Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokantojen kauttakaan löytynyt mitään. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen laulun? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ainakin seuraavat Helmet-tietokannasta löytyvät kirjat käsittelevät Pohjanmaan ruokaperinnettä:
- Pohjois-Pohjanmaa à la carte, toim. Manne Stenros, Studio Avec Audiovisual 2004
- Rieskaa ja rössypottuja : maakuntaruokia Pohjois-Pohjanmaalta, toim. Anneli Syrjänen, Pohjoinen 1999.
- Ruokaa Keski-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaan a la carte-hanke,1999
- Suomen maakuntaleivät, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1991
- Heikkinen, Leena:Perinteinen suomalainen, Valtion painatuskeskus 1988
- Suomen pitäjäruoat, toim. Jaakko Kolmonen, Patakolmonen 1987
- Patala, Anita: Perinneruokia, Otava 1984.
- Pukonen, Seija: Makuja maakunnista, Tammi 1980
Edellä mainitut teokset saat esiin Helmet-haulla, jossa hakutapana on Sanahaku ja hakusanoina:...
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli tietää kertoo, että etunimi on tosiaan "Artur" ja että nimi "Artur Axmann" ei ole alkuperäinen. Syntyjään kyseinen henkilö oli nimeltään Erich Siewert. Tätä nimeä hän käytti hävityn sodan jälkeen yrittäessään piiloutua, mutta jäi kiinni ja sai lyhyen vankeustuomion.
Jostain syystä suomenkielisessä Wikipedian artikkelissa on ollut etunimi muodossa "Arthur". Se on kaikkien muitten lähteitten mukaan väärin kirjoitettu.
Heikki Poroila
Gynandromorfi on yksilö, jossa esiintyy kahden sukupuolen piirteitä. Gynandromorfismia tavataan eniten hyönteisillä, mutta myös äyriäisillä ja linnuilla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.210397
Kysyin gynandromorfien lisääntymisestä Luonnontieteellisen museon asiantuntijalta. Hänen mukaansa gynandromorfi ei voi saada jälkeläisiä, sillä tällaisen yksilön lisääntymisrakenteet ovat ainakin osittain epämuodostuneita. Tämän takia koiras ei yleensä pysty tuottamaan siittiöitä eikä naaras hedelmöittymään tai synnyttämään.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy useita Kontulaa käsitteleviä teoksia. Seuraavasta linkistä pääset tarkastelemaan näitä teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SKontula__Ff%3Afacettopicplace%3AKontula%3AKontula%3AKontula%3A%3A__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Runo saattaa hyvin olla Franciskus Assisilaisen, mutta se saattaisi myös muistuttaa Korinttolaiskirjeen 13 luvun 11 jaetta "11Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen." Linkki nettiraamattuun.Linkki Helmet hakutulos. Hakusanana tekijä Fransiscus Assisilainen.
Kalan savustuksessa on monta vaihetta, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi onko kala suolattu suolaliemessä vai karkealla suolalla, kalan koko ja rasvaisuus, savustuksen kesto ja lämpötila. Lisäksi kalan "ulkonäköön" vaikutta, kuinka kauan savustuksesta on (onko pinta ehtinyt kuivahtaa) ja onko pintaa käsitelty esim. öljyllä.
Kuten huomaat, asiaan vaikuttaa moni tekijä ja tuoreutta on todella vaikea selvittää. Kannattaa varmasti kysyä ihan rohkeasti myyjältä, milloin kala on pyydetty ja milloin savustettu.
Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi/ saat myös asunto-osakeyhtiölain (17.5.1991/809) ajantasaisen version.
Ohessa myös tekstit näihin pykäliin:
31 §
Asian saattaminen yhtiökokoukseen
Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksessa käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
37 §
Yhtiön johdon tiedonantovelvollisuus.
Hallituksen ja isännöitsijän tulee osakkeenomistajan pyynnöstä antaa yhtiökokouksessa tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yhtiön tilinpäätöksen, taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.
Jos osakkeenomistajan kysymykseen voidaan vastata vain...
Uuden PIKI-verkkokirjaston järjestelmäntoimittaja on lupaillut seuraavaan, huhti-toukokuussa 2011 ilmestyvään versioon mm. uutuushakua ja oma kokoelma -toimintoa, joka vastaa vanhan PIKI-verkkokirjaston Omat hyllyt -palvelua. Tarkkaa aikataulua ei vielä ole tiedossa, mutta uutuushaku on siis suunnitelmissa.
Verkkokirjastoon liittyviä uutisia, suunnitelmia ja saatuun palautteeseen annettuja vastauksia voi seurata sivulla http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/verkkokirjaston-rakentaminen.
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Mikäli korttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi Helmet-verkkokirjastossa. Jos olet unohtanut PIN-koodin, voit pyytää uuden koodin alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Tämä edellyttää, että olet antanut meille voimassa olevan sähköpostiosoitteen.
https://luettelo.helmet.fi/pinreset~S9*fin
Jos sinulla ei ole PIN-koodia, voit soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää uusimaan lainasi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suosittelen olemaan yhteydessä suoraan postikorttien asiantuntijoihin:Postimuseolla on yli 200 000 postikortin kokoelma, ja sen tietopalvelu auttaa maksutta postihistoriaan ja postikortteihin liittyvissä asioissa "Kysy museolta" -palvelussa ja sähköpostitse. Tarkemmat yhteystiedot löydät täältä: https://www.postimuseo.fi/yhteystiedot/Suomessa toimii myös postikorttiyhdistys, joka ilmoittaa tavoitteekseen muun muassa: postikorttikulttuurin tunnetuksi tekemisen sekä postikorttien tutkimuksen. Heidän yhteystietonsa löydät täältä: https://www.suomenpostikorttiyhdistys.fi/4.
Koska kyseisiä lehtiä ei ole saatavilla Suomesta, kannattaa kääntyä kirjaston kaukopalvelun puoleen. He pystyvät paikantamaan aineistoa myös ulkomailta. Esim. kopioita lehtiartikkeleista voi tilata kaukopalvelun kautta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalveluperiaatteet, tilaushinnat, yhteystiedot ja tilauslomake löytyvät sivulta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227 .
Kaukopalvelupyynnön voi myös tehdä tieteellisten kirjastojen, esim. Helsingin yliopiston Terveystieteiden keskuskirjaston TERKON kautta. Lisätietoja sivulta http://www.terkko.helsinki.fi/palvelut/kaukopalvelu.htm .
Kirja kannattaa palauttaa lähikirjastosi henkilökunnalle. On mahdollista, että kirjan lainausvaiheessa on tapahtunut jonkinlainen häiriö, jonka vuoksi kirja ei ole rekisteröitynyt järjestelmään. Kirjan tiedot todennäköisesti löytyvät edelleen kirjaston järjestelmästä, tosin se on saatettu merkitä järjestelmään kadonneeksi. Siitä, että lainaus on epäonnistunut, ei koidu sinulle seurauksia.
Miehen sydän -monologi löytyy ainakin teoksista Kapinoitsija (1910) sekä runokokoelmasta Ilmari Kiannon kauneimmat runot (1964). Kumpaakaan näistä ei ole Keuruulla, mutta kirjan saa varattua sinne maksutta seutulainaksi muista Keski-kirjastoista.