Suomen kielitoimisto selittää sanonnan" kuv. Roikkua löysässä hirressa = joutua odottamaan pitkään jonkun kielteisen asian ratkeamista.
http://www.sprakinstitutet.fi/files/3704/Kielitoimisto_tutuksi_Riina_Klemettinen_Kielitoimiston_sanakirja_klikkaava_loytaa.pdf
Sanonta periytyy varmaankin hirttotuomioiden ajoilta.
Silloin hirtettävä saatettiin vain ripustaa köyteen: "Kun hirtettävä ripustetaan köyden varaan, ruumiin paino kiristää silmukan kaulan ympärille ja puristaa henkitorven tukkoon. Uhri kuolee hitaasti tukehtumalla, mutta jos silmukka puristaa kaulan verisuonia tukkoon, tajuttomuus seuraa nopeasti.[3] Kuolema tulee tavallisesti 10–20 minuutin kuluessa, ja sen aiheuttaa tukehtuminen. Toteutuneissa teloituksissa vankien on...
Tuko on typen vanha nimitys. Ihmisen ravinnon sisältämä typpi tulee pääosin proteiinista, eli ravintoaiheisissa tekstiyhteyksissä tukon voi tämän yhteyden kautta katsoa viittaavan nimenomaan proteiineihin eli valkuaisaineisiin.
Anna Ekbergin kirja Mitä meidän on syötävä? (Karisto, 1911) jakaa ravintoaineet "elimellisiin" (orgaanisiin) ja "epäelimellisiin" (epäorgaanisiin). Näistä elimelliset aineet jaetaan edelleen tukopitoisiin ja tukottomiin. "Tärkeimmät tukopitoiset aineet ovat: albumini, fibrini ja kaseini. Tukottomia ovat: hiilihydraatit ja rasva", Ekberg kirjoittaa Anna Kurimon suomentamana. Ekbergillä albuminin toinen nimitys on munanvalkuaisaine, fibrini on syyaine ja kaseini on...
Ainakin alla olevista lehdistä löytyy aikuisten haalareiden teko-ohjeita kaavoineen:
- Suuri käsityölehti 2014: 7, s. 13, 38
- Suuri käsityölehti 2013: 7, s. 16-17, 39-40
- Suuri käsityölehti 2012: 3, s. 26-27, 35-36
- Moda 2011: 2, s. 18-19, 74
- Moda 2011: 6, s. 24-25
- Suuri käsityölehti 2011: 8, s. 40-41, 56, 59
Kumpaakin lehteä löytyy Helmet-kirjastoista. Moda-lehti on täman vuoden alusta nimeltään Kotiliesi Käsityö:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smoda__Ff%3Afacetmediatype%3…
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteri kertoo, että Lauren Brooken kirjan "Hevoshoitolan sisarukset" (2001) englanninkielisen alkuteoksen nimi on "After the storm" (suomenkielinen lisäkirjaus "Myrskyn jälkeen"). Kirja kuuluu osana 2 laajempaan sarjaan "Heartland".
Kirjailija Lauren Brookesta ei löytynyt suomen kielellä juuri mitäänmeillä tietoa, Kirjasammossa on hänen teostensa luettelo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf59bac59-db2c-4267-bca7-2….
Englanninkielinen sivusto Fantastic Fiction kuvaa kirjailijaa, https://www.fantasticfiction.com/b/lauren-brooke/.
Meriliikenteessä käytettävä mittayksikkö on merimaili tai meripeninkulma (M, lyhenne mpk). 1 merimaili on yhtä kuin 1852 metriä.
Helsingin Navigaattorit -sivun http://www.navis.fi/sanasto.html sanasto määrittää meripeninkulman seuraavasti:
Pituuden mittayksikkö, maapallon isoympyrän kaariminuutti eli 1/21600. Metriset pituusyksiköt muunnetaan karkeasti meripeninkulmiksi jakamalla niiden lukuarvo [m] luvulla 1852 (185 m=0.1 mpk). Lyhenne mpk. Englanniksi nautical mile.
Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä.
Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Suuri osa Vaski-verkkokirjastossa näkyvistä kuvausteksteistä on peräisin kirjoja meille välittävän Kirjastopalvelun tietokannasta. Usein nämä tekstit ovat alun perin kustantajan tekemiä. Tässäkin tapauksessa tuo sama teksti on myös kirjan kustantajan sivuilla. Verkkokirjastoomme kuvaus tulee automaattisesti ISBN-numeron perusteella. Vaski-verkkokirjastoon tulee kuvaustekstejä myös muilta tahoilta ja osa teksteistä on kirjastossa tehtyjä. Kaikista verkkokirjastossa olevista virheistä voi lähettää palautetta sivuston yläreunan palaute-kohtaa klikkaamalla.
Palaute
Tuo kysymäsi proosaruno löytyy suomeksi Caj Westerbergin suomentamasta Tranströmerin runokokoelmasta ”Kootut runot 1954-2000” (Tammi, 2001) nimellä ”Sinivuokot”. Runo löytyy kirjan sivulta 301.
Meditaation vaikutuksia ruumiinlämpöön Tummo-meditaation perinteessä on tutkittu edelleen jokseenkin niukasti, mikä on syytä pitää mielessä, kun ilmiöstä muodostaa käsitystä. Ilmiötä käsitteleviä tutkimuksia voi etsiä Google Scholarin kautta: https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0,5&q=tummo+meditationBensonin vuonna 1982 julkaistua artikkelia "Body temperature changes during the practice of g Tum-mo yoga" voi pitää eräänlaisena nykyaikaisen tutkimuksen lähtölaukauksena. Tuoreemmista tutkimuksista varsin paljon huomiota on saanut Kozhevnikov et. al. vuonna 2013 julkaistu "Neurocognitive and Somatic Components of Temperature Increases during g-Tummo Meditation: Legend and Reality" sekä Amihain ja Kozhevnikovin vuonna 2015...
Kysyin asiaa kollegoilta ympäri Suomea ja sain kaksi erilaista vastausta, jotka ovat tässä:
Laulun on säveltänyt ja sanoittanut Juhani Pohjanmies, ja se on omistettu Lahden Tyttölyseolle. Sanat ja nuotit löytyvät ainakin tyttölyseon historiikistä "Lahden yksityinen tyttölyseo 1908-1958" (s. 106 - 107). Kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, joten sen voi tilata kaukolainana. Kaukolainalomakkeen voi täyttää lähikirjastossa tai tästä linkistä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Herman Rechberger on säveltänyt kuorolaulun Oda I, joka alkaa sanoilla Kultainen lyyra (suom. Teivas Oksala), Khrysea forminks (kreik. san. Pindaros).
Laulu löytyy nuotista (suomenkieliset ja kreikankieliset sanat)...
Palo syttyi keskellä päivää ullakolla. Tuli oli saanut alkunsa muurin halkeamasta ullakolle lentäneistä kipinöistä. Aluksi palokunta sammutti säiliövedellä ja sillä aikaa selvitettiin letkut lähellä olevaan kaivoon. Kun tulipalo vain kiihtyi pyydettiin naapuripalokuntia apuun. Kesti jonkin aikaa ennenkuin ne saapuivat, matkalla sattui onnettomuus, sillä oli sangen liukas keli, ja yksi auto jäi Monkolan kohdalla ojaan. 25 asteen pakkanen häritsi koko ajan sammutustöitä, moottoriruiskut eivät toimineet. Kun yksi moottoriruisku lähti käyntiin toinen sammui. Kaivon vettä ei riittänyt ja letkut vedettiin noin 500 metrin pääsä olevaan Lohjanjärveen. Niin syntyi 15 minuutin tauko vedentulossa, ennenkuin sitä saatiin rannasta. Tuli levisi kaiken...
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://...
Kappaleen nimi on Suutarin tyttären pihalla ja se löytyy mm. Suuren Toivelaulukirjan osasta 2 s. 192-193. Kirjasarja löytyy useimmista kirjastoista. Säveltäjä on Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa, joka lauloi kappaleen levylle v. 1948.
Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista.
--- ---
"Oi haapa, sydämeni puu,
miten lehväsi värisevät!
Minun ihmissilmäni sumentuu -
sano, syksykö on vai kevät?
Sinun laillasi levottomaksi saa
minut ankara tuuli ajan.
Voin lasten suojaksi rakentaa
vain lauluni lehtimajan."
Pekka on suomalainen versio Petrus-nimestä. Nimen pohjana on kreikan kalliota tarkoittava sana petros. Pekka lienee muodostettu Petruksen venäläisestä hellittelynimestä Pedka. Nikolai on venäläinen muunnelma nimestä Nikolaus. Nikolaus-nimen osat tarkoittavat voittoa ja kansaa. (Lähde: Saarikalle, Suomalainen Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Myrsky-nimeä ei ole almanakassa, eikä sitä löydy nimikirjoistakaan. Nummelinin ja Teerijoen kirjassa Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä kerrotaan, että nimi on annettu muutamalle suomalaispojalle ja -tytölle. Ensimmäiset havainnot ovat 1900-luvun alkupuolelta.
Liitekuvan lukolliset tolpat ovat pohjaveden havaintoputkia.
"Pohjavesiesiintymään asennettavien havaintoputkien avulla voidaan selvittää pohjavedenpinnan korkeusasemaa ja tarkkailla siinä tapahtuvia muutoksia toistuvien mittausten avulla. Eri pisteisiin sijoitetuista havaintoputkista saatavien korkeustasotietojen perusteella voidaan määrittää pohjaveden virtaussuunnat. Havaintoputkista otettavien vesinäytteiden avulla voidaan tutkia pohjaveden laatuominaisuuksia. Putkiin asennettavien mittalaitteiden avulla voidaan jatkuvatoimisesti mitata pohjaveden virtauksia sekä seurata pohjaveden laatua."
"Pohjaveden havaintoputki koostuu maanpinnan yläpuolisesta putkiosuudesta ja siihen liittyvästä kansirakenteesta sekä maanpinnan alapuoli...
Kyseessä on ilmeisesti Islannin presidenttinä toimineen Vigdís Finnbogasdóttirin "sukunimi". Laitoin tässä sukunimen lainausmerkkeihin, sillä kyseessä ei ole perinteisessä mielessä sukunimi, vaan niin sanottu patronyymi, eli (tyypillisesti) isän jälkeläisen nimi. Suomeksi hänen patronyyminsä tarkoittaisi siis Finnbogan tytärtä. Itse kysymykseesi ja Vigdísin vanhemman etunimeen palataksemme: Finnbogi ja sen feminiinimuoto Finnboga ovat perinteisiä islantilaisia nimiä. Finnbogi-niminen hahmo esiintyy tunnetussa keskiaikaisessa islantilaissaagassa Finnbogi Vahvan saaga. Nimen alkuosa "finn" voi tarkoittaa fenniä, suomalaista tai etsijää (vrt. ruotsin verbi "finna", tai englannin "find"), ja jälkiosa "bogi/a" tarkoittanee jousta. ...
Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
C.S.Lewis puhui kokemuksellisen lukemisen puolesta teoksessa An Experiment in Criticism. 1961. Hän kirjoitti tämän kirjan vaimonsa kuoleman jälkeen. Arvaan, että kysymäsi ajatus sisältynee tähän teokseen.
Nyyrikki-lehden vanhoja numeroita on mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun kaupunginkirjastossa. Kansalliskirjasto antaa mikrofilmit omaan lukusaliin luettavaksi, jos tilaa vähintään edellisenä päivänä lukupaikan (puh. 09- 191 22743) ja aineiston sähköpostilla kk-kaukopalvelu@helsinki.fi. Kopiot mikrofilmeistä ovat kalliita, joten kannattaa ottaa mukaan oma muistitikku. Oulun kaupunginkirjastosta saa mikrofilmejä kaukolainaksi n. 10 kpl. kerralla ja laina-aika on 4 viikkoa. Hämeenlinnan pääkirjastossa on mikrofilmien lukulaite. Kaukolainapyynnön voi tehdä Hämeenlinnan kirjastossa tai verkkokirjastossa: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/lainaus
Päätalo instituutti: http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/...
