Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Suomussalmen kirjastolla oli aikanaan kirjanmerkki, johon oli painettu pätkä Hannele Huovin runosta "Kohta osaan."
Kirjanmerkki on nähtävissä Kirjastomuseon sivulla, kuvaa klikkaamalla saa näkyviin kokonaan:
http://www.kirjastomuseo.fi/fi/index.php/items/show/6068
Runo kokonaisuudessaan löytyy esimerkiksi teoksesta Hiiri mittaa maailmaa / Hannele Huovi & Elina Varta, Tammi 2019.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Laila Hietamiehestä on aika laihoja sivuja netissä, mutta katselepa vaikka näitä:
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html
http://www.otava.fi/ kirjailijat, kotimaiset kirjailijat)
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/saure.htm
http://www.uta.fi/~tlmaih/Jutut2/hietaota.htm
Kannattaa tutustua myös itse teokseen Saure: Laila HIetamies läheltä. Myös kirjassa Kotimaisia naisviihteen taitajia on usean sivun artikkeli Laila Hietamiehestä.
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Näyttää siltä että 'Virginia Company' -kappaleella ei ole erillistä suomenkielistä nimeä. Kuopion kaupunginkirjastolla ei ole suomenkielistä versiota Pocahontas-soundtrackista, mutta esimerkiksi Tampereen Piki-kirjastotietokannan listauksen ko. levyn kappaleista löydät oheisesta linkistä: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=docis&previd=fullt&sesid=1203921… .
Kirjastokäytössä oleva Yleisradion Fono-tietokanta antaa myöskin kysymällesi kappaleelle vain englanninkielisen nimen.
Kun haluat tietää, onko tietyllä kappaleella suomenkielistä nimeä, voit kokeilla alkukielisellä nimellä esim. Frank-monihausta (maakuntakirjastojen aineistot):
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Ennen vuotta 1999 julkaistuja kappaleita voi...
Mitään selviä volttilukuja en valitettavasti löytänyt, mutta löysin erään artikkelin staattiseen sähköön yleisesti liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-8610238
Pintamateriaali sekä lämpötila vaikuttavat myös asiaan. Artikkelissa on myös vinkkejä siitä, miten staattisia sähköiskuja voi välttää. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201802212200761795
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Varsin tuoreet hakuteostiedot Carl Mestertonista löytyvät hakuteoksesta Kuka kukin on 2003.
Aleksi-tietokannassa, joka on käytettävissä useissa
kirjastoissa, on tällä hetkellä 16 viitetttä lehtiartikkeleihin ,joissa Carl Mestertonista mm. Kotiliedessä 1995 no 22 ss.10-12, sekä Kodin kuvalehdessä 2002 no 11 sivuilla 74-79 sekä 14 muuta artikkelia. Käsikirjoittajan työnsä ohella Mesterton on nimenomaan ohjaaja, joka on toiminut mm. teatterin ja yleisradion piirissä. Erityisesti tv:lle valmistetut Metsola- ja Hovimäki-sarjat ovat tunnetuimmat tv-sarjoina ja kirjoina ilmestyneet Mestertonin teokset.
Mestertonin ohella sarjoissa on ollut muitakin käsikirjoittajia.
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
HelMet-aineistohaun sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/X tuo hakusanalla brandit useita teoksia. Alla poimittu HelMet-kirjastojen aineistohausta tänä vuonna brandit-aiheesta julkaistuja teoksia. Voit jättää varauksen suoraan järjestelmän kautta, ohjeet varauksen tekemiseen löytyvät sivulta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#Varausohjeet
Strategic brand management : building, measuring, and managi KIRJA 2003
Brandit kilpailuetuna : miten rakennan ja kehitän tuotemerkk KIRJA 2003
Kehitä kärkituote : ideasta innovaatioksi / Jonathan Cagan, KIRJA 2003
Markkinointiviestintä : merkitys, vaikutus ja keinot / Pirjo KIRJA 2003
Muumikirjoja julkaisee nykyään Lasten Parhaat kirjat -kerho ja niitä on myös ollut kirjakauppamyynnissä. Suurimman osan painos on nyt loppu. Muumilaakson tarnoita 5 näyttää olevan ainoa saatavana oleva muumikirja tällä hetkellä kirjakaupoissa. Lappeenrannassa toimii myös antikvaarinen kirjakauppa Suma (Kauppakatu 63) sekä antikvariaatti Helmi (Koulukatu 15), joista lastenkirjoja kannattaa kysellä.
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
