William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Suomen suurruhtinaskunnan 10 pennin kolikkoa valmistettiin pääsääntöisesti vain kuparista. Muista materiaaleista lyötyjä koerahoja ja työnäytteitä on kyllä olemassa (1867 10-penninen kullasta, 1890 ja 1917 nikkelistä), mutta hopeista ei luetteloista löydy. Arvelisin, että se, joka on rahan rei'ittänyt, on sen hopeoinutkin. Reiän sijaintiin en osaa ottaa kantaa.
Lähteet:
Suomessa käytetyt rahat
Ismo Parikka, Suomalaiset kolikkovariantit 1864-2001
Kelan sivuilla on tietoa siitä, milloin ja miten voi saada korvausta taksimatkoista. Alla linkki sivulle:
https://elamassa.fi/terveys/milloin-ja-miten-kela-korvaa-taksimatkoja/
Kirjastossa on kirja Lindqvist, Cecilia Merkkien valtakunta.
Siinä on perehdytty kiinalaisiin kirjaimerkkeihin.
Siinä on luvussa Ihminen ja hänen ruumiinsa myös perhettä koskevia merkkejä.
Helsingin kirjastoihin on Total English intermediate -tasoa tulossa syksyn mittaan. Ennestään ei HelMet-kirjastoissa tosiaan ole Total English -kurssikirjasarjasta kuin Total English pre-intermediate. Maakuntakirjastoissakin on pre-intermediaten lisäksi vain elementary. Tieteellisten kirjastojenkaan tietokannoissa ei löydy intermediate-tasoa kyseisestä kurssista.
Tarkkaa ajankohtaa kurssin tulosta lainattavaksi Helsingin kirjastoihin on mahdotonta sanoa - ja vain kolmeen kirjastoon on tulossa, sitäpaitsi (Rikhardinkatu, Pasila, Töölö).
Kysymys nro 1:
HelMet-tietokannasta ja Fennicasta löytyy vain yksi Quignardin teos, joka on käännetty:
Kaikki elämän aamut / Pascal Quignard ; suomentanut Annikki Suni /
Helsingissä : Otava, 1992
--> valitettavasti en löytänyt kyseistä sitaattia ko. kirjasta.
Kysymys 2:
FENNICA-bibliografiasta (https://finna.fi ) ei löytynyt viitteitä Nicolas Bouvier'n teoksiin, joten häntä ei liene suomennettu. Yliopistokirjastoista löytyy hänen teoksiaan, myös Helmet-kirjastoista löytyy yksi englanniksi The Japanese chronicles.
Wikipediasta löytyy hänestä myös mukavasti tietoa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nicolas_Bouvier
Hei, Jyväskylän seurakunnan antaman tiedon mukaan tällaisia laitteita ei ole käytössä. Maapohjatutkimukset (kairaukset, kalliosyvyydet yms.) tehdään jo siinä vaiheessa kun hautausmaa perustetaan.
Joistakin HelMet-kirjastoista voi lainata muistitikun käytettäväksi kirjaston tiloissa. Kyseiset kirjastot löytyvät HelMet-luettelosta helposti hakusanalla "muistitikku".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Hei!
Helmet-kirjastojen ja Keski-kirjastojen varatuimpien ja lainatuimpien kirjojen tilastoja yhdistelemällä näyttäisi, että seuraavia ranskalaiskirjailijoiden kirjoja luetaan Suomessa tällä hetkellä eniten:
Katherine Pancoll ja
Pierre Lemaitre
ovat selvästi suosituimpia ja he ovat julkaisseet useita kirjoja
Agnés Martin-Lugard ja
Claudie Gallay
ovat nousussa
Andrei Makine ja Anna Gavalda ovat vähän vanhempia kestosuosikkeja. Muriel Barberya ei myöskään sovi unohtaa.
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomen kielellä esittäneitä on useita mm. Topi Sorsakoski ja Yölintu.
Ainakin sanoissa on paljon samaa, esim: "Varjoon kulkee se tie
Jota rakkaus ei valoon vie"
Kyseistä kappaletta on kysytty aiemminkin, joten voisi tässäkin tapauksessa tulla kysymykseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-kappale-kuka-saveltanyt-ja
Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Yksityisen käyttäjän kannalta maksuttomat nettiliittymät ovat usein yhtä hyviä kuin maksullisetkin. On kuitenkin huomattava, että maksuttomat palveluntarjojat käyttävät keräämiään henkilötietoja helposti erilaisiin markkinointitarkoituksiin.
Yhteyksien toimivuus ei välttämättä kovin paljon vaihtele maksuttomien ja maksullisten liittymien välillä. Jos nettiyhteyden varma toiminta on ensiarvoisen tärkeää, niin kannattaa ehkä kääntyä maksullisten palveluntarjoajien puoleen. Normaalissa kotikäytössä myös maksuttomat liittymät ovat riittävän varmatoimisia.
Maksullisten liittymien puoleen täytyy kääntyä yleensä myös silloin, jos haluaa tavallista modeemiyhteyttä nopeamman internetyhteyden.
Suurimmat palveluntarjoajat maksullisella puolella...
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Palvelun tiedot sivulla https://dvv.fi/osoitepalvelu
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Tein haun Vaski-Finna-tietokantaan sanoilla "syksy" ja "runo". Sieltä valikoin vihjeiden perusteella runoilijanimet Jevgeni Jevtušenko ja Sergei Jesenin. Heidän kirjoistaan, jotka löytyivät hyllystämme, selasin syksy-runoja. Valitettavasti osumia ei tullut. Voit myös itse hakea valitsemillasi hakusanoilla ja katsoa tuloksista, jos joku kirjan/runoilijan nimi tärppäisi tai muuten muistuisi sillä tavoin mieleen. Entä saisikohan joku muu kysyjän vihjeistä kiinni?
