'Stor stil' -hakusanan suomenkielinen vastine on 'isotekstiset'. Tietyn kirjailijan isotekstiset kirjat löydät siis HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla, kun kirjoitat hakusanoiksi 'isotekstiset' ja lisäksi kirjailijan nimen.
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Tällä hetkellä (17.2.2016) mielestäni parhaiten postikortteja löytää Jäähallin kirpputorilta, joka on pääsääntöisesti avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkista netistä Jäähallin kirpputorin aukioloajat.
Jäähallista löydät niin käyttöpostikortteja kuin keräilykortteja.
Hei! Voisit etsiä sinulle sopivaa teosta esim. Kirjasammon listasta Vieraita kulttuureja. Se on laadittu ajatellen nimenomaan lukiolaisia. Tässä linkki: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/6034 Lukuiloa!
Näin tarkkaan toiveeseen sopivia romaaneja voi olla vaikea löytää, mutta niitä voi kokeilla etsiä Vaski-verkkokirjastosta erilaisten hakusanojen yhdistelmillä. Hakusanoilla maaginen realismi, paranormaalit ilmiöt, enkelit, lumi ja talvi voi löytää erilaisia kirjoja, jotka voivat ainakin osittain vastata toiveisiin. Esimerkiksi seuraavat teokset tulivat tällaisten hakujen kautta esiin:
Mark Helprin: Talvinen tarina
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Satu Grönroos: Lumen syli
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarru
Charles Dickens: Saiturin joulu
Jostein Gaarder: Enkelimysteerio
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Emme onnistuneet tunnistamaan ötökkää luotettavasti ajoissa. Suosittelen, että lähetät kuvan. Yleisradion luontoiltaan : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/18/luontoilta-kuvalliset-kysymykset . Siellä asiantuntijat kokoontuvat selvittelemään kuvien eläimiä ja kasveja.
Toinen mahdollinen kyselypaikka voisi olla Luonto Akatemia : https://www.luontoakateemi.fi/palvelut/kysymykset-luontovirtuooseille
Sivustoja, joista voi olla apua ötökän tunnistamisessa:
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/etusivu
Netistä löytyy parturi-kampaamo Jannelan nimellä ainakin kaksi mahdollisesti vanhentunutta osoitetta, Kampaamoverkko.fi kertoo osoitteeksi Mannerheimintie 33 ja Yrityshaku.fi Mannerheimintie 92. Google Maps kuvista (linkit kuviin Mannerheimintie 33 ja Mannerheimintie 92) voi nähdä, että molemmat osoitteet sijaitsevat korttelin keskivaiheilla, eivät päädyissä. Google Mapsin kuvat on otettu elokuussa 2024 eikä kummassakaan paikassa näy kyseistä liikettä.Mannerheimintie 53 kyllä on korttelin päädyssä ja osoitteessa sijaitsee ravintola Mexi.
Tämä olikin mielenkiintoinen. Kirjallisuudesta ei tällaista merkkiä löytynyt. Myöskään Sotamuseon kokoelmista merkkiä ei tähän hätään paikannettu. Sotamuseolla kuitenkin muistettiin, että merkki olisi alan Facebook-ryhmässä tunnistettu Utin reservin harjoituspataljoonan (URHP) merkiksi. Tämä näyttäisikin ihan uskottavalta tulkinnalta. Kouvolan Sanomissa 18.5.1929 kerrotaan tulossa olevista 3. divisioonan reservin kesäharjoituksista, ja mainitaan että "jalkaväkijoukko-osastojen aliupseerit keskitetään osittain Perkjärven, osittain Utin leirille, joihin kumpaankin perustetaan erillinen harjoituspataljoona."Perkjärven reservin harjoituspataljoonan merkistä kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 7.3.2025 ja Perkjärven merkissä on paljon...
Kirjailija Maiju Lassilasta löytyy tietoa internetsivulta, jonka osoite on: http://62.148.97.84/lassila/index.htm
Esim. näistä kirjoista löytyy keskeistä tietoa hänestä:
Lindsten, Leo: Maiju Lassila : legenda jo eläessään. 1977.
Erho, Elsa: Maiju Lassila. 1957.
Jos haluat lisätietoa, Joensuun kaupunginkirjaston Koivikko-aluetietokannasta voit hakea asiasanalla: Lassila, Maiju, jolloin saat esille kirjojen lisäksi myös hänestä kirjoitetut lehtiartikkelit.
Koivikko on osoitteessa: http://jokunen.jns.fi/Intro?formid=portal
Kirjoja ja kopioita artikkeleista saat kirjastosi kautta kaukolainaksi, ellei heillä ole omissa kokoelmissaan.
Argentiinalaisesta tangosta löytyy tietoa suomeksi ainakin seuraavista kirjoista:
Puhetta tangosta (Suomen etnomusikologinen seura, 1995) sisältää Telle Virtasen artikkelin "El tango - ilotaloista maailman estradeille".
Kansainvälinen tangokeskus r.y, : vuosikirja (Kansainvälinen tangokeskus, 1990) sisältää Pertti Mustosen artikkelin "Siitä Argentiinasta, jossa tango syntyi".
Aiheeseen liittyviä lehtiartikkeleita:
National Geographic 13/2003: "Tulisten tunteiden tango" (tangon merkityksestä ja kulttuurihistoriasta Argentiinassa).
Kotiliesi 4/2003: "Tangokuumetta!" (haastatteluja argentiinalaisesta tangosta Buenos Airesissa).
Myös internetistä löytyy tietoa. Osoitteesta http://koti.mbnet.fi/~satyam/tango/tangotop.htm löytyy tietoa myös...
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Harmi kyllä, vain Tellervo Koivistolta ja Ester Ståhlbergiltä:
https://tinyurl.com/Paivakirjat
Luettelon ensimmäinen kirja Sydämen keltä sydämelle on Anita Hallaman kirjoittama, mutta hänhän ei ollut Kekkosen puoliso, vaan rakastaja.
Sylvi Kekkosen matka-arkusta löytyneissä päiväkirjoissa koottu Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta on kirjoitettu 1953, jolloin Kekkonen ei vielä ollut presidentti:
https://tinyurl.com/SylvinMatkassa
Jenni Haukion Sinun tähtesi täällä: vuodet presidentin puolisona on taas luokiteltu muistelmaksi, ei päiväkirjaksi.
Pohjois-Pohjanmaan vapaussotureista löytyy kirja Pohjois-Pohjanmaan vapaussoturit (Yrjö Ensio, 1997). Suosittelen aluksi tutustumaan siihen. Vapaussotureista on myös elämäkerrastokokoelma Kansallisarkistossa Helsingissä. Se on tarkoitettu mm. sukututkimustarkoituksiin. Löydät lisätietoa siitä alla olevasta linkistä.Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.355658?sid=4711123700Vapaussoturien elämäkerrasto: https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/vapaussoturien-el…
Tarkoitat ilmeisesti Pienkustantajien uutuuksia -foorumia,
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/foorumit/group.aspx?groupId=b2a1bb47-f363…
Foorumille voi kuka tahansa lähettää kommentteja ja uutuustiedotteita, sitä varten ei tarvitse rekisteröityä.
Tehokkain tapa tavoittaa kirjastojen aineistohankinnoista vastaavat on kuitenkin päästä mukaan BTJ:n tai Kirjavälityksen jakelukanaviin, yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
BTJ: http://www.btj.fi/
Kirjavälitys: http://www.kirjavalitys.fi/
Turun Sanomat on luettavissa näköislehtenä kolme kuukautta taaksepäin Helmet-kirjastojen asiakastyöasemilta ePress –palvelun kautta. Aamulehti ja Iltalehti ovat taasen luettavissa kolme kuukautta taaksepäin PressDisplay –palvelun kautta. Molemmissa palveluissa on myös sanahaku tekstiin.
Iltasanomat löytyy Arkisto –tietokannasta vuodesta 1990 kuluvaan päivään; tietokanta toimii hakusana pohjalta. Tietokanta on vain henkilökunnan käytössä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Pasilan kirjastosta löytyy Iltasanomat ja Iltalehti joko paperisena tai mikrofilmattuna.
Kansalliskirjastosta löytyy Aamulehti ja Turun Sanomat mikrofilmattuna. Kansalliskirjastosta kerrottiin, että Aamulehti on nyt kuvattuna 31.5.2012 asti ja Turun Sanomat 30.7....
Voit varata Lastu-tietokannassa olevia lainattavia kirjoja
ja ne kuljetetaan valitsemaasi toimipisteeseen.
Päijät-Hämeen yleiset kirjastot kuuluvat Lastuun ja kirjoja kuljetetaan näiden kirjastojen välillä.
Eli voit tilata haluamasi kirjan vaikkapa Heinolasta Lahteen.
Tarkempia tietoja varauksista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Lastu:
http://lastukirjastot.fi/
Teoksessa Saunabibliografia, tekijänä Maria Hakokorpi-Jumppanen (julk. 1991) on koottu erilaisia tutkimuksia ja kirjoituksia saunasta. Myös saunavihtaan liittyviä kirjoituksia on koottu tähän bibliografiaan.
Uusi Nainen -lehdessä 6/1982 s. 59-61 on artikkeli Suomalaisen kesälauantain sielu: saunavihta ja miten se tehdään. Artikkelista löytyy myös kuvia. Toinen hyvän tuntuinen ja perusteellinen esitys asiasta löytyy Saunakirjasta (toim. H.J. Viherjuuri 1940, s. 160-167). Teos on vanha (mikä taitaa olla vain hyvä tässä asiassa), mutta saunavihdan teko-ohjeet olivat perusteelliset ja myös kuvitusta löytyi. Tampereen kaupunginkirjastoon voi ottaa yhteyttä ja tilata kopiot itselleen kyseisistä artikkeleista.
