Laissa Suomen lipusta 26.5.1978/380 ja sen 8 §:ssä sanotaan seuraavasti:
8 §
Joka julkisesti turmelee Suomen lipun tai käyttää sitä epäkunnioittavasti taikka luvattomasti ottaa paikaltaan yleisesti nähtäville asetetun Suomen lipun, on tuomittava Suomen lipun häpäisemisestä sakkoon. (21.4.1995/588)
Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia.
Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28.
Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Varsinaista urkusovitusta sävellyksestä en löytänyt. Sen sijaan useissakin teoksissa siitä on julkaistu pianosovituksia. Alajärven kokoelmista löytyvät esimerkiksi Lauluja mereltä ja muualta (Otava, 2016) ja Suuri toivelaulukirja. Toivotuimmat (F-kustannus, 2016).
Verkosta on vapaasti saatavilla esimerkiksi tällainen sovitus.
Ympäristöministeriön www-sivulla http://www.vyh.fi/ym/palvhak/alo.htm löytyy luettelo eri alueiden seutukaava-asioista vastaavista henkilöistä puhelinnumeroineen.
Sisäasianministeriön www-sivulta http://www.intermin.fi/suom/laanit/kartat.html puolestaan löytyy kuntaluettelo lääneittäin ja maakunnittain. Suomen kuntaliiton sivulla http://www.kuntaliitto.fi/esittely/kuntakoodit.htm on kuntien kuntanumerot.
Tilastokeskus käyttää määritelmää seutukunnat Suomen tilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin postin sivuilta http://www.posti.fi/ löytyi postinumeroluettelo, muttei enää. Vastausta siihen, mitkä postinumeroalueet
kuuluvat mihinkin seutukaava-alueeseen ei löytynyt. Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella ympäristöministeröstä tai postista.
Kysymykseen on hankala vastata, kun näillä sanoilla alkavia lauluja on Viola-tietokannan mukaan useampiakin. Listaan tähän jotain mahdollisia:
Jenni Vartiainen: Minä ja hän - Alkusanat "Sitten kun oon viimeisen lauluni laulanut" (teksti Maria Rahikainen)
Laineen Kasperi: Sitten kun - alkusanat "Sit ku pääsen pois"
Ilona Korhonen: Sitten kun - alkusanat "Sitten kun surullinen sydämeni metsässä mustikkaa kantaa"
Pasi Kaunisto & Markku Aro: Sitten kun mä pääsen siviiliin (sävellys Toivo Kärki, sanat Vexi Salmi)
Cheek: Pelkkää puhetta - alkusanat "Sitten kun ollaan puhelimet kii-kii-kiinni"
Tuollaista eläkkeellepääsemislaulua Viola ei valitettavasti tunne lainkaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Ann on lyhentymä Annasta, joka puolestaan on kreikkalainen muoto sanasta hannah, armo. Anna ja Ann ovat suosittuja nimiä monissa kielissä.
Charlott (sekä Charlotta ja Charlotte) on ranskalaisen ja italialaisen Charlot-nimen sisarnimi. Charlot tarkoittaa "Pikku Kaarloa", joten Charlott voidaan kääntää "Pikku Karlaksi". Kaarlo tulee nimestä Karl, joka on peräisin yläsaksan murteesta ja merkitsee miestä tai kosijaa. Nimi ja sen monet muunnokset (Carolus, Carlo, Charles jne.) ovat tulleet tunnetuiksi monien hallitsijoiden niminä.
Caroline on samaa juurta kuin Charlott, sillä se on Carolus-nimen sisarnimi.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Ainakin noma-niminen infektiosairaus, joka tunnetaan myös nimellä cancrum oris (vesikuolio) voi aiheuttaa tällaisia kasvojen alueen epämuodostumia. Tauti voi saada hampaiston näyttämään epätavallisesti kehittyneeltä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Noma_(disease)
Vaikea kysymys...
Meillä on varmasti Suomen kirjastoissa äänitteitä ja nuotteja, jotka eivät ole enää myynnissä.
Ne ovat kuitenkin tavallaan julkisesti saatavilla lainaksi tai kopioituina.
Kaikkia omakustanne materiaaleja ei kirjastoistakaan löydy.
Helsingin Sanomat on Suomessa varmasti paras lähde, kun tarvitsee etsiä suuria uutisia menneiltä vuosilta. Helmet-kirjastoissa on käytettävissä Helsingin Sanomien Aikakone-palvelu, jossa päivämäärän perusteella voi selailla digitoitua kyseisen päivän näköislehteä.
Nimi on ilmeisesti salanimi eikä henkilön todellinen nimi ole tiedossa.
Lähde:
Eskonmaa, Anja KANTO - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000185273
Yleisissä kirjastoissa EBSCO-tietokanta on kyllä vapaasti kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Esim. Helsingin kirjastoissa pystyt myös tulostamaan tietokannassa olevia kokotekstiartikkeleita, jolloin ensimmäiset viisi liuskaa ovat maksuttomia, loput maksavat markan / sivu. En kuitenkaan onnistunut löytämään etsimääsi artikkelia Ebscosta. Näyttää myös siltä, että Ebscoon on indeksoitu ainoastaan etsimäsi lehden edeltäjä (Psychosocial rehabilitation journal) vuoteen 1995 asti, mutta ei Psychiatric rehabilitation journalia.
Olet tietysti tervetullut käyttämään Ebscoa mihin tahansa pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon, mutta edellä mainituista syistä ehdottaisin, että ottaisit yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon Terkkoon, jonka...
Tässä pari tuoreinta teosta, joissa Antti Tuurista:
Kotimaisia sotakirjailijoita / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2001 ) ja Kotimaisia nykykertojia. 3 / toim. Kari-Otso Nevaluoma(2000 ). Otavan sivuilta löytyy vähän tietoa: http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… Mahtaisikohan soitto Otavaan auttaa jos haluaa lisää tuoretta tietoa? Muutama tuore lehtiartikkeli Antti Tuurista: Hauska tapaus - Suomen kuvalehti 2003, nro 39, sivu 44-47; Ihmetellen halki Euroopan - Suomen kuvalehti 2003, nro 11, sivu 60-66; Antti Tuuri hurahti saagoihin - Lapin kansa 2003-02-10; Antti Tuurin Pohjanmaa-sarja - paikallinen, kansallinen, universaali - Hiidenkivi 2002, nro 1, sivu 11-13; Tuuria elämässä (Uratie) -...
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Helsingin kaupunginkirjastossa asia ei toistaiseksi ole ajankohtainen, koska perintää ei ole annettu ulkopuolisen perintätoimiston hoidettavaksi. Asiasta kannattaa kysellä Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoista tai perintätoimistoista. Vantaan kaupunginkirjaston saatavia on parin vuoden ajan perinyt Intrum Justitia ja Espoossa vastaava toiminta käynnistyy perintätoimisto Contantin kanssa.
Opiskeluasioissa on varman tiedon saamiseksi paras ottaa suoraan yhteyttä kyseisen oppilaitokseen ja kysyä sieltä. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kontaktihenkilöt opiskeluasioissa löytyvät ko. tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.helsinki.fi/hallinto/kanslia.htm
Sähköpostiosoitteet opintoneuvontaan med-opintoneuvonta @helsinki.fi
med-studentaffairs @helsinki.fi
Linkkejä : http://www.koulutusnetti.fi/?path=yliopistoss
http://www.koulutusnetti.fi/?file=315
