Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Aikataulut ovat voimassa syksystä 2017 lähtien eli ajat ovat ne, jotka ovat painetussa aikataulussa lukuunottamatta Kalasataman aikaa, joka on tiistaisin klo 19.05-20.00. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki/…
Nyt joulukuussa ja vuodenvaihteessa on poikkeuspäiviä, jolloin eivät autot kulje: 5.-6.12, 24.-26.12. ja 31.12.-1.1.
Kirjastoautolla on myös Facebooki-sivut, joista löytyy postaus, jos auto on läsnä erityistapahtumissa, https://www.facebook.com/kirjastoauto.Helsinki/
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Valitettavasti asia ei selvinnyt. On mahdollista, että artikkeli on julkaistu esimerkiksi Keskisuomalaisessa, mutta verkossa ei ole digitoituna sanomalehtiä tuolta ajalta. Viimeisimmät digitoidut sanomalehdet Kansalliskirjaston hakupalvelussa ovat vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Hei,opetus aloitetaan yleensä vokaaleista, sillä ne on helppo erottaa sanoista. Äänteistä, kirjainten nimiä sekä muotoja harjoitellaan erilaisten leikkien, laulujen, runojen ja tarinoiden avulla. Äänteitä kuunnellaan sanoista ja tutkitaan, miltä ne suussa tuntuvat. Helpointa on kuunnella sanan alussa ja lopussa kuuluvia äänteitä. Lopuksi harjoitellaan piirtämään äännettä vastaava kirjain. Äänteitä opeteltaessa huomioidaan, että L-kirjain lausutaan "L", eikä eikä esimerkiksi "äl". Oppiminen jatkuu äänteiden yhdistämisellä tavuiksi, joka on lukemaan oppimisen välivaihe. Tavujen tunnistamista voidaan harjoitella taputtamalla. Lopuksi tavuja yhdistetään sanoiksi liukumalla äänteistä seuraavaan. Lisätietoa saat esimerkiksi täältä: LukiMat ....
Selma Lagerlöfin novelli Kejsarinnans kassakista on suomennettu nimellä Keisarinnan raha-arkku. Lauri Hirvensalon suomentama novelli sisältyy teokseen Selma Lagerlöfin Koottujen teosten osaan 3. (1952)https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1358424?sid=4910938839Voit lukea tarinan suomennoksen myös Kansalliskirjaston digitoimasta Lukutupa-lehdestä 1/1989. Suomentajaksi mainitaan nimimerkki Lukutuvalle. Se valitettavasti ei selvinnyt, kuka on tuon nimikerkin takana.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/722519?term=keisari…
Agricolasta (http://agricola.utu.fi ), joka on Suomen historiaverkko, löytyy kohdasta "Historian äärelle" tietoa Suomen historian tapahtumista kronologisesti järjestettynä. Agricolasta löytyy myös linkkejä muihin historian arkistoihin. Mikäli kysymyksessä on Helsinki, niin Helsingin kaupungin tietokeskuksen Lähde- ja arkisto-oppaasta (http://www.hel.fi/tietokeskus/1945/11 ) löytyy Helsingin historiaa vuodesta 1945. Useat historian teossarjat kertovat sanoin ja kuvin suomalaisten elämästä ja arkipäivästä. Näitä ovat esimerkiki: Kotimaamme kuva; Elämäni vuodet; Suomalaisten tarina sekä Suomen historian pikkujättiläinen. Tosin näissä teoksissa vuosi 1945 ei ole yhtä vahavasti esillä kuin vuosi 1946. Ehkä eniten tietoa vuodesta 1945 löytyy...
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Kokeilin Illusia-tietokannan linkkejä eri puolilla internetiä, eikä mikään niistä toiminut. Kirjastot.fin mukaan tietokantaa ei päivitetä. http://www.kirjastot.fi/Linkkikirjasto/Linkki.aspx?linkID=d1ca0112-db99…
Illusia - tietokanta suomalaisista lastenelokuvista on valmistunut Tampereen yliopiston tietokantaprojektissa informaatiotieteiden yksikössä. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan tiedekuntaan, onko kyse vain toimimattomasta linkistä, vai onko tietokanta poistettu kokonaan käytöstä. http://www.uta.fi/laitokset/infim/tutkimuskeskus/projektitoita.html
Tikkurilan kirjastossa on kaksi tutkijanhuonetta, jotka annetaan hakemuksesta käyttöön kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Huoneissa on tietokoneet ja niitä voi käyttää myös kirjaston ollessa suljettuna. Seuraava hakuaika on joulukuun lopussa tammi-helmikuuksi 2015.
Muiden HelMet-kirjastojen tiloja voit katsoa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, sieltä Valitse palvelu -alasvetolaatikosta valitaan Työhuone.
Valitettavasti en tällä kertaa pystynyt jäljittämään ohjelmaa Ylen lähettämien ohjelmien joukosta. Kollegatkaan eivät muistaneet kuvauksen mukaista ohjelmaa, ja muutkin etsintäyritykset tuottivat vesiperän. Pahoittelut!
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Kirjastot.fi-sivuston uumenista löytyy Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 2/2019 (YKN:n syyskokous 21.-22.11.2019), jossa on Suunta 2021-2025 -työryhmän saate:
"Yleisten kirjastojen edellinen Suunta-asiakirja määritteli kirjastojen yhteiset arvot. Arvopohjamme on pysynyt samana, mutta toimintaympäristömme on muuttunut monella tapaa. Suunta-asiakirja 2021-2025 paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja."
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan uudistaminen on siis ilmeisesti aloitettu. Nykyinen lienee voimassa, kunnes uusi ilmestyy.
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirja ohjaa...
Valitettavasti en ole löytänyt mitään tietoa näillä tuntomerkeillä varustetuista kalvosinnapeista. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Elokuvia harrastavalta kollegalta ehdotus Someone's Watching Me. Vastaa ainakin jossain määrin kuvausta. Elokuva on vuodelta 1978, mutta se on esitetty Suomessa televisiossa ensimmäisen kerran vasta 1990-luvulla. https://en.wikipedia.org/wiki/Someone%27s_Watching_Me! Toinen ehdotus on: I'm the girl he wants to kill, https://www.imdb.com/title/tt0124751/.
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Itselläni on se mielikuva, että silloin kuin Moldova (Moldavia) vielä oli osa Neuvostoliittoa, Kishinevillä oli suomalainen ystävyyskaupunki. Moldova-Suomi seurasta ei löytynyt tietoa, ilmeisesti sellaista ei tällä hetkellä ole. Ottamalla yhteyttä Suomi-Venäjä-seuraan saisi varmaan tiedon Neuvostoliiton aikaisesta ystävyyskaupungista. Suomi-Venäjä-seuran Helsingin toimiston puhelin on (09) 693 831. Netistä esim. osoitteesta http://www.saunalahti.fi/ysl/yhdist2.htm löytyy ystävyysseurojen yhteystietoja.
