Vuonna 1993 julkaistussa Aapisten aapisessa (Tuire Harjola, Marja-Liisa Julkunen ja Paula Mäkipää, WSOY) seikkailee Aapisten perhe eli herra ja rouva Aapinen ja heidän 28 lastaan.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1001766?sid=5195193392
Suomen kirjastoseuran ry sivuilta löytyy ranskankielinen tietopaketti Suomen kirjastojärjestelmästä.
Katso
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/international/francais
Opetusministeriön sivuilta löytyy; Biblioteques publiques en Finlande, katso
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2000/liitteet/b…
Lehdessä BBF, Bulletin des bibliotheques de France löytyy myös materiaalia
http://bbf.enssib.fr/sdx/BBF/frontoffice/1997/03/document.xsp?id=bbf-19…
Lisää ainestoa löytyy esim Googlaamalla hakutermilla "BIBLIOTHÈQUES PUBLIQUES EN FINLANDE ".
Hankala kysymys. Tietoa I.E.M. Gerhrdt nimisestä taiteilijasta, tai lähestulkoon tuolla nimellä esiintyneestä saksalaisesta taiteilijasta ei löydy. Olen käynyt läpi erinäisiä tietosanakirjoja sekä taiteilijaluetteloita, kuten netistä löytyvän www.wwar.com/artists sivuston. Lähimpänä oikeaa hakutulokseen löytyi Albert Gebhard (1869-1937) suomalainen taiteilija.
Apu voisi ehkä löytyä bukowskin (www.bukovski.fi) tai Hagelstamin
(www.hagelstam.fi) arviointipalveluista. He tekevät maksuttomia arviointeja kuvien perusteella. Ylläolevien nettiosoitteiden avulla ongelma siis voisi ratketa.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Millaista tuotetunnusta tarvitsisit? Julkaisijoilla voi olla omia tunnuksiaan, jollaisen voi kuka tahansa kehittää kyselemättä asiasta keneltäkään. Siihen voi vaikkapa valita julkaisijan lyhenteen ja sopivia numeroita.
Musiikkikappaleille on olemassa myös ISRC-tallennekoodi, joka on kansainvälinen virallinen järjestelmä. Suomessa sitä hallinnoi Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, ja järjestelmään liittyminen on maksullista. Asiasta löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.ifpi.fi/info/palvelut/.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei valitettavasti tule Svensk jakt -lehteä, eikä myöskään muita metsästysaiheisia lehtiä Ruotsista.
Riihimäellä sijaitsee Suomen metsästyskirjasto, jonne kyseinen lehti ainakin tulee ja josta löytyvät myös kaikki aiemmat vuosikerrat. Metsästyskirjaston kokoelmista löytyy myös muita ruotsalaisia metsästyslehtiä, kuten Jakt och Fiske ja Jakt journalen.
Kirjasto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8 - 15.30 (kesällä 8 - 15).
Kirjastonhoitaja-informaatikko puh. (019) 722 283
sähköposti: info@metsastysmuseo.com
Ennen tuloasi kirjastoon ota yhteys puhelimitse kirjastonhoitajaan!
Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki
Kirjasto välittää lehtien kaksoiskappaleita kirjastoille kaukolainaksi tai artikkelikopioita....
Kyllä voi. Tästä linkistä avautuu editointitilan käyttömahdollisuudet: http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/editointitila.htm.
Ajan voi varata lehtilukusalin asiakaspalvelusta puh. 03-8125 550.
Tässä tarkoitetaan sitä, että mitä korkealaatuisempi tallenne tehdään, sitä lyhyempi aika tallennetta levylle mahtuu. Heikoimmalla laadulla levylle sopii enemmän materiaalia, siis pidempi tallenne.
Siihen, miten kauan itse tallentaminen kestää, ei tallenteen laatu vaikuta, koska prosessi vie juuri niin kauan kuin alkuperäinen VHS pyörii.
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Petra Szabolla on kaksi mustavalkoisista lampaista kertovaa kuvakirjaa. Eemeli ja Emilia on ilmestynyt Kustannus-Mäkelän julkaisemana suomeksi vuonna 1988 ja Pietu, pikku lammaspuoli on julkaistu Satusiivet-kerhon kirjana 1992. Kirjojen alkukieliset nimet ovat Emil och Emilia ja Emil, det halva fåret. Kirjojen kansikuvat löytyvät näiden nimien ja esim. Googlen kuvahaun avulla.
Ellibs-kirjaston aloitussivun ylälaidassa on harmaa palkki ja siinä pudotusvalikko Saatavuus. Klikkaa pudotusvalikko auki ja valitse sivu Saatavilla heti, niin näet, mitkä teokset ovat vapaina heti lainattaviksi.
https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?availability=
Hei, näet varaustesi tilanteen verkkokirjastosta osoitteesta https://keski.finna.fi
Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu kirjastokortin numerolla ja 4-numeroisella PIN-koodilla. PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Ota mukaan kirjastokorttisi ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä omasta kirjastostasi.
OverDriven kirja on epub-tiedosto, jonka sivunumerointi vaihtelee esim. käytetyn tekstikoon mukaan, jos sitä on ilmoitettu ollenkaan. Monessa OverDriven kirjassa on käytössä vain prosenttimäärä luetusta määrästä. Painetun kirjan sivunumerointia siitä ei löydy. Painetun kirjankin sivunumerointi vaihtelee painosten välillä, joten viitteissä tavallisesti ilmoitetaan myös mistä painoksesta tieto on otettu.
Mahdollisesti seuraavat kuvakirjat voisi sopia:
Pirjo Arvola: Houkuttaja häiritsee Lammasmaata
Pirjo Arvola: Osmo-nalle ja isän erehdys
Noora Alanen: Miirun isä on vankilassa
Tekemieni hakujen perusteella vahvin ehdokas kuvailemaksesi kirjaksi on Enni Mustosen romaani Parittomat, joka ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 2008 ja pokkarina 2009. Teos kuuluu Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaan, jossa seurataan kahden suvun elämää. Aiemmat osat tapahtuvat kauempana menneisyydessä, tämä päätösosa taas puolestaan sijoittuu ilmestymisaikansa tienoille. Kuvauksia kirjasta löytyy mm. kirjastojen Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelu (linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_37154) sekä kirjan kustantaneen Otavan verkkokaupasta (linkki: https://otava.kauppakv.fi/SV/sida/produkt/parittomat/131347)
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) ottivat käyttöön 3.2.2003 Millennium-kirjastojärjestelmän. Samalla avattiin yhteisen HelMet-aineistotietokannan hakukäyttöön kolmikielinen WebOPAC, jonka nimeksi annettiin HelMet-aineistohaku. Aineistohaku uudistettiin HelMet-verkkokirjastoksi vuonna 2008.
Yhteisiä verkkopalveluja pääkaupunkiseudun kirjastoilla on toki ollut paljon pitempäänkin, mutta oletan että tarkoitat kysymykselläsi nimenomaan HelMet-verkkokirjastoa ( www.helmet.fi ), joka siis on kahdella eri nimellä ollut käytössä pian kuuden vuoden ajan.
Hei,
Fennican mukaan kirjanen on ilmestynyt 1957. Tuon sarjan kirjoja ei näyttäisi liikkuvan. Ehkä ne ovat kuluneet lukijoiden käsissä. Koska kunto on vain kohtuullinen eikä tarina tai kuvitus ole oletettavasti kenenkään tunnetun tekosia, lienee kirjan rahallinen arvo vähäinen.
Kyseessä on luultavasti jatkosodan aikana Karhumäessä mm. Ryhmä Oinosen alaisuudessa toiminut 985. Ilmasuojelukomppania. Komppanian sotapäiväkirjat vaikuttaisivat säilyneen poikkeuksellisen hyvin. Niitä voi tarkastella sähköisesti esimerkiksi Sotasampo-palvelussa.
Mbps on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta megabits per second, eli suomeksi megabittejä sekunnissa. Bitti on sähköisen tiedon pienin yksikkö. Se on merkki, joka voi saada arvon nolla tai yksi. Megabitti tarkoittaa miljoonaa bittiä.Esimerkin tiedonsiirtonopeus 480 Mbps tarkoittaa siis, että kyseinen yhteys pystyy siirtämään 480 miljoonaa merkkiä sekunnissa.Lähteet:https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/mbpsBitit, bytet, tavut ja pikselit sekoittavat Internetin käyttäjiä
