Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi
löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Sana alho tarkoittaa vesiperäistä notkoa, pientä suota, alavaa peltoa tai niittyä tai veden vaivaamaa metsämaata. Nimenä Alho esiintyy sekä paikannimenä että sukunimenä. Mm. Padasjoella on Alho-niminen kylä. 1900-luvun alussa viitisenkymmentä ruotsalaista nimeä on suomennettu Alho-nimeksi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Alho on tai on ollut nimenä 3727 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Emerik” on lyhennys nimestä ”Emericus”. Se puolestaan pohjautuu muinaissaksalaiseen nimeen ”Emmerich”. Nimen on arveltu syntyneen gootin kielen sanasta ”amal” tai ”emel”, jonka merkitys on ’työ’. Nimen merkitykseksi on siten selitetty olevan ’väsymättömän uuttera’.
Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit:
Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988).
Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001).
Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003).
Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010).
Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010).
Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013).
Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991.
Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...
Ei saa lainata ilman lupaa. Runon käyttäminen kuolinilmoituksessa ei vastoin yleistä harhakäsitystä ole sallittua, ellei runon tekijänoikeudellinen suoja ole jo rauennut. Runoilijan elossaolo ei ole tässä suhteessa ratkaisevaa, vaan vasta 70 vuotta kuoleman jälkeen runoja saa vapaasti käyttää. Eino Leino kuoli vuonna 1926, joten hän on vapaa, mutta esimerkiksi Leinoa vanhempi Ilmari Kianto kuoli vasta 1970, joten hänen runonsa vapautuvat kuolinilmoituksiinkin vasta vuonna 2041.
Tekijänoikeuslaissa oleva ns. sitaattipykälä sallii kyllä suojattujen teosten lainaamisen, mutta kuolinilmoitus ei ole pykälässä tarkoitettua lainaamista.
Heikki Poroila
Sinulla täytyy olla sähköpostiosoite ja Turun kaupunginkirjaston jompi kumpi viimeisimmistä kirjastokorteista tai Vaski-kirjastojen kirjastokortti. Siihen lisätään omassa kirjastossasi kulttuurikorttiominaisuus. Kulttuurikortti on maksuton etukortti kaikille kulttuurin ystäville. Kortilla saat sähköpostiisi tietoa eduista ja vinkkejä Turun kaupungin runsaasta kulttuuritarjonnasta.
https://www.turku.fi/kulttuurikortti
Hei,
Gummerus julkaisi suomeksi Taylor Jenkins Reidin edellisen teoksen Daisy Jones & The Six, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä he jatkavat kirjailijan tuotannon kääntämistä, jos vain kysyntää riittää. Kevään uutuuksissa ei kirjaa vielä ole mutta syksyllä tai ensi vuoden keväällä kirjaa voi odotella. Voit kysellä Gummerukselta tarkemmin.
Täältä löytyy yhteydenottolomake: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Matkaopas The Rough guide to Tokyo (ISBN 1-84353-277-8) kertoo Tokion osoitejärjestelmästä (sivu 20). Tyypillinen tokiolainen osoite koostuu seitsemästä osasta:
1. suurin hallinnollinen alue,
2. seitsennumeroinen postinumero,
3-5. pienempiä hallinnollisia ja alueellisia yksiköitä,
6. kortteli,
7. yksittäinen rakennus.
Wikipediassa on englanninkielinen artikkeli Japanin osoitejärjestelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_addressing_system.
Internetissä on sivu "The Black Art of Finding a Japanese Address" (http://www.planettokyo.com/index.cfm/fuseaction/detail/navid/16/cid/9), joka kiinnostanee kysyjää. Googlella saa runsaasti osumia hakulauseella "street names in tokyo".
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä toukokuu 2005 (...
Tässä joitakin suosituksia:
Agatha Christien dekkarit käyvät tietysti millä kielellä tahansa.
Staffan Bruunin ja Marianne Peltomaan jännärit ruotsiksi. Niissä on helsinkiläinen miljöö ja ne ovat mukavat, hauskat, helppoa ruotsia (uskoisin, että kouluruotsilla pärjää).
Anna Gavalda: Jag älskade honom
Saksankielisiä easy readers -sarjan kirjoja löytyy täältä: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=easy+readers&searchscope=…
Saksankieliset helppolukuiset: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=lukemistot&searchscope=9&…
Andrea Maria Schenkelin dekkarit saksaksi (Tannöd 2007, Kalteis 2007, Bunker 2009). Kerronta on hyvin tiivistä, mutta lause on ainakin lyhyttä.
Miellyttävän lyhyttä, kaunista saksaa on lukuromaanissa...
Kissat näkevät televisiokuvaa siinä kuin muutakin ympäristöään.
Kissojen silmät ovat mukautuneet näkemään hämärässä ja niille riittää vain kuudesosa meidän silmiemme tarvitsemasta valomäärästä samojen liikkeiden ja muotojen havaitsemiseksi. Toisaalta kissan silmät kykenevät mukautumaan häikäiseväänkin valoon paljon tarkemmin kuin minkään toisen eläimen silmät; supistamalla silmäteränsä raoiksi kissa pystyy säätelemään silmiinsä saapuvaa valomäärää.
Väri ei ole kissoille yhtä tärkeä kuin ihmisille. Vielä 1900-luvun alkupuolella tutkijat olivat vakuuttuneita kissojen täydellisestä värisokeudesta. Vasta vuosisadan jälkipuoliskolla pystyttiin osoittamaan, että kissat erottavat toisistaan punaisen ja vihreän, punaisen ja sinisen, punaisen ja...
Seppo on supisuomalainen, Kalevalasta lähtöisin oleva nimi, joten sille ei ole suoranaista italialaista vastinetta. Nimen kantakaima Kalevalan Seppo Ilmarinenhan oli taitava seppä. Seppo on yleensäkin suomalaisessa kansanrunoudessa taitava tekijämies. Nimelle on esitetty myös alkuperäksi Sebedeusta tai Sepeteusta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos, jonka italialainen muoto on Sebastiano.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Kirjastot tilaavat maksulliset lehtensä pääosin kertarysäyksellä syksyisin välittäjälle lähetettävillä listoilla. Ilmaislehtien esillepano kirjastoissa riippuu taas kokonaan siitä, onko ns. vapaata tilaa tarjolla vai ei. Useimmissa kirjastoissa on jonkinlainen tila kansalaisten tiedotteille ja paikallislehdille, ja tällaiseen tilaan voi oman lehtensä viedä tarjolle. Vakinaisen paikan saaminen edellyttää kuitenkin yhteydenottoa kirjaston johtajaan ja asiasta sopimista.
Mitään helppoa ja halpaa tapaa saada paperilehti esille "kaikkiin" kirjastoihin ei valitettavasti ole olemassa. Julkisuudesta, esilläolosta ja näkyvyydestä käydään ankaraa kilpailua ja tarjonta on valtavaa. Kirjastoilla on usein suuria vaikeuksia saada edes ns. paikallista...
Kirjastosta voi etsiä aiheesta kirjallisuutta PIKI-tietokannasta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1135084221&ulang=fin .
Kirjoita hakuruutuihin esim. sanat "antiikki", "jumalat" tai "mytologia" ja "Kreikka". Valitse hakutyypiksi kunkin ruudun kohdalla "Asiasana". Klikkaa lopuksi Hae. Saat tulokseksi kirjalistan, josta näet kirjan nimeä klikkaamalla sen tarkemmat julkaisutiedot. Ja jos klikkaat listalla kohtaa "Tarkasta missä", näet missä sitä on saatavissa. Voit myös tehdä kirjoista varauksen, jos sinulla on tunnusluku. Kysy lisätietoja kirjastostasi, henkilökunta tekee myös puolestasi varauksia kirjastossa.
Tässä muutama esimerkki tulosten joukosta:
Camp, John : Antiikin Kreikan maailma. Otava, 2004.
Simonsuuri...
Vuoteen 1942 asti Huonekalutehdas Häklin puhelinnumero on ollut 2808. Seuraava meiltä löytynyt puhelinluettelo vuodelta 1945 kertoo numeron olevan lipastosikin takaa löytynyt "4991". Tämä keskuksen numero löytyy puhelinluetteloista aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1958 (vuoden 1957 luetteloa ei ollut) numero on muotoa 24 991. Näin ollen puhelinnumeroiden perusteella lipasto on valmistettu n. 1945-1956. Valitettavasti puhelinluetteloita ei löytynyt aivan joka vuodelta, joten pieni marginaali noihin vuosilukuihin täytyy lisätä.
Ostokorttien jakelun järjestämiseksi kansalaiset oli jaettu iän, sukupuolen ja ammatin mukaan ryhmiin, joille kullekin laskettiin annokset. Voisiko tässä tapauksessa olla kyse kevyen ja henkisen työn tekijästä?
Kevyen työn tekijän ostokortilla saatavien päiväannosten kalorimäärät ovat vaihdelleet 1000 (syksyllä 1942) ja 1500 kalorin välillä. Mutta on muistettava, että suuri osa elintarvikkeista oli koko sota-ajan säännöstelyn ulkopuolella. Monilla oli myös suhteita maaseudulle ja viljelypalstat olivat yleisiä.
Korttiannokset vaihtelivat mm. satotilanteesta tai kuljetusten kangertelusta johtuen. Esimerkiksi peruna joutui huonon sadon takia kortille marraskuusta -44 alkaen (10,5 kg/kk).
Aake Jermon kirjassa ’Kun kansa eli kortilla’ kevyen...
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Vihkosessa "Muistolauseita surun hetkinä", joka on koottu sanomalehtien kuolinilmoituksista, runo alkaa sanoilla: "Minne meri ja taivas kantaa" . Kokonaisuudessaan se kuuluu:
"Minne meri ja taivas kantaa
minne aalto ja tuuli käy
siellä nouseva aurinko hohtaa
ja sydämelles lempeän rauhan suo."
Tämäntyyppiset muistorunot muistuttavat kansanperinnettä. Tekijää ei tiedetä, ja säkeitä varioidaan vapaasti.
