Haluatko lahjoittaa vai myydä levyjäsi kirjastoon? Lahjoja kannattaa tarjota lähikirjastoon, jokainen kirjasto päättää itse, tarvitseeko lahjoitusta kokoelmaansa.
Myös myytävän aineiston hankinnasta jokainen kunnankirjasto tai kirjastokimppa päättää itsenäisesti. Voit halutessasi saada kunnankirjastojen yhteystiedot Excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus
Pääsääntöisesti kirjastot hankkivat aineistonsa tiettyjen, kilpailutettujen sopimushankkijoiden kautta. BTJ kirjastopalvelu ja Kirjavälitys ottavat listoilleen yksittäisiä kirjoja ja tarjoavat niitä kirjastoille:
http://www.btj.fi/
http://www.kirjavalitys.fi/
Voit myös mainostaa levyäsi Kirjastot-fi-sivuston Pienkustantajien uutuuksia -palstalla:
http...
Myrkytystä epäillessä kannattaa aina olla suoraan yhteydessä myrkytystietokeskukseen, joka on avoinna vuorokauden ympäri. Myrkytystietokeskuksen puhelinnumero on 0800 147 111.
En ole millään muotoa hyönteisten tuntija, mutta kuvan perusteella voisi päätellä, että kyseessä on jokin kovakuoriaisiin lukeutuva hyönteinen, ehkä lemulyhytsiipi, jos kohta siitä on Suomessa vain satunnaisia havaintoja.
Hyönteisten tunnistamisessa voi kysyä neuvoa Laji.fi-foorumilta.
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannan mukaan (http://www.fono.fi/) levyn nimi on Hämähämähäkki (1968) ja sillä on mm. Tarja Ponsiluoman esittämä laulu Laulu laineilla. Levyä ei näytä maakuntakirjastojen Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/) eikä yliopistojen kirjastojen Linda-tietokannan (https://finna.fi mukaan olevan enää kirjastojen kokoelmissa.
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Vuosien varrella Tampereella on ilmestynyt koko joukko ilmaisjakelulehtiä. 1980-luvulla kaupungin alueella jaettiin Tamperelaisen ohella ainakin seuraavanlaisia julkaisuja: Länkkäri : riippumaton ilmoitus- ja uutislehti (1981-1999), PS : Pirkanmaan sanomat : Etelä-Pirkanmaan talouksien palvelulehti (1982-2000), Kotikaupunki (1984-1988) ja Viikko-Tampere (1988-1990). 1990-luvun puolella ilmestyi Tampereen kaupunkiviesti (1993-1999).
Näiden ja monien muiden tamperelaisten ilmaisjakelulehtien numeroita löytyy Tampereen kaupunginkirjaston Pirkanmaa-kokoelman lehtivarastosta.
Vastaukseni tähän kysymykseen on omakohtainen. Helsingin suomenkielisellä työväenopistolla oli 1980-luvulla puhelinpömpeli, missä luki numero millä ko. puhelimeen
pystyi soittamaan. Olin juuri muuttanut Helsinginkadulle, ja minulle ei ollut vielä asennettu puhelinta uuteen kotiini. Soitin vanhemmilleni puhelun ilman markkaa ja tästä merkistä he tiesivät minun olevan työväenopiston puhelinkopissa odottamassa soittoa.
Ko. teos on suomennettu nimellä Parfyymia peräkammarissa. Siinä kerrotaan, miten päähenkilöt tutustuvat toisiinsa. Kappaleita löytyy runsaasti HelMet-kirjastoista. (Oikein hauska kirja, olen lukenut!) Kirjasta on tehty myös elokuvaversio, jonka nimi on sananmukainen käännös eli Naapurihaudan kaveri.
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Sanana kollektiivi tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan kollektivismin periaatteiden mukaan järjestettyä (työ)yhteisöä (tai kielitieteessä ryhmäsanaa). Kollektivismin sanakirja taas määrittelee näin: yhteisön merkitystä tähdentävä, vars. tuotantovälineiden yhteisomistusta kannattava taloudellinen ja pol. aatesuunta.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Valmiita vastauksia en kysymyksiisi löytänyt, mutta kollektiivisesta toiminnasta löytyy kirjoja. Esim. nämä kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI):
- Joukkojen viisaus: miksi monet ovat viisaampia kuin harvat / James Surowiecki
- Infotopia: how many minds produce knowledge / Cass R. Sunstein
- Kollektiivinen asiantuntijuus /...
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä...
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
BBC:n tuottaman televisiosarjan Merilinja (The Onedin Line) ensimmäinen jakso esitettiin Suomen televisiossa 6.9.1972. Sarjaa esitettiin Ylen TV-1:ssä lauantain alkuillasta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merilinja
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004062129.html
https://www.imdb.com/title/tt0074035/
Timo Honkelan Rauhankoneessa kyseisellä sivulla ei isän ilmausta tarkemmin taustoiteta, arvellaan vain, että se ei liene ymmärrettävä useimmille nykynuorille. Olisikohan isä viitannut siihen, että Toijala on ollut rautateiden risteyspaikka, jossa junat varmasti usein ovat pysähtyneet.
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo, että Toijala kasvoi tavallista kirkonkylää suuremmaksi sen jälkeen, kun sinne perustettiin rautatieasema 1876. Toijala-nimen taustalla saattaa olla samanniminen talo, ja nimen vanha muoto ehkä on ollut Toiviala.
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen...
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla...
