Ranskankielisiä satuja ja tarinoita luetaan tänä syksynä Oulun pääkirjastolla lastenosaston satusopessa 20.10. klo 11-12. Tarinat sopivat 3-12 vuotiaille.
Aikuisten ranskankielinen ääneenlukutuokio järjestetään Laiturissa maanantaina 22.10. klo 18.
1400-luvulta peräisin olevassa balladissa 'Robin Hood and Guy of Gisborne' (Child-balladi 118A) Sir Guyn asua kuvaillaan seuraavasti: "And he was cladd in his capull-hyde, / Topp, and tayle, and mayne". Capull-hyde tarkoittaa hevosenvuodasta tehtyä kaapua; topp and tayll and mayne ilmaisevat, että vuodassa oli tallella yläosa (topp) eli pää, häntä (tayll) ja harja (mayne). "Korvat" ovat siis vuodan pääosaan kuuluvat hevosen korvat.
https://sacred-texts.com/neu/eng/child/ch118.htm
Louis Rheadin kuvassa 'Robin shoots with Sir Guy' Sir Guyn capull-hyde on esitettynä takaapäin, joten sen yksityiskohdat (korvat, harja ja häntä) ovat selvästi nähtävissä.
https://d.lib.rochester.edu/robin-hood/image/rhead-robin-shoots-...
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto uutisoi syyskuussa 2015 glyfosaatin hyväksymisajan jatkosta 30.6.2016 asti, ja kertoi, että asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä. Tuo uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn…
Seuraavissa kirjoissa on kuvia Suomen kivikauden esineistöstä, usein sekä valokuvia että piirroksia:
Matti Huurre: Kivikauden Suomi
Ville Luho: Suomen kivikauden pääpiirteet
Carl Fredrik Meinander: Die Kiukaiskulttuuri
Ville Luho: Die Askola-Kultur
Ville Luho: Die Suomusjärvi-Kultur
Kirjat löytyvät ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta, josta ne haetaan pyydettäessä.
Paljon apua ei kirjastojen kokoelmistakaan löytynyt. Tytti Luukon kirjassa Vanhoja tansseja ja vuosisadan vaihteen tansseja: tanssittavaksi akateemisissa tilaisuuksissa, lukioiden vanhojen päivien tanssiaisissa, koulujen juhlissa (Helsingin poliisisoittokunta, 1998) kerrotaan, että "fireman's dance on Amerikan alkuaikojen suosikkitanssi, joka oletettavasti esitti tähtiosaa amerikkalaisten palomiesten tanssiaisissa". Kirjaan kuuluu myös äänite, jossa kerrotaan äänitteellä olevan 1900-luvun alun suosikkitansseja.
Kirjan ja cd-levyn saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVanhoja%20tansseja%20ja%20vuosisadan%20vaihteen%20tansseja__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Alkutiedot ovat melko hatarat, mutta uskallan veikata, että Martha Vainwrightin rinnalla lauloi hänen veljensä Rufus Vainwright, itsekin muusikko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rufus_Wainwright
TV-shown ajankohtaa en sen sijaan uskalla lähteä arvaamaan.
Toivottavasti tiedosta oli sinulle edes pientä hyötyä!
Hei!
Ikävä kyllä meiltä ei löydy asiantuntemusta koskien signeerauksen tunnistamista. Kannattanee ottaa yhteyttä esim. taidehuutokauppoihin tai antiikkiliikkeisiin. Myös Suomen kuvataiteilijamatrikkelista (https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoista) saattaa olla hyötyä, vaikkakin siihen sisältyvät ainoastaan taiteilijaseuran jäsenet eikä sieltä löydy signeerauksia.
Lin Hallbergin Sinttu-sarjassa tokaluokkalainen Elina ystävineen pääsee aloittamaan ratsastusharrastuksen mukavalla ponitallilla. Kirjat ovat realistisia, ja tarinan lisäksi niissä on myös paljon tietoa hevosista ja ratsastamisesta. Sarjan ensimmäinen osa on nimeltään Maailman ihanin Sinttu. Hallbergilta on suomennettu myös kaksi ensimmäisiin ratsastustunteihin opastavaa Aloita ratsastus Sintun kanssa -tietokirjaa.
Päivi Lukkarilan Venla-sarjassa kahdeksanvuotias päähenkilö aloittaa ratsastuksen. Ensimmäinen osa on nimeltään Venlan alkeiskurssi. Lukkarila on kirjoittanut kirjan myös oman perheensä lemmikkiponista kertovan kirjan Ponimme Possukka.
Tietokirjoista kiinnostavia voisivat olla esimerkiksi Tiina Juurelan Hevoset: lasten suuri...
Helmetistä löytyy Viron taiteen historia, jota kannattaisi selailla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1290613?sid=4774192784Hakusanoilla Viro ja kuvataiteilijat löytyy jonkin verran vironkielistä ja englanninkielistä kirjallisuutta virolaisista/balttilaisista taiteilijoista.Apua tunnistamiseen voisi kysyä myös Tuglas-seurasta, joka on on Suomen vanhin ja suurin Viro-seura.https://www.tuglas.fi/
Yleisten kirjastojen luettelointisäännöistä on olemassa mm.
- Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu,
- Suomalaiset luettelointisäännöt : kartta-aineiston kuvailu. Lisää luettelointiin liittyvää kirjallisuutta löytyy esim. kirjastojen sivuilta luokkahaulla 02.323 (Oulun kaupunginkirjaston aineitotietokanta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=1082719869 ).
Btj Kirjastopalvelun sivulta selviävät myös luetteloinnissa käytettävät teokset http://www.btj.fi/koodit/luettelo10.htm . Helsingin yliopiston kirjaston sivuilla on joitakin FINMARC-formaatteja saatavana PDF-tiedostoina http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/julkaisut.htm#formaatti .
Tarkoitatko, että onko nimi käännös ruotsinkielisestä? Suomen sukututkimusseuralla on nimenmuutostietokanta, josta voi etsiä tietoa suomalaisista nimenmuutoksista. Sen mukaan joidenkin Karioja-nimisten nimi on alkujaan ollut mm. ruotsinkielinen Karlbom. Palvelu löytyy täältä:
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Hei,
Anni Swanin kertomus nimeltä Joululapsi löytyy satukokoelmasta Anni Swanin sadut. Kokoelma löytyy Seinäjoen alueella pääkirjastosta ja Nurmon kirjastosta.
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Voit tarkastella kirjastojen internet-tarjontaa Mainio-kirjastotietokannassa. Osoite on http://mainio.kirjastot.fi/
Kirjastojen sähköpostiosoitteiden määrän perusteella on arvioitu, että n. 95%:ssa kirjastoja on internet-yhteydet. Käytännössä kaikki näistä kunnista tarjoavat internetin myös asiakaskäyttöön ainakin yhdessä toimipisteessä.
