Lassi Saressalon Päämajan kaukopartiot jatkosodassa (WSOY, 1987) tietää kertoa, että Ensio Kernen kuului Lapin sodan partiomiehiin. Hän oli mukana luutnantti Marmon partiossa 13.-22.10.1944. Ainoa maininta, jonka Kernenistä onnistuin tämän tiedon perusteella paikantamaan, löytyy Pentti H. Tikkasen kirjasta Partioita Lapin sodassa. Luvussa 'Luutnantti Marmon partio Lokan-Tanhuan-Moskuvaaran-Kersilön alueella 13.-22.10.1944' tavataan "korpraali Kerne".
Marie Antoinettea käsitteleviä elämäkertoja on ilmestynyt suomen kielellä kolme. Näistä tuorein on vuonna 1989 suomeksi julkaistu Joan Haslipin Marie Antoinette. Aiemmin on käännetty Stefan Zweigin (1935) ja Clara Tschudin (1910) samannimiset teokset.Marie Antoinettea käsitellään myös näissä kirjoissa:Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005)Paul, Gill: Kuninkaallisia rakkaustarinoita (2016)
Akat voi ottaa, saada tai tehdä, ja ilmeisestikin alkuun sanonta on tarkoittanut lumihankeen kellahtamista yleensä; vasta myöhemmin sen merkitys on täsmentynyt koskemaan mäenlaskussa tapahtuvaa kaatumista. Siitä en tutkimastani lähdekirjallisuudesta löytänyt viitteitä, että suksisauvan katkeaminen olisi pakollinen osa "akkoja".Vaikka jollekulle voisi ehkä helposti tulla kiusaus nähdä asia niin, että sanonta olisi jotenkin naissukupuolta väheksyvä ja perustuisi miehiseen ajatukseen suksilla kaatumisesta "akkamaisena", todellisuudessa asia ei ole aivan näin yksinkertainen. Niistä fraasi- ja idiomisanakirjoista, jotka ylipäänsä "akat" noteerasivat, havainnollisimmin sanontaa taustoittaa Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja...
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kirjastoasetus (406/2013) määrittelee kirjaston henkilöstön koulutusrakenteen ja kelpoisuusvaatimukset. Määritelmän 2. kohdan mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot pätevöittää alalle.
Näin ollen päätutkinnolla ei ole lain puolesta väliä, jos vaadittavat 60 (lisä)opistopistettä täyttyvät. Kirjastot voivat määritellä omia pätevyysvaatimuksiaan. Voit selailla avoimia työpaikkoja esimerkiksi Kirjastot.fi-sivuston ammattikalenterista: http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat#.V5miFE0QbGI
Helsingin kaupungin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassa on teos
Veijo Kauppinen, Metalliverstaita sekä konepajoja Ruotsin ajan
ja Suuriruhtinaskunnan Helsingissä, 1988, jossa kerrotaan
Helsingin laivatelakasta. Kirjasta löytyy myös lisää viitteitä muihin lähteisiin.
Kirja on käsikirjastokappale joten sitä ei lainata mutta voi lukea
kirjastossa.
Kuva on jokseenkin epätarkka mutta rintamerkissä lienee jännitetty käsijousi. Onko alaosa avaimen muotoinen?
Kirjastosta löytyvän kirjallisuuden perusteella kyseessä ei ole maakunta-, kunnan-, suku- tai yhteisövaakuna.
Liittyisiköhän merkki jollain tapaa Etelä- tai Pohjois-Savon maakuntaan? Molempien maakuntien vaakunoissa esiintyy rintamerkin mallinen jännitetty käsijousi, kuten myös monessa savolaisessa kunnanvaakunassa sekä suku- ja yhteisövaakunassa.
Tässä tietoa ja kuvamateriaalia Savon vaakunoiden historiasta: http://seutu.wikimikkeli.fi/index.php/Vaakunoiden_historiaa
On toki myös mahdollista, että merkki on mukaelma, jolla ei ole sen kummempaa yhteyttä mihinkään alueeseen...
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Löysin Tilastokeskuksen sivulta kellonaikoihin liittyvää tilastoa vuosilta 2006–2024. Sinne pääsee tästä linkistä: Rikokset tapahtumavuoden mukaan muuttujina Vuosi, Tapahtumakuukausi, Tapahtumaviikonpaiva, Tapahtumakellonaika, Rikosryhmä ja teonkuvauksen tarkenne ja Tiedot. PxWeb Tältä sivulta saat esiin taulukon, josta näkee, kuinka monta rikosta eri vuosina on tullut viranomaisten tietoon tiettyinä kellonaikoina. Jotta saat taulukon näkyviin, voit valita muuttujiksi ensin viranomaisten tietoon tulleet rikokset tapahtumavuoden mukaan (lukumäärä) tai osuus tapahtumakellonajan mukaan. Seuraavasta kohdasta voit valita vuodet, joilta haluat saada tilastoja. Tapahtumakuukautta tai tapahtumaviikonpäivää ei tarvitse valita. Seuraavaksi...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy cdlevy Tube Tunes | Volume Two--The '70s & '80s,
joka levyn luettelotietojen mukaan sisältää amerikkalaisten televisio-ohjelmien musiikkia muun muassa
Lemmenlaivan tunnusmusiikin Love boat themen. Levyn voi tilata kaukolainaksi itselleen Lappeenrannan
maakuntakirjaston kautta. Levy löytyy ainakin Vantaan pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmasta.
Tämä kappale löytyy noin seitsemältä nuottikokoelmalta HelMet-kirjastoissa. Tikkurilassa on tällä hetkellä hyllyssäkin kokoelma The New Best of Mötley Crüe, jolta kyseinen kappale löytyy. Tervetuloa käymään tai varaa netin kautta.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Kollega Oulun kaupunginkirjastosta tiesi, että runo, joka alkaa sanoilla "Runoniekka arkkuun pakattiin, maa kuulutti murhettansa..." on Heikki Asunnan ja on nimeltään Yksi markka, ja se sisältyy kokoelmaan Mustaa ja kultaa.
Sinun kannattaa tutustua Uno Paunun teokseen Suomen pakanalähetystoimi. 2: Suomen lähetysseura vuosina 1859-1876 (1909), joka löytyy Turun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta. Kirjassa kerrotaan myös lehden tilaajamääristä 1860-1870 -luvuilla, mutta vain kirjaa tutkimalla näkee, onko juuri vuosista 1870 ja 1871 annettu luvut (s. 222). Ilmeisesti määrissä oli paljon vaihtelua. Lehden nimi oli tuolloin vielä Suomen lähetyssanomia.
Turun yliopiston kirjasto https://finna.fi/Record/utu.996749825405971
Åbo Akademin kirjasto https://finna.fi/Record/abo.9911203593405972
Kirjaa voi myös kaukolainata Varastokirjastosta tai muista yleisistä kirjastoista.
https://finna.fi/Record/vaari.2061
