Islamilaisuuteen ja terrorismiin liittyviin kysymyksiin Ulkopoliittisen instituutin kirjaston tai Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen tutkijat voinevat parhaiten vastata.
Hei!
Oletko kokeillut hakujasi vastaavien uutuuksien tilaamista sähköpostiisi? Voit siis tallentaa hakusi Helmetin omiin tietoihin ja tilata tiedot hakujasi vastaavista uutuuksista.
Kirjaudu omiin tietoihisi ja valitse hae/varaa. Valitse linkki "perinteinen aineistohaku". Tee haku esim. kirjan nimellä, tekijän nimellä tai asiasanalla. Tallenna haku klikkaamalla harmaata Tallenna-palkkia hakutuloslistan yläpuolella.
Tallentamiesi hakujen avulla voit esimerkiksi löytää etsimäsi teokset myöhemmin uudelleen tai tutkia, mitä uutta tiettyyn aiheeseen liittyvää aineistoa kirjastoihin on tullut.
Voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Valitse omista tiedoista kohta Tallennetut haut. Merkitse rasti tallennetun haun...
Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista.
Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat".
HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Runon tekijä ei ikävä kyllä selvinnyt. Se löytyy kuitenkin, ilman tietoa tekijästä, ainakin Turun ammattikorkeakoulun julkaisemasta oppaasta nimeltä Opas ohjaajalle: ohjaajana toimiminen:
http://hoitonetti.turkuamk.fi/Hoitonetti/2007_Opiskelijan_ohjaus/Opas.p…
Samoin se on perhekerho.net-sivustolla maininnalla tekijä tuntematon:
http://www.perhekerho.net/hauskaa/206.htm
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Useimmat historiantutkijat opettelevat lukemaan myös vanhoja ruotsinkielisiä, käsin kirjoitettuja tekstejä. Kun kysymyksessä ei ole mukana kuvaa tai edes viitettä siitä, minkälaisesta tekstistä on kyse, on tämän tarkemmin mahdoton asiaa arvioida. Suosittelen kääntymään oman kotikaupungin museon työntekijöiden puoleen kuvan kera. He pystyvät todennäköisesti arvioimaan, minkä tasoista asiantuntijaa hautakiven tekstin tulkitsemisessa tarvitaan, jos he eivät pysty sitä lukemaan. Omat havaintoni viittaavat siihen, että suurimmat ongelmat johtuvat muinaisen kirjoituksen haalistumisesta ja hautautumisesta jäkälän alle, ei niinkään vaikeasta käsialasta (hautakivissä on harvemmin ns. kaunokirjoitusta). Myös äidinkieleltään ruotsinkieliselle tekstin...
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Tarkoittanet kielten opiskeluun tehtyjä CD-ROM -levyjä, kieliromppuja.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=113983311
voi etsiä eri kielten opiskeluun kieliromppuja esim. kirjoittamalla alekkain asiasanat ranskan kieli ja kieliromput tai englannin kieli ja kieliromput.
Haun tuloksena löytyy esim.: Opi ranskaa: oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille-niminen CD-ROM.
Klikkaamalla alleviivatun teoksen nimeä saa selville kirjaston maksaman hinnan.
Esim. Eurotalkin julkaisemat Talk now! sarjan yksittäiset romput maksavat n. 40-50 e.
Tällaisia romppuja saa ainakin Suomessa kirjakaupoista.
Miia esiintyi Kustaa Vilkunan Nimikirjan mukaan aikaisemmin Marian rinnalla almanakassa. Suomenkielistä muotoa Miiaa pidetään kuitenkin Mirjamin ja Mirjan kutsumamuotona. Nimen ruotsin- ja tanskankielisestä versiosta, Miasta, sanotaan Stora namnbokenissa, että se on lyhennelmä Maria-nimestä.
Mirjam on Marian hepreankielinen versio. Nimen merkityksestä löytyy useita selityksiä: Vilkunan mukaan merkitys on "toivottu lapsi", Stora namnbokenissa tarjotaan kahta vaihtoehtoa "den bedrövade" (murheellinen) tai "den upphöjda" (korotettu). Mirja on kansanomainen muoto Mirjamista.
Kirjastojen nimikirjoista löytyy vielä paljon muutakin tietoa Maria-nimestä.
Tiedustelemasi Pelle Miljoonan cd-levy on, kuten tiesit, vasta julkaistu, joten se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin eikä ole vielä ollut listoillamme. Levy kyllä varmaan tullaan hankkimaan useampaankin toimipisteeseen. Jos haluat tutustua levyn taustatietoihin, tässä on osoite: http://www.pellemiljoona.net/
Hei,
Porvoossa voi esim. ottaa yhteyttä alla oleviin paikkoihin ja kysyä saako heille tuoda kirjoja.
Lounasravintola Trafik:
Ravintolassamme on erikoisuutena vapaasti käytettävissä oleva kirjanvaihtopiste. Sieltä voit ottaa kirjan mukaan ja tuoda tilalle toisen.
http://trafik.yhteystietopalvelu.com/index.php
Pro Uusiokeskus
http://personal.inet.fi/yhdistys/uusiokeskus/index.htm
Samaria-kirppis
http://www.samaria.fi/samariafi/samaria-shop_kirppikset/porvoo_tyopajat…
Helsingissä Kampin kauppakeskus- linjaautoasemassa on kierrätyspiste kirjoille Kampin suutari-avainpalvelu lähellä.
Ilmaisu "kotiseutukokoelman kuvatallenne" ei kerro näitten elokuvien oikeudellisesta asemasta valitettavasti yhtään mitään. Kokoelmassa voi olla elokuva, joka on otettu talteen kotiseutusyistä (kunnan suuri poika pääosassa esimerkiksi), vaikkei kirjasto ole hankkinut (tai voinut hankkia) sen paremmin lainaus- kuin julkisen esittämisenkään oikeuksia. Tällaista elokuvaa ei lain mukaan voi asiakaskaan kirjastossa katsoa.
Jos kyseessä on elokuva, joka on hankittu lainaus- ja/tai esittämisoikeuksin, ei ole mitään ongelmaa vaan asiakas voi siihen vapaasti tutustua kirjastossa.
Jos kyseessä on tallenne, joka ei ole ns. kaupallinen elokuva vaan esimerkiksi dokumentaarinen tallenne jostain paikallisesta tapahtumasta, on vaikea keksiä selkeää...
Kirjasto 10 on avoinna taas ihan normaalisti.
Harry Salmenniemen novellikokoelma Uraanilamppu (2017) näyttää tosiaan olevan siellä tällä hetkellä Bestseller-hyllyssä. Bestsellereitä ei voi varata, joten saatte kirjan lainaksi vain käymällä kirjasto Kympissä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10
http://www.helmet.fi/fi-FI
Käytössä olevien tiedonlähteiden, mm. Suomen kansallisbibliografian (Fennica), mukaan kuvanveistäjä Sakari Pykälästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Muutakin materiaalia löytyy vähän, vain yksi artikkeli:
Kirsi Elo: Puunveistäjä (haastateltavana puuta materiaalinaan käyttävä kuvanveistäjä Sakari Pykälä), Käytännön maamies 1991:11.
Nietzschen essee Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä (Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinn, 1873) Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin suomentamana on julkaistu Niin & näin -lehden numerossa 4/2004. Essee on luettavissa pdf-muodossa täällä: https://netn.fi/fi/tekija/rydenfelt-henrik
Niin & näin lehdessä on julkaistu myös Rydenfeltin artikkelit Nietzsche ja Emersonin ympyrät (2/2008), Nietzsche, luonto ja tieto (1/2005), sekä Nietzschen salatut ajatukset (4/2004).
Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Rydenfeltin artikkeli Nietzsche ja postmodernin genealogia.
Samassa Nuori Voima -lehden numerossa 2-3/2013 on julkaistu Aki...
Helmet-alueella on vähän Aku Ankka -aineistoa italian kielellä. Suurin osa on kuvakirjoja. Varsinaisia sarjakuvia löytyy vain neljä kirjaa.
Muualla Suomessa on enemmän italiankielisiä Disney-julkaisuja. Näitä voi selata finna.fi-portaalista hauilla Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Aineistosta voi tehdä kaukolainapyynnön.
Italiankielisiä Disney-sarjakuvia on jonkin verran luettavissa myös ilmaiseksi verkossa, esimerkiksi sivustolla topolino.it tai Internet Archivessa.
Suomalaista rekisteritietoa ihmisten pituuksista ei aikuisten osalta kattavasti ole. Puolustusvoimat on julkaissut tietoa varusmiespalveluksen aloittaneiden miesten pituudesta ja painosta vuosina 1993-2024. Ajanjakso vastannee suunnilleen aikaa, jolta kysyjällä on tuntumaa. Nämä tiedot eivät tue ajatusta. Tiedot löytyvät täältä https://puolustusvoimat.fi/web/sotilasliikunta/varusmiesten-kuntotilastot
