Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
Alla olevista linkeistä löytyy etälukion materiaalia Raamatun jumalakuvasta, Wikipedian Jumala-atrikkeli, jossa mm. käydään läpi Raamatun kohtia, joissa Jumala mainitaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuston artikkeli Kolmiyhteinen Jumala: Isä ja Poika ja Pyhä Henki:
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi3/sivu_3_1_2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jumala_(kristinusko)
https://evl.fi/tutki-uskoa/kolmiyhteinen-jumala
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla:
- Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.)
- Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996.
- Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995.
- Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957.
- Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.)
- Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985.
- Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998.
Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Voisiko kysymäsi olla Lilian Kallion Puumajakesä? Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1977 Nuorten toivekirjasto -sarjassa. Kirjassa joukko lapsia innostuu rakentamaan majan puuhun luettuaan Tolkienin Tarun sormusten herrasta -kirjasta puissa asuvista haltioista. Korihissiä puuhun ei kuitenkaan ole.
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia...
Pälkäneen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajakirjastoihin.
Kirjaston sivuilla ei ole mainintaa lainattavista porakoneista, mutta asian varmistamiseksi sinun kannattanee kuitenkin vielä ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon.
Pälkäneen pääkirjasto Arkki, p. 040 356 3661, kirjasto[at]palkane.fi
https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto
Sinun kannattaa varata esimerkiksi Helsingin Sanomat ja/tai Turun Sanomat mikrofilmeinä toukokuulta 1956. Jos tuo filmin suluissa annettu päivämäärä tarkoittaa ottelupäivää, voisi kuvitella, että päivämäärää 1.5.1956 lähellä olevassa sanomalehdessä voisi olla ottelusta juttu.Voit varata mikrofilmit ja lukulaitteen soittamalla numeroon 02 2620630 tai käymällä Turun pääkirjaston tieto-osastolla (2. krs.). Mikrofilmit täytyy varata etukäteen, ne noudetaan seuraavana arkipäivänä. Varaamossa voi myös sekä varata mikrofilmilukulaitteen että tilata mikrofilmit kirjautumalla palveluun kirjastokortilla https://varaamo.turku.fi/Yle elävä arkisto Painija ja nyrkkeilijä samassa kehässä https://yle.fi/a/20-82052Yle elävä arkisto Lii-Filmi Oy. (1.5.1956...
Kaarinan kaupunginkirjaston sivuilla sanotaan näin:
http://www.kaarina.fi/kirjasto/
"Voit uusia lainasi, ellei lainassa olevasta aineistosta ole varauksia. Huomio! Lainaa ei voi uusia, jos siitä on varaus missä hyvänsä Kaarinan kirjastossa. Lainan josta ei ole varauksia voi uusia kolme kertaa."
Uusiminen tapahtuu Aineistotietokanta-sivulla http://kaarina.kirjas.to/
kohdassa Omat tiedot. Kortin numeron lisäksi tarvitset salasanan, jonka saat kirjastosta.
Tietoa muutoksesta ei suoralta kädeltä löytynyt. Tässä kuitenkin Helmet-hausta löytyviä teoksia, jotka mahdollisesti käsittelevät aihetta. Aiheena on käytetty hakua ”motorinen kehitys”
Varhaisvuosien liikunta, kirjoittajat: Pirkko Karvonen, Helena Siren-Tiusanen, Riitta Vuorinen
Lapsen motorinen kehitys / Britta Holle
Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen / Pirkko Karvonen
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä : varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Liikunta ja oppiminen : mitä merkitystä on kuperkeikalla? / Liisa Hakala
Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen / Kari Kauranen
Riihimäen kirjasto tarjoaa lapsille lasten ja nuorten oman kokoelman, jossa on mm. kirjoja, lehtiä ja elokuvia. Lasten käytössä on myös satuhuone, jossa voi leikkiä, piirtää tai vaikkapa tehdä läksyjä. Satuhuoneessa järjestetään myös kaikille avoimia satutunteja. Osastolla on vitriinejä, joihin kootaan näyttelyjä.
Koululuokille kirjasto toimittaa kirjapaketteja ja lukudiplomipaketteja. Myös varhaiskasvatusryhmille kootaan kirjapaketteja. Luokat voivat myös tulla kirjaston vinkkaukseen tai tiedonhaun opastukseen.
Alla lisää tietoa Riihimäen kirjaston palveluista lapsille ja nuorille:
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/
http://www.riihimaki.fi/kirjasto/lapset-ja-nuoret/palvelut-kouluille/
http://www....
Jos olette antanut kirjastolle asiakastietoihin sähköpostiosoitteenne, voitte pyytää siihen uuden salasanan. Helmetin kirjautumissivulla , on linkki Unohditko tunnuslukusi?. Siitä voi lähettää tunnusluvun vaihtopyynnön kirjoittamalla laatikkoon kirjastokortin numeron.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Mikäli asiakastietoihinne ei ole liitetty sähköpostiosoitettanne, ainoa tapa uuden tunnusluvun saamiseksi on käydä missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Varaattehan mukaanne voimassa olevan henkilötodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Heikki Ojan Aikakirja 2013 -teoksen mukaan Yhdysvalloissa pidettiin vuonna 1872 kokous, jossa amerikkalaiset sopivat neljän aikavyöhykkeen käyttöönotosta. Vuonna 1884 pidettiin Yhdysvalloissa kansainvälinen kokous, jossa sovittiin nykyisistä aikavyöhykkeistä muissakin maissa. Koko maapallon pinta jaettiin pituuspiireillä kahteenkymmeneenneljään vyöhykkeeseen. Lisää aikavyöhykkeiden käyttöönotosta voi lukea Aikakirjan verkkoversiosta:
http://almanakka.helsinki.fi/images/aikakirja/Aikakirja3.68-109.pdf
Ilmeisesti viittaat Helsingin kirjastojen uusiin asiakaskoneisiin ja uuteen tulostusjärjestelmään. Vaikka monet asiat ovat muuttuneet, tulosteiden säilymisaika ei ole muuttunut. Tulosteiden pitäisi säilyä järjestelmässä sama 24 tuntia kuten ennenkin. Viime päivinä tulostuksessa on tosin ollut ongelmia ja siksi kaikki tulostukset eivät ole onnistuneet. Et kertonut, oletko yrittänyt tulostaa omalta koneeltasi vai kirjaston koneilta. Jos sinulla on vielä jatkossa ongelmia, käänny kirjastosi henkilökunnan puoleen.
Sukututkijoille on kyllä tehty vanhojen käsialojen lukuoppaita, mutta nykykäsialojen tulkitsijoille on saatavissa oikeastaan vain grafologiseen tulkintaan paneutuvaa kirjallisuutta. Nimikirjoitukset ovat kyllä siinä määrin oma lukunsa, niin sanoakseni, että niiden selvittelyyn käsialantutkimuksen kirjoista tuskin on paljon apua (esim. Leo Pennanen, Käsialatiedon opas; Osmo Oksanen, Mitä käsiala paljastaa).
Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Lahden runotietokannan mukaan Pentti Saaritsa on suomentanut Anna Ahmatovan runon "Elän kuin käki kellossa" (Я живу, как кукушка в часах). Suomennos julkaistiin vuonna 1974 Parnasson numerossa 2, joka näyttäisi olevan ensimmäinen julkaisukerta. Sen jälkeen runo on julkaistu vuonna 1978 teoksissa Neuvostolyriikkaa 3 (Tammi) ja vuonna 1998 teoksessa Maailman runosydän (WSOY).
Myös Kerkko Koskinen on käyttänyt sävellyksessään Käki Pentti Saaritsan suomennosta.
Runosta ei löydy muita suomennoksia.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Koskinen, Kerkko: Kerkko Koskinen Kollektiivi (Johanna Kustannus, 2012)
Suomen kustannusyhdistys julkaisee hyvää tilastoatietoa vuosittain.
Katso tästa:
http://www.skyry.net/y_tilastot.htm
Tilastokeskuksesta löytyy myös mielenkiintosia kirjatilastoja:
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_086.xls
http://www.stat.fi/til/jvie/2004/jvie_2004_2005-11-01_tau_087.xls
