Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
Kysymyksesi on todella laaja ja edellyyttää suurtakin tutkimustyötä.
Vastaus tähän kysymykseen löytyy kirjoista Suomen lehdistön historia, osat 1 ja 2.
Vuosisadan alussa ilmestui koko Suomen alueella 292 lehteä
kun kaikki lyhytaikaisetkin hankkeet otetaan mukaan.
Ns. luovutetulla alueella ilmestyi ennen talvisodan syttymistä marraskuussa 1939 kaikkiaan yhdeksän sanoma ja kuusi paikallislehteä. Viipurissa ilmestyi Kansan Työ, Karjala, Karjalan suunta, Maakansa ja Wiborgs Nyheter, Sortavalassa Kansan Voima, Karjalan Ääni ja Laatokka sekä Käkisalmessa Käkisalmen sanomat. Paikallislehdet olivat Itä-Karjalan Sanomat (Suojärvi), Jaakkimaan sanomat, Keski-Vuoksi (Pölläkkälä), Parikkalan sanomat, Rannan sanomat ( Koivisto) sekä Räisälän sanomat....
Runo on suomennettu ja se löytyy seuraavista antologioista:
- Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa / toimittanut ja suomentanut Aale Tynni
- Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa / toimittanut Maunu Niinistö
Tieto löytyi Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä...
Jessikan nimipäivää ei löydy suomenkielisestä nimipäiväkalenterista, joten nimipäivää kannattaa viettää ruotsinkielisen kalenterin mukaisesti 25.2.
Tätä päivää suosittaa Jessikan nimipäiväksi myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Karkkila-nimi kuuluu germaaniseen nimiryhmään (Gericke, Kercho, Garko), josta Suomessa on kehittynyt mm. pitäjännimet Karkku ja Karkkila sekä sukunimet Karkkola, Kerkkonen ja Karkkonen. Lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki : Otava, 2000. - S. 200 - 201
Raejuusto ja maitorahka ovat molemmat tuorejuustoihin luettavia hapanmaitovalmisteita, jotka valmistetaan pastöroidusta, rasvattomasta maidosta maitohappokäymisen avulla. Niiden valmistusvaiheet eroavat jonkin verran toisistaan: raejuustomassa leikataan rakeiseksi ja kuumennetaan 50–55°C:een, maitorahkamassa taas homogenoidaan ja separoidaan. Molemmat ovat vähärasvaisia. Maitorahkassa on runsaasti kalsiumia, raejuustossa sitä on melko vähän. Raejuustossa on puolestaan proteiinia lähes kaksinkertainen määrä maitorahkaan verrattuna, millä ehkä voi olla osuutensa sen ruokaremonttisuosioon.
Kaarina Turtia, Gastronomian sanakirja
Raejuusto, rasvaa 1,5% | Fineli
Maitorahka, rasvaa <0,5% | Fineli
Tutkimus nimesi superiltapalan: Syö tätä...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan laatimassa aakkosellisessa hakuteoksessa Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että Kormano on karjalainen Jaakkimasta ja Lumivaarasta lähtöisin oleva sukunimi. Sen katsotaan perustuvan venäläiseen taskua merkitsevään sanaan karman, karjalan kielessä kormáni. Sukunimi on mainittu myös Viljo Nissilän tutkimuksessa Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sivulla 208. Karjalan kielen sanakirja (Suomalais-ugrilainen seura 1974) antaa sanalle kormano (siis o myös lopussa) merkityksen tasku. Sitä on käytetty useilla karjalankielisillä paikkakunnilla.
Sanonta on peräisin kalastuksen maailmasta. Nuotan loppupäätä kutsutaan peräksi, ja jos kaloja nuottaa vedettäessä tulee, ne pakkautuvat nuotan perään. Jos saalista ei saada, nuotan perässä on pelkkää vettä - on siis vedetty vesiperä. Tästä sanonta on yleistynyt kuvaannolliseen käyttöön merkitsemaan epäonnistumista.
(Lähde: Jukka Parkkinen, Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä, WSOY 2005)
Ostokorttien jakelun järjestämiseksi kansalaiset oli jaettu iän, sukupuolen ja ammatin mukaan ryhmiin, joille kullekin laskettiin annokset. Voisiko tässä tapauksessa olla kyse kevyen ja henkisen työn tekijästä?
Kevyen työn tekijän ostokortilla saatavien päiväannosten kalorimäärät ovat vaihdelleet 1000 (syksyllä 1942) ja 1500 kalorin välillä. Mutta on muistettava, että suuri osa elintarvikkeista oli koko sota-ajan säännöstelyn ulkopuolella. Monilla oli myös suhteita maaseudulle ja viljelypalstat olivat yleisiä.
Korttiannokset vaihtelivat mm. satotilanteesta tai kuljetusten kangertelusta johtuen. Esimerkiksi peruna joutui huonon sadon takia kortille marraskuusta -44 alkaen (10,5 kg/kk).
Aake Jermon kirjassa ’Kun kansa eli kortilla’ kevyen...
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Nukkuva hirvi makaa joko kyljellään, raajat ja kaula pitkin maata tai mahallaan, ainakin muutama raaja ruumiin alla ja kaula kyljen päällä. Hirvellä on vuorokaudessa useita lepojaksoja, jolloin se makailee ja märehtii ja välillä myös nukkuu. Lähde: Nygren: Hirvi.Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2001.
Jouni nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin täältä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Tässä vastaus:
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä. Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Myös Wikipediasta löytyy hieman Jouni nimestä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jouni
Uusi suomalainen nimikirja –teoksen mukaan sukunimi Juutinen on tunnettu Savossa ainakin 1500-luvulta asti. Savoon nimi on ilmeisesti kulkeutunut Karjalasta. Nimi on peräisin vanhasta tanskalaista eli Juutinmaan asukasta tarkoittavasta juutti-sanasta. Nimet Juuti, Juutila ja Juutilainen ovat samaa perua.
Laila Kinnusen levytykseen "Näitkö sen" oli suomenkielisen tekstin kirjoittanut Kari Tuomisaari.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=n%c3%a4itk%c3%b6+sen&ID…
Sitä suositumpi suomenkielinen versio kansansävelmästä "Var det du" oli kuitenkin nimeltään "Niin aikaisin". Sen levytti Anki vuonna 1967, ja sanoituksen oli tehnyt Jukka Kuoppamäki.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=niin+aikaisin&ID=46fd21…
Katso myös
http://www.youtube.com/watch?v=UDUKBRDsOus
http://www.youtube.com/watch?v=LnvtU7brShc
Kärnä sanalla on useita merkityksiä. Suomen kielen etymologinen sanakirjan (1955) mukaan kärnä tarkoittaa puun kaarnaa, ohutta jääkuorta, rupea tai rohtumaa. Verbi kärnätä on merkinnyt moittimista, märistä, torailua. Uusi suomalainen nimikirja (1988) mainitsee sukunimen Kärnä kuuluvan Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan vanhoihin sukunimiin. Se on ollut myös tilan nimi mm. Lappajärvellä, Padasjoella ja Kylmäkoskella. Vanhin tieto löytyy Sysmästä vuodelta 1487 Kärnän Lars. Jos nimi on alkuaan hämäläinen, sille voi nimikirjan mukaan antaa selityksen äkäinen, riitainen. Nimi voi olla myös ruotsalaisperäinen Kärna, Kärne.
Lönnrotin sanakirjassa "vanhan Erkin" on määritelty tarkoittavan paholaista. Sanontaa kuulee siksi myös muodossa "ei ota pirukaan selvää". Erkki esiintyy nykyään yleisemminkin sanonnoissa, kuten "ruoka on niin pahaa, ettei sitä söisi Erkkikään". Tällöin se on enemmänkin merkityksessä "ei kukaan". Erkki-nimen käyttäminen sanonnoissa voi johtua nimen yleisyydestä. Varsinkin 1980-luvulta alkaen se on ollut yleensä vanhemman miehen nimi, jolloin sitä on ruvettu käyttämään pilkallisesti.
Sanonnan alkuperää on käsitelty aiemmin mm. Helsingin Sanomien Usko Siskoa -palstalla (6.4.2014) ja Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa (7.11.2017).
Lähteet:
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002722090.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tulee-...
Tupu, Hupu ja Lupu eivät ole Aku Ankan veljen- vaan siskonpoikia. Disney Wiki -sivuston mukaan Tupun, Hupun ja Lupun äiti on Akun kaksoissisko Della Ankka. Isä on tuntematon: https://disney.fandom.com/fi/wiki/Tupu,_Hupu_ja_Lupu_Ankka
Aku on siis itseasiassa poikien eno, eikä setä. Veljenpoika-nimitys on oikeastaan inhimillinen "käännösvirhe", koska englannin kielen sana "nephew" tarkoittaa sekä veljen- että sisarenpoikaa. Myös sana "uncle" voi tarkoittaa englanniksi sekä isän veljeä (setä) että äidin veljeä (eno). Tästä syystä nykyään puhutaankin enemmän pelkistä ankanpojista.
Don Rosa on selventänyt Akua Ankan sukua Roope Ankan elämä ja teot -kirjasarjassa ja tehnyt siihen liitteeksi Aku Ankan sukupuun. Myös siitä käy ilmi,...
Puutarhaterapiaa käsitteleviä kirjoja ja etenkin artikkeleita on runsaasti, tässä niistä muutamia. Lisää aineistoa voi etsiä esimerkiksi alla mainituista lähteistä. Tietokannat ovat käytettävissä ainakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä. Tervetuloa!
Kirjoja:
Korpela, Elli
Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kandidaatintutkielman tiivistelmä : Helsingin yliopisto , soveltavan biologian laitos, puutarhatiede
Horticulture as therapy : principles and practice / Sharon Pastor Simson, Martha C. Straus, editors
New York : Food Products Press , cop. 2003
ISBN 1-56022-279-4 (pbk.)
Nikkilä, Kalervo
Puutarhaterapiaopas : puutarhaterapia - opastusta ja työvälineitä puutarhanhoidon ja terapian toteuttamiselle ihmisen parhaaksi
[Ulvila...
Valitettavasti nimenomaan Britannian poliisin menetelmistä ei tunnu olevan juurikaan kirjallisuutta saatavilla Suomessa. Mahdollisesti jotakin sellaista saattaisi olla Richard Plattin teoksessa ”Crime scene : the ultimate guide to forensic science” (Dorling Kindersley, 2003). Rikoksista kirjoittamisen kannalta kiinnostava voisi olla Mauro V. Corvascen ja Joseph R. Paglinon ”Murder one: a writer's guide to homicide” (Writer's Digest Books, 1997). Suomalaisesta näkökulmasta löytyy ainakin Kimmo Himbergin teos ”Tekninen rikostutkinta: johdatus forensiseen tieteeseen” (Poliisiammattikorkeakoulu, 2002).
Vanhempaa ja kenties jo tarpeidesi kannalta vanhentuneita teoksia ovat Arne Svenssonin ja Otto Wendelin ”Rikospaikkatutkimus” (Valtioneuvoston...
