Stepen Kingin viralliselta kotisivulta http://www.stephenking.com
löytyy tarina The Plant, jonka voi ladata omalle koneelleen tai printata.
King on kirjoittanut tosin vasta yhden luvun tarinasta, teknisellä puolella tuntuu olevan jotain ongelmia.
Voit lähettää teoksestasi joko esitteitä tai näytteen suoraan kirjastoille. Kirjastojen osoitteita saat kätevästi Kirjastot.fi-sivuilta kirjastotietokannasta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ .
Toinen mahdollisuus on tarjota teostasi välitettäväksi esim BTJ Kirjastopalvelulle tai Kirjavälitykselle.
BTJ Kirjastopalvelu Oy:n osoite on Vattuniemenkatu 23 A, PL 84, 00211 HELSINKI, puhelinvaihde (09) 584 0440 ja sähköpostiosoite btj.kirjastopalvelu@btj.fi . Lisätietoja BTJ Kirjastopalvelusta saat myös heidän www-sivuiltaan http://www.btj.fi/ .
Kirjavälitys Oy:n osoite on Matinkyläntie 45, 01720 Vantaa, puhelinvaihde (09) 852 541 ja sähköpostiosoite kv@kirjavalitys.fi . Lisätietoja yrityksestä saat www-osoitteesta http://www.kirjavalitys.fi/
Porvoon kaupunginkirjastossa on seuraavien kuntien kirkonkirjat mikrokortteina: Askola, Liljendal, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Sipoo. Ne löytyvät käsikirjastosta, kuten myös mikrokorttien lukulaitteet. Muiden alueiden mikrokortteja voi tietenkin kaukolainata kirjaston kautta.
Lisäksi kirjastossa on sukututkimukseen liittyvää kirjallisuutta. Hae kirjaston aineistotietokannasta asiasanalla sukututkimus.
Suomen sukututkimusseuran nettisivut löytyvät osoitteesta
www.genealogia.fi
HisKi-linkin takaa löytyvät kirkonkirjat. Klikkaa historiakirjojen hakuohjelmaa ja valitse kartasta esim. 3 (Itä-Uusimaa)
Kirjastoalan englannin kielen sanastoja ja sanakirjoja on joitakin mm.:
- Kirjastosanasto. 1 : Suomi-englanti-suomi -sanakirja ja lyhennehakemisto / Liisa Junno (2006)
- Tieto- ja dokumentointisanasto = Information and documentation : vocabulary (2004)
- Kirjastosanasto : lend or borrow? / Liisa Junno (2002)
Englannin kielen oppikirjaa kirjastoalalle ei taida olla. Lähin sopiva saattaisi olla Yleisradion tuottama VHS-video At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki (2002)
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Kysymyksessä ei täsmennetä millaisesta ja minkä alan ammattiryhmän työttömien kanssa tekemästä työstä on kysymys, joten kattava haku antaa laajan tuloksen. Melinda-, Koha-, Arto- ja Theseus-tietokannoista aihepiiriin liittyviä julkaisuja löytyy lähinnä työvoimaneuvojien että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta. Tuloksia tulee yhdistämällä työttömiin ja työttömyyteen viittaavia hakusanoja noihin ammattinimikkeisiin, työ- ja elinkeinopalveluihin, asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja tukemiseen viittaaviin hakusanoihin. Hakusanat näkyvät kunkin julkaisun tietojen yhteydessä. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ https://www.theseus.fi/ http://vaarakirjastot.fi/ https://finna.fi https://www.theseus.fi/
Työvoimaneuvojan...
Tupakkalaki 29.6.2016/549 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160549?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tupakkalaki säätelee asiaa.
Isännöintiliiton sivulla on selitetty lain sisältöä mm. kysymyksen kannalta.
https://www.isannointiliitto.fi/isannointiliitto-vaikuttaa/toimintaymparistoon-vaikuttaminen/lainsaadannot-ja-normit/tupakkalaki/
THL:n sivuilla kerrotaan, että "Koronarokotteet sopivat yleisesti hyvin lähes kaikille. On hyvin harvinaista, että koronarokotetta ei voi ottaa.":
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajanko…
Lähettämäsi säkeet ovat Eino Leinon runosta Pyhät on pihlajat pihalla kokoelmasta Maaliskuun lauluja (1896).
Voit lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi Maaliskuun laulujen digitoidusta versiosta sivulta 70.
Maaliskuun lauluja / kirj. Eino Leino. - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
https://www.doria.fi/handle/10024/100817
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokantojen kauttakaan löytynyt mitään. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Näyttää siltä, että julkaisua ei ole ilmestynyt kyseisenä vuotena. Suomen Kansallisbibliografia Fennica (tänne kootaan tiedot kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta ja sarjoista) antaa Salibandy kausikirjalle seuraavat tiedot
https://finna.fi
Tietysti voit vielä tiedustella kirjan kohtaloa (tai mahdollisia tilastotietoja ko. vuodesta) Suomen Salibandyliitosta, joka myy kyseistä julkaisua. Kausikirjan myyntitiedot:
Tilaukset ja myynti:
SLU:n myyntipalvelu (avoinna ark. klo 9-16)
puh. (09) 3481 2291
email: myyntipalvelu@slu.fi
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Valitettavasti kyseistä kirjaa ei ainakaan vielä tässä vaiheessa ole saatavana kokonaisuudessaan internetin kautta. Kirja on Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantama ja sitä lienee (ainakin SKS:n internetsivujen mukaan) vielä saatavissa sieltä. Samoin kirja on lainattavissa useista yleisistä kirjastoista kautta Suomen.
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa ilmestyvät keväällä 2006 osat 18 ja 19. Sarja on käännetty saksan kielestä ja sitä kirjoittaa Thomas Brezina. Sarjaa julkaistaan edelleen Saksassa, joten teosten lopullista lukumäärää ei ole tiedossa.
