Jyväskylän seudun nimistöä tutkineen Viljo Nissilän mukaan Kypärämäki on saanut nimensä säännöllisestä muodostaan... Köhniö jää nimenä vaille tyhjentävää selitystä." Asiaa voisi tiedustella myös Keski-Suomen museolta tai alueen asukasyhdistykseltä: Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys (kyparamaki-kohnio.fi)
Valaista on kerrottu mm. kirjoissa Papastavrou, Vassili: Valaat, 1998 sekä Cajander; Veli-Risto: Suurvalaat ja delfiinit, 1987. Valaista löytyy tietoa myös suurista eläinkirjasarjoista kuten Zoo tai Maailman eläimet. Kannattaa lisäksi selailla Eläinmaailma-lehteä.
Internetistä voi myös etsiä tietoa valaista esim. osoitteesta www.wwf.fi tai http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm.
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY, Ruotsissa Wahlström & Widstrand. Kummastakaan en saanut vastausta lyhyellä aikavälillä. Oletettavasti kyseessä on sen verran suosittu kirjailija, että uusi teos käännetään tuoreeltaan; käännöksiä voinee siis odottaa ensi vuodeksi. Kustantamoiden kotisivut ovat www.wsoy.fi sekä www.wwd.se.
Ihan Vanttilassa ei ole kirjaston toimipistettä mutta Kauklahdessa on. Yhteys- ja muut tiedot: Aukioloajat ma, ti, to 14-20 ke, pe 11-16.Katuosoite Hansakallio 2. Postiosoite PL 3604, 02070 ESPOON KAUPUNKI.Puhelin 09 8165 3778.Sähköposti Kirjasto.Kauklahti@espoo.fi
Voitte myös noutaa kirjan kirjastoautosta, Vanttila torstaina/pariton viikko 17.55 – 18.20 Vantinlaaksontie 39
Esim. teoksista Suomen perhoset: mittarit 1-2 ja Suomen perhoset: yökköset 1-2 löytyy levinneisyysalueiden lisäksi mv-kuvat. Muitakin hyviä teoksia löytyy: Marttila, Olli: Suomen päiväperhoset elinympäristössään, 2005 sekä Suomen kiitäjät ja kehrääjät : nirkot, villakkaat, siilikkäät, 1996
Lahden kaupungin Veranta-hanke on päättynyt toukokuussa 2011.
Ikäihmisille kulttuuripalveluja tuottaneen Veranta-hankkeen asioissa voitte jatkossa olla yhteydessä vs. kulttuurisihteeri Ann-Mari Karviseen, puh. 050 387 8792 tai ann-mari.karvinen(at)lahti.fi.
Lahden kaupunginkirjastossa toimii Seniorien kirjastopalvelut-tiimi, jonka vetäjänä on Kirjastoauto-osaston osastonjohtaja Sanna Kuosa. Häneen voi ottaa yhteyttä ko. asioissa.
sanna.kuosa@lahti.fi tai puh. 812 5561, 050 398 5961.
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan vuosina 2010 - 2019 Ringo on ollut etunimenä viidellä henkilöllä. Yhteensä nimi on annettu 53 henkilölle.
Voit tarkastella nimen lukumääriä täältä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä löytyy muutamia kirjoja asiasanoilla "elintarvikkeet" ja "pakkaukset", esim. "Elintarvikelainsäädäntö" (-96). Yhdistämällä "pakkaukset" ja "kierrätys" löytyy esim. Suvi Virtasen "Elinkaarianalyysi ja pakkaukset". Lisäksi käsikirjastosta löytyy samoilla asiasanoilla artikkeliviitteitä, joita voi etsiä CD-ROM-tietokannoista (esim. Aleksi).
Thomas Brezinan kirjoittamaa kirjasarjaa Seitsemän tassua ja Penny on saksaksi ilmestynyt jo 35 osaa. Syksyyn 2007 mennessä niistä on suomennettu 22 ja lisää varmaankin on tulossa. Kirjojen nimistä tai ilmestymisajoista ei valitettavasti ole tietoa.
Kaikkien Suomen murteiden sanakirja on nimeltään: Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja), josta on ilmestynyt tähän mennessä kahdeksan osaa. Suomen murteista on myös kirjassa: ELÄHÄN hötkyile : suomea suupielestä toiseen -kirja (WSOY, 2005).
Erilaisia murresanakirjoja on olemassa monenlaisia, mutta mitenkään kattavia ne eivät varmaankaan ole. Monet murresanakirjat voivat myös keskittyä vain tiettyyn paikkakuntaan ja sen murteeseen. Tässä muutamia esimerkkejä:
Karhu, Kerttu: Eheroon, taharoon (WSOY, 1998)
Karhu, Kerttu: Ei lisä pahoota (WSOY, 2003)
Oottako träillä? : Jalasjärven murresanakirja (Salme Henell, 2005)
Tuukko völijyy? : sanoja ja sanontoja Järviseudun murteella (Sirkka Männikkö, 2007)...
Savon Sanomien lehden uutissivusta 12.10.1951 voi saada kopion Helsingin yliopiston kirjastosta. Toimitustapa, hinnat ja muut asiaan liittyvät seikat voi katsoa suoraan Helsingin yliopiston kaukopalvelun sivustoilta http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm
Se että, voiko kopion saada Turun kaupunginkirjastosta (02-2620 626)tai Turun yliopiston kirjastosta (puh.02-333 51, sähköposti: volter@utu.fi) kannattaa vielä tarkistaa suoraan asianomaisista paikoista. Tällöin kopion saaminen tulee halvemmaksi ja palvelu nopeutuu.
Murha ei vanhene koskaan tarkoittaa varsinaisesti sitä, että sen syyteoikeus ei vanhene. Vanhentumattomia rikoksia on muitakin. Syyttäjälaitoksen sivuilta lisää tietoa:
https://syyttajalaitos.fi/syyteoikeuden-vanhentuminen
Syyteoikeuden vanhentumisesta on tehty opinnäytetyö: Vili Järvinen, Syyteoikeuden vanhentuminen rikosoikeudellisen vanhentumisen muotona (Vaasan ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2014). Opinnäytetyö on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83281/Vili.oppari.pdf?sequence=1
Mahdollista aikaa, jolloin tämä syyteoikeuden vanhenemattomuus ei olisi ollut voimassa, ei löytynyt.
Ruotsin lainsäädännöstä opinnäytetyö sanoo mm. näin:
"Ruotsissa sellaisen rikoksen,...
Nuoruustangossa ainakin mainitaan Siikainen muutamassa kohdassa, tapahtumista suurin osa taitaa silti sijoittua Merikarvialle ja Turkuun. Vares ja kaidan tien kulkijat sijoittuu esittelytekstien perusteella myös maaseudulle, mutta hieman Siikaista pohjoisemmaksi, Keski-Pohjanmaalle. Paljon tietoa Reijo Mäestä löydät mm. Otavan sivuilta http://www.otava.fi/kirjailijat/ ja Dekkarinetistä http://www.tornio.fi/MakiReijo.
Kirjasammosta löytyy hyvä listaus maailmankirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/7726 ja kotimaisen kirjallisuuden klassikkoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6147. Ne ovat varsin sopivia koulukäyttöön.
Käännetyimpiä suomalaiskirjailijoita tai kirjoja ovat Kalevala, Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen, Tove Janssonin Trollkarlens hatt, Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi, Sofi Oksasen Puhdistus, Märta Tikkasen Århundradets kärleksaga ja Mauri Kunnaksen Joulupukki.
Tieto on peräisin Filin eli Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen sivuilta:
http://www.finlit.fi/fili/fili/usein-kysyttyja-kysymyksia/
Lastenkirjoja näistä ovat Janssonin Trollkarlens hatt ja Kunnaksen Joulupukki. Märta Tikkasen kirja on suomennettu nimellä Vuosisadan rakkaustarina.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasamposta löytyy myös listaa kotimaisen kirjallisuuden klassikoista:
http://www.kirjasampo.fi/fi/node/636#.VLpgXfM8LGI
Jarmo Papinniemi ja Seppo Puttonen ovat...
Hei,
Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa on artikkeli puolueiden nimien kirjoitusasuista. Kun käytetään puolueen virallista nimeä eli sitä nimeä, joka on puoluerekisterissä, se kirjoitetaan aina isolla. Virallista nimeä käytetään esimerkiksi puolueen omissa teksteissä ja muissa virallisissa yhteyksissä.
Puolueen epävirallinen nimi kirjoitetaan pienellä. Epävirallisia ovat muun muassa keskusta, kokoomus. Epävirallista nimeä voidaan käyttää esimerkiksi mediassa.
Vasemmistoliiton kohdalla puolueen virallinen (puoluerekisterissä oleva nimi) ja epävirallinen nimi ovat samanmuotoiset. Tekstissä ne erottaa vain sanan ensimmäisestä kirjaimesta.
Eli virallisessa tekstissä Vasemmistoliitto, epävirallisessa vasemmistoliitto....
Kannattaa ottaa yhteys Töölön kirjaston lastenosastoon, jonka kappale se on. Se on laitettu Töölössä korjattavana-tilaan syyskuussa. Siellä voidaan selvittää, mikä kirjan tilanne on. Töölön lastenosaston puhelinnumero on (09) 310 85 825.
Frank Dadd oli brittiläinen taiteilija, joka eli vuosina 1851-1929. Hän oli tuottelias ja menestyvä taidemaalari ja teki lisäksi satoja kuvitustöitä lehtiin ja kirjoihin. Elämäkertatietoja Online Galleries -sivustolla: http://www.onlinegalleries.com/artists/d/frank-dadd/217. Joitakin Daddin maalauksia Artnetin sivuilla: http://www.artnet.com/artists/frank-dadd/past-auction-results.
H. R. (Harry Ryle) Hoppsista näyttää olevan niukemmin tietoa tarjolla. Hopps syntyi San Franciscossa 1869 ja kuoli Los Angelesissa 1937. Maalaamisen ohella Hopps suunnitteli lasimaalauksia omalle United Glass Art co. -yhtiölleen ja työskenteli myöhemmin myös elokuvien parissa. Tietoja Ask Art -sivustolla: http://www.askart.com/askart/h/harry_ryle_hopps/...
