Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussa http://www.libplussa.fi/ antaa asiasanalla hirsirakennukset parisenkymmentä viitettä. Näistä hyödyllisiltä näyttävät ainakin seuraavat teokset: Vuolle-Apiala, Risto Hirsityöt, Vuolle-Apiala, Risto Hirsitalo, Korjauskortisto 16, Hirsitalon rungon korjaus, Korjauskortisto 17, Hirsirakennusten siirto ja toki myös Panu Kailan Talotohtori.
Näiden ja muiden haussa tulleiden kirjojen saatavuustiedot selviävät myös Plussasta. Jos kotikirjastostasi ei teoksia löydy voit kysyä niitä kaukolainaksi.
Osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/ on löydettävissä Suomen yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat. Kirjastojen käytössä oleva lehtiartikkelitietokanta Aleksi antaa haulla hirsirakennukset...
Toinen henkilö voi noutaa varauksesi puolestasi. Jos haluat, että varauksesi lainataan sinun kortillesi, laita hänelle mukaan vapaamuotoinen valtakirja, jolla valtuutat lainaamaan ko. teoksen kortillesi. Varauksen noutava henkilö voi myös lainata teoksen omalle kortilleen. Kerro myös hänelle, mistä teoksesta on kyse ja mikä on varauksen viimeinen noutopäivä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuluttajakäyttäytymisestä ja markkinointiviestinnästä löytyy runsaasti kirjoja.
Sinun kannattaa tehdä haku pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokantaan, http://www.libplussa.fi/ . Valitse asiasanoiksi esim. kuluttajakäyttäytyminen, ostokäyttäytyminen, kulutus, markkinointiviestintä tai markkinointi. Valitsemalla monipuolisen haun voit myös yhdistellä hakusanoja.
Samoilla hakusanoilla voit katsoa myös Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun arkistosta aiempia samaan aiheeseen liittyviä vastauksia.
Kirjaston tietokoneilta voit käyttää seuraavia artikkelitietokantoja Aleksi, Arto ja EBSCO, joista voit löytää työhösi sopivaa tietoa. Samoin kirjaston koneilta on pääsy Helsingin kauppakorkeakoulun Helecon MIX tietokantaan.
Hyödyllistä tietoa ja...
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Seuraavasta Helsingin yliopiston julkaisemasta Tie tohtoriksi-sivusta löytyy tietoa karonkasta yleensä sekä myös pukeutumisesta,
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm .
Haminan pääkirjastossa voi tulostaa asiakaskoneilta. Tulostaminen on maksullista. Alla olevista linkeistä löydät lisätietoa Haminan kirjaston asiakaskoneista ja tulostamisesta kirjastossa.
https://www.kyyti.fi/kirjastot/haminan-paakirjasto
https://www.kyyti.fi/palvelut/asiakastietokoneet-ja-internet-tyoasemat#
https://www.kyyti.fi/palvelut/haminan-asiakaskoneet
https://www.kyyti.fi/palvelut/maksut-hamina
Englantilaista animaatiosarjaa Leevi Lepakko (Bertie the Bat) esitettiin Ylellä vuosina 1992 ja 1996. Sarjassa on kymmenen osa, jotka kaikki esitettiin Ylen ohjelmistossa.
Yle Arkisto
https://www.imdb.com/title/tt1605120/
En valitettavasti löytänyt tällaisesta vatkaimesta mitään tietoa. Etsin kirjoista, verkosta, myös saksan kielisiä keittiölaitesivustoja, sekä vanhoista lehdistä Kansalliskirjaston Digitaalisista aineistoista, https://digi.kansalliskirjasto.fi/. Helsingissä on Tekniikan museo, josta voisi kysyä lisäapua, https://tekniikanmuseo.fi/, sähköpostiosoite, info@tekniikanmuseo.fi.
Oskari Olemattoman tarkka ikä ei valitettavasti selvinnyt, mutta loru esiintyy 1950- ja 60-luvun lastenperinneaineistoon perustuvassa Leea Virtasen kirjassa Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne (WSOY, 1970). Aikaisempi kotimaisen lastenperinteen tutkimus oli kohdistunut pääasiassa leikkeihin, joten lorujen ja hokemien syntyajankohdan määrittämiseen on käypää lähdeaineistoa olemassa varsin niukalti. Rohkenisin kuitenkin epäillä, etteivät Oskarin juuret paljon 50-lukua kauemmas ulotu.
Kirja on ilmestynyt Mirja Rutasen suomentamana nimellä
Unia, ajatuksia, muistikuvia
ainakin kuutena painoksena, ensimmäinen v. 1985.
Saatavuudesta löytyy tietoja pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) sivulta
www.helmet.fi
Ohjeet Helmet-kirjastojen e-aineistojen käyttöön löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25244)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(44045)
Helmet-kirjastojen e-aineistoja pitäisi lukemaan ja kuuntelemaan myös Suomen ulkopuolella. Jos sinulla on ongelmia Ellibs-sovelluksen kanssa, voit lähettää viestin tästä linkistä löytyvään osoitteeseen: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Ellibs_toimii_myos_mobiilisovelluksessa(123201). Ellibs-palvelua voi käyttää myös nettiselaimen kautta.
Valitettavasti meidän ryijy-kirjoista ei kyseistä ryijyä löytynyt. Jaan tuon kysymyksesi vielä Tieto-listalla, jolloin myös muista kirjastoista voi vastata. Ajattelisin että tietoa voisit kysyä vielä Wetterhoffista ja Suomen Käsityön Ystäviltä.
Näillä vihjeillä en onnistunut löytämään etsimääsi laulua. Jos joku lukija tunnistaa laulun, laulun tiedot voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
