Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Kallion kirjaston remontti etenee hyvin ja se aukenee helmikuussa, mutta tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa. Venetsiasta löytyy Lonely Planet matkaoppaita aika mukavasti, englanniksi vain ei ranskaksi.
Tässä tulokset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=matkaoppaat**+venetsia**+lonel…
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
Vuorolausunnan "Ammattileikki" on kirjoittanut Aino Öljymäki. Se sisältyy hänen kirjaansa "Iloa ja juhlaa. [1], esitystehtäviä koulun pienimmille" (WSOY, 1949; 3. painos 1957). Ammatit ovat leipuri, maamies, seppä, suutari, opettaja, lääkäri ja autonkuljettaja. Loppusäkeistöt lausuvat kaikki yhdessä. Esitys päättyy: "Omaakin onneas', yhteistä myös edistää taidolla tehty työs'."
Tarkoittanet teosta Kansanvallan puolesta LNL 25 vuotta/toim. Mikkola (1977).
Historiikki löytyy Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro tällä nimellä.
Suosittelen, että etsit itse Helmet-tietokannasta. Sekä työtyytyväisyys että työhyvinvointi ovat molemmat asiasanoja, joita voi käyttää tiedonhaun apuna. Hae vaikka yhdellä termillä kerrallaan ja kirjoita hakusanahakuruutuun. Klikkaa Löytyi-otsikon alla olevaa sanaa aihe (suluissa oleva numero kertoo löytyneiden teosten määrän), kohdista haku tietokirjoihin. Jos haluat vain suomenkielisiä, rajoita haku kielen mukaan. Järjestä vielä hakujoukko uutuusjärjestykseen klikkaamalla Järjestysrivillä olevaa sanaa vuosi. Käy viitteet läpi ja varaa itsellesi kiinnostavat. Kirjan kuvailussa asiasanat kertovat aiheista, joita kirja käsittelee. Kun klikkaat kirjan kansikuvaa, saat luettavaksesi kirjan takakansitekstin.
Elämäkertoja, jotka löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta: Joan
Haslip: Keisarinnan yksinäisyys, Nicole Avril: Kejsarinnan, Karl
Tschuppik: Keijsarinnan Elisabeth (varastossa, ei näy aineistorekisterissä,)
Aikakauslehtiartikkeleita:Karuvuori, Anne: Keisarinna vasten
tahtoaan : Sissin kohtalo kiehtoo yhä /Et-lehti 1998 ; 3 ; 26-31,
Paasonen, Susanna: Sissi : äitiys ja kansojen sydämet / Filmihullu
1998 ; 1 ; 14-17, Katila, Seija: Sissi : legendaarinen keisarinna /
Kotiliesi 1998 ; 13-14 ; 34, Salokorpi, Sinikka: Sissi, keisarinnoista
kaunein / Kotiliesi 1986 ; 16 ; 70-71. Historian yleisteoksistakin
löytyy varmasti lisää tietoa Sissistä. Sissi on lisäksi ollut aiheena
monissa romaaneissa ja elokuvissa.
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Valitettavasti Erkki Frimanin sävellystä Onnen sävel Turkka Malin tekstiin ei ole julkaistu nuottina, ei myöskään Jarmo Jylhän säveltämää ja Kyösti Timosen sanoittamaa laulua Soita hiljaa kitaraani. Ainoa keino taitaa olla yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä.
Suomessa julkaistaan viihdemusiikkia nuotteina suhteellisen vähän ja kaupallisista syistä yleensä vasta sen jälkeen, jos kappale osoittautuu äänitteenä suosituksi. Sekään ei ole tae kokonaisen nuottivihkon julkaisusta, mutta aniharvoin nuottia tehdään ilman äänitteen menestystä.
Heikki Poroila
Jaana Wileniuksen esittämä Että jotta koska kun löytyy vuonna 1982 kasettina ja LP-levynä julkaistulta äänitteeltä No sitä sattuu. Se on myös Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=4fkrriUTPsc Sanat eivät kyllä täysin täsmää, eikä kyseessä ole lastenlaulu.
Mikko Perkoila on säveltänyt laulun Konjunktiojenkka, joka alkaa sanoilla: Että, jotta, kunnes, koska, kuin, kun kouluun unisena raahaudun. Kappale on julkaistu vuonna 2001 levyllä Virtahepo punttisalilla : aamun laulut 3, ja se löytyy nuottikirjasta Musiikin mestarit 5-6. Saattaisiko tämä olla oikea laulu?
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Valitettavasti tähän ei ole löytynyt vastausta.
Finna.fi -palvelusta voi hakea aineistoa asiasanoilla ja rajata hakua vuosiluvuilla. Näin vanhan kirjan kohdalla riskinä on, että sitä ei ole aikoinaan kunnolla asiasanoitettu. Tällä hetkellä käytettävät asiasanat löytyvät täältä https://finto.fi/yso/fi/
Esimerkiksi ympäristö-alkuisia sanoja on monta, myös ekologisuus-termillä voi hakea. Voi myös hakea sanoilla, jotka mahdollisesti sisältyvät nimekkeeseen. Tuloslistan vasemmassa laidassa olevia rajausmahdollisuuksia voi myös käyttää teosten kirjailijoiden selailuun, jos niistä jokin kuulostaisi tutulta.
Valitettavasti en löytänyt suomennosta myöskään Finna-haulla. Finna hakee useimpien suomalaisten kirjastojen ja museoiden kokoelmasta. Näyttää siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole suomennettu.
"Suuressa jalassa / varpaat suuret, / rystyiset, nystyiset" on peräisin Kaija Löytyn runosta Isot varpaat, joka sisältyy Kukurikuu-kirjaan, mutta "Pienessä jalassa..." ei kuulu siihen. Valitettavasti en sille lähdettä löytänyt.
Mikkelin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja: Mikkelin Puhelinyhdistys 1888-1988. Sen mukaan Mikkelin Telefooniyhdistys perustettiin 17.2.1888, ja perustajajäseniä oli 26. Kirjasta löytyy listaus: Puhelimenhaltijat vuodelta 1889 julkaistun puhelinluettelon mukaan. Siinä puhelinnumero 2 on ollut nimellä Oluttehdas, C. Petroff.
Numero 357:n käyttöönottoaika jää vuosien 1910 ja 1915 välille. Kirjassa on maininta, että vuonna 1910 puhelimia oli 322 kappaletta ja että vuonna 1915 oli ollut 365 vuosimaksun maksanutta jäsentä.
Kirjastossamme ei ole vanhoja puhelinluetteloita, joista voisi seurata, miten pitkään näitä pieniä puhelinnumeroita käytettiin. Tätä puolta voi tiedustella puhelinyhtiöltä. Mikkelin Puhelin oyj:n kotisivuilta http...
Lehti on tallella ja se on varattuna teidän nimellänne pääkirjaston aikuistenosaston lainaustoimistossa. Lehteä pidetään varattuna viisi päivää ja sen jälkeen se palautetaan takaisin lehtihyllyyn.
Esimerkkinä tällaisesta kirjasta voisin suositella Ritva Hapulin teosta Ulkomailla (2003).
Se on tehty Turun yliopiston kulttuurihistorian laitokselle. Varsinkin sen lähdeluetteloon kannattaa tutustua.
