Käsitys siitä, että kirahville olisi kehittynyt pitkä kaula ruuan saannin vuoksi on peräisin Charles Darwinin Lajien synnystä. Darwin katsoi, että luonnonvalinta on suosinut pitkäkaulaisimpia kirahveja, jotka ovat yltäneet syömään ylimpien oksien lehtiä.
Nykyisin Darwinin ajatus on kuitenkin kyseenalaistettu, kun tutkijat ovat huomanneet, että kirahvit syövät kuitenkin pääasiassa matalien pensaiden lehtiä ja tuntuvat muutenkin viettävän paljon aikaa kaula kaarella tai vaakasuorassa. Ravinnonsaanti on kuitenkin varmasti yksi syy kaulan pituuteen, mutta sen merkitys ei ole niin suuri kun Darwin Lajien synnyssä esitti.
Ensisijaisena syynä pitkälle kaulalle pidetään nykyisin sitä, että kaulan pituudella on suuri merkitys parittelukumppanin...
William Shakespeare: Julius Caesar, I näytös 2. kohtaus:
Ennustaja: "Varo maaliskuun idusta" (suom. Lauri Sipari)
- maaliskuun idus muistetaan Caesarin kuolinpäivänä. Roomalaisessa kalenterissa idus oli kuun 13. päivä, mutta maalis-, touko-, heinä-
ja lokakuussa 15.
Vuoteen 1942 asti Huonekalutehdas Häklin puhelinnumero on ollut 2808. Seuraava meiltä löytynyt puhelinluettelo vuodelta 1945 kertoo numeron olevan lipastosikin takaa löytynyt "4991". Tämä keskuksen numero löytyy puhelinluetteloista aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1958 (vuoden 1957 luetteloa ei ollut) numero on muotoa 24 991. Näin ollen puhelinnumeroiden perusteella lipasto on valmistettu n. 1945-1956. Valitettavasti puhelinluetteloita ei löytynyt aivan joka vuodelta, joten pieni marginaali noihin vuosilukuihin täytyy lisätä.
Hyvä paikka lähteä tekemään tutkimusta ja tiedustelemaan lisäneuvoja on Siirtolaisuusinstituutti, http://www.migrationinstitute.fi/fi. Sen sivuilta löytyy yhteys Siirtolaisrekisteriin sekä oppaita sukulaisten etsimiseen. Siirtolaisuusinstituutin palveluista on osa maksullisia.
Siirtolaisrekisteristä löytyy tietoja siirtolaisrekisteri, jossa on matkustajaluetteloita, passiluetteloita ulkoasiainhallinnona arkiston aineistoa. Sen käyttö on maksullista, http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/siirtolaisrekisteri
Oppaita sukututkijalle http://www.migrationinstitute.fi/fi/sukututkimus/oppaat
Erityisesti hyvältä aloituspaikalta vaikuttaa Sukututkija siirtolaisten jäljillä, http://www.migrationinstitute.fi/files/...
Espanjan sisällissodan ajasta kertovat mm. seuraavat suomennetut romaanit:
Timanttiaukio / Mercè Rodoreda ; suomentanut Jyrki Lappi-Seppälä, (Otava, 1988).
Timpurinkynä / Manuel Rivas ; suomentanut Anu Partanen, (Tammi, 2001).
Salamiin soturit / Javier Cercas ; suomentanut Matti Brotherus, (WSOY, 2003).
Öinen ratsumies / Antonio Muñoz Molina ; suomentanut Tarja Härkönen (Tammi, 2010).
Talvi Madridissa / C. J. Sansom ; suomentanut Seppo Raudaskoski (Otava, 2010).
Ommelten välinen aika / María Dueñas ; suomentanut Sari Selander (WSOY, cop. 2013).
Kuuluisan muistelman "Katalonia, Katalonia" samalta aikakaudelta on kirjoittanut George Orwell, suomennoksen julkaisi WSOY ensin vuonna 1974 ja uudelleen 1991.
Francon aikaan 1950-luvulle sijoittuu...
Kysymäsi BBC:n tuottaman tv-sarjan "Onedin line" tunnussävel on osa "Adagio" (tarkemmin Spartacuksen ja Frygian adagio) venäläisen Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Populaareissa yhteyksissä se saattaa esiintyä myös nimellä "Love theme from Spartacus".
Sukunimeen Ruuska sisältyy ortodoksisen ristimänimen Ondrei, Ondruska (ven. Andrei, kreikan Andreas) lyhentymä, vrt. Ondrusko Grihnov 1500, Henrich Rwska 1614 eli Hendrich Druska 1616 Vl. Pyhäjärvi, Ondruska Netzieff 1631 eli Druska Netzieff 1638 Sortavala, Lasse Drwska 1617 Käkisalmi. Nimeä on levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Keski-Suomen pohjoisosiin ja näiltä alueilta Pohjois-Savoon (erityisesti Kiuruvedelle). Viime sotien jälkeen tuli Ruuska-nimisiä mm. Hiitolasta ja Kaukolasta. Kivennavalla ja Valkjärvellä tunnettiin pitkään sukunimi Ondruska.
Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Uud. laitos, Helsingissä : Otava, 2000
Olavi Martikainen syntyi 1920 Kiihtelysvaarassa, josta perhe muutti Lieksan maalaiskuntaan Olavin ollessa 5-vuotias ja kuoli Mankkaansuolla 1979.
Pentti Koivisto on julkaissut hänestä kirjan:
Koivisto, Pentti: Olavi Martikainen - ystäväni. 1987.
Hänestä ja hänen näyttelyistään ja teoksistaan on kirjoitettu lehtiartikkeleita:
Isomäki, Ahti
Kaksihuippuisen vaaran mysteeri : Olavi Martikainen 1920-1979, Pohjoismainen Taidekeskus, Suomenlinna
Taide. 27(1986) : 6, s. 26-27
Reinikainen, Raimo
Lumottu vaeltaja : Olavi Martikainen in memoriam
Taide. 28(1987) : 1, s. 60
Pirtola, Erkki
Olavi Martikainen - ystäväni
Taide. 27(1986) : 6, s. 28-33
Lindsten, Leo
Pikku Olli Martikainen Tallinvintillä
Nuori voima. 1988 : 3, s. 20-23
Pohjois-Karjalan...
Vuosi 1956 oli Suomessa alkanut maataloustuottajien luovutuslakolla, kun uudesta maatalouslainsäädännöstä ei päästy sopuun.
Vuoden keskeinen tapahtuma Suomessa oli presidentin vaali, jonka kolmannella kierroksella pääministeri Kekkonen voitti puhemies Fagerholmin niukimmalla mahdollisella tuloksella 151-149.
Helmikuussa Helsingin Messuhallissa valittiin Miss Suomeksi 18-vuotias salolainen liikeapulainen Sirpa Koivu.
Samana päivänä (1.3.1956) kun Kekkonen astui presidentin virkaansa alkoi kolme viikkoa kestänyt yleislakko.
Keväällä 1956 Neuvostoliiton uusi johtaja Nikita Hrustsev piti puolueensa 20. puoluekokouksessa sensaatiomaisen paljastuspuheen Stalinin kauden rikoksista. Varsin pian julkisuuteenkin vuotanut puhe johti monien aikanaan "...
Kaukopalvelulomakkeen löydät tästä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
huomaa, että kaukopaövelu on maksullista. Voit myös tehdä kirjasta hankintaehdotuksen sivulla:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyllä, saat kirjastokortin myös viikonloppuisin, jos kirjasto on auki. Ota henkilötodistus mukaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Uudenmaankatu on saanut nimensä Uudenmaan esikaupungin mukaan. Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttiin 1800-luvulla Erottajan länsipuolista osaa eli nykyisiä Kampin ja Punavuoren kaupunginosia.
Lähde: Kaija Ollila: Puhvelista Punatulkkkuun (Helsingin Sanomat 1977)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Erottaja
Esplanadin istutustyöt on aloitettu 1800-luvun alkupuolella ja aluetta kutsuttiin tuolloin Pikkuesplanadiksi. Ensimmäiseksi istutettiin 68 vaahteraa.1826 Engel laati puistosuunnitelman ja puistoalueen keskellä kulki vaahteroiden ja jalavien reunustama jalankulkuakseli. Teatteritalon ympärille istutettiin jalavia, vaahteroita, poppeleita ja riippupihlajia. Salavia istutettiin myös, mutta niihin ei oltu tyytyväisiä ja niiden tilalle istutettiin...
hei,
seuraavista linkeistä voi ehkä olla apua:
http://abcnews.go.com/sections/science/DailyNews/plankton990204.html
http://www.cem.msu.edu/~cem181h/projects/96/iron/cem.html
http://www.climateark.org/articles/1999/roleplan.htm
http://www.gdrc.org/oceans/fsheet-02.html
http://geosci.uchicago.edu/~archer/reprints/eco_apps95/ecosys_ToC.html
http://www.childrenoftheearth.org/Kid's%20Entries/phytoplankton.htm
hae itse lisää http://www.google.com esimerkiksi sanoilla "role of plankton" ja "climate"
Tietoa planktonista suomeksi:
http://www.vyh.fi/tutkimus/yhthanke/life/pihla/plankton.htm#Mitä
lisäksi artikkeli Tieteen Kuvalehdessä 5/1992 s. 5 ; 68-71, 80; Meren mikroskooppiset levät estävät kasvihuoneilmiötä : elämän kantajat
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo "En tarvitse suuria sanoja" ja se löytyy esimerkiksi kokoelmasta "Jos jäisi yksi sana : valittuja runoja ja lauluja".
Tällä kertaa runo löytyi Vaski-kirjastotietokannan avulla. Vaskiin on luetteloitu paljon runoteoksia niin, että niihin on "avattu" teosten sisältö. Toki muistakin kirjastotietokannoista voi löytyä runoja, mikäli esimerkiksi runon alku sisältyy teoksen kuvailutietoihin. Käännettyä runoutta löytyy Lahden kirjaston runotietokannasta (ks. linkki alla).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kaskinen, Anna-Mari: Jos jäisi yksi sana: : valittuja runoja ja lauluja (Kirjapaja, 2007)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirjastojen varausjärjestelmien tarkoituksena on estää lainan uusiminen, joten kun olet varauksen tehnyt, tämänhetkinen lainaaja ei voi lainausaikaa virallisesti pidentää.
Valitettavasti varaamalla ei voi vaikuttaa siihen, milloin edellinen lainaaja palauttaa lainansa. Varaus ei siten takaa, että varatun aineiston saa viimeistään eräpäivänä. Jos lainaaja on valmis maksamaan myöhästymissakkoja, hän voi pidentää laina-aikaansa ilman että varaus siihen vaikuttaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymyksen sitaatti on Tito Collianderin kirjasta Ihmisen ääni (WSOY, 1977). Sen on suomentanut Kyllikki Härkäpää.
Kirjassa sitaatin viimeinen virke kuuluu näin: "Onko mitenkään yllättävää, että vain se, jolla on voimia antaa myöten, saa myös voimia kulkea läpi vuorten, siirtää ne paikoiltaan?" (s. 200)
Hei,
Tilastokeskus julkaisee Kulttuuritilastoa, jossa on myös jonkin verran kansainvälisiä tilastoja. Viimeisimmässä painetussa Kulttuuritilasto 2011-julkaisussa on tilastoja kirjatuotannosta eräissä maissa vuosilta 2007-2009 (taulukko 13.9). Uusi Kulttuuritilasto 2013 julkaisu ilmestyy ensi vuonna, mutta siinä julkaistava kirjatuotantotaulukko on jo valmis. Taulukkoon on valittu ns. tärkeimpiä maita: Pohjoismaat, joukko isoja Euroopan maita sekä Venäjä, Japani ja Kiina. Uusimmat tiedot ovat vuodelta 2011 (Suomi 2012). Tietojen saatavuus osaltaan sanelee maavalikoimaa taulussa.
Näiden tietojen mukaan (kun lasketaan kauno- ja tietokirjallisuus yhteensä nimekettä 1000 asukasta kohti) Suomea ennen on Islanti 4.6 , Viro 2.8, Britannia 2.4,...
Netistä löytää paljon Astrid Lindgreniä käsittelevää aineistoa. Tässä muutamia osoitteita:
http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/
Nämä ovat molemmat ruotsinkielisiä sivuja
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998)
Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti , osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tiedot pesän varoista ja veloista antaa pesänilmoittaja. Hän on se osakas, joka...
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkoittaa näkökulmaa, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan. Siihen kuuluu perehtyminen aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen, keskeisten käsitteiden määritteleminen ja tutkimuksessa käytettävän lähestymistavan valitseminen ja avaaminen lukijalle. Teoreettinen viitekehtys on siis ikään kuin punainen lanka, joka ohjaa tutkimusta ja toisaalta suhteuttaa sen muuhun oman tieteenalansa tutkimukseen. Ennen kaikkea se vastaa siihen kysymykseen, mitä näkökulmaa nimenomaan tässä tutkimuksessa käytetään.
Teoreettisen viitekehyksen valinta on yksi tutkimuksen tekijän keskeisistä työvaiheista. Se seuraa yleensä heti tutkimuksen aiheen valintaa. Yleinen perehtyminen aiheeseen, alan teoriaan ja...
