Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En löytänyt nuottia Veikko Kotirannan Elokuun ilta -kappaleeseen, muita tuon nimisiä kylläkin Finnasta löytyi, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Löysin nuotteja, joissa on Veikko Kotirannan sävellyksiä, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Näistä viimeisessä ei ole useasta kappaleesta muita merkintöjä kuin valssi, jenkka tms., joten sitä ehkä kannattaisi tutkia, https://finna.fi/Record/vaski.3287634#details. Sitä on saatavilla Vaski-kirjastoissa.
Varsinais-Suomen kansanmusiikkiyhdistys saattaisi osata auttaa, http://www.vskamu.fi/index.shtml, sähköposti info(at)vskamu.fi.
Kaustisella on Kansanmusiikki-insituutti, jossa on...
Alkuperäisen runon tekijä on Leo Iikka Vuotila. Se on ilmestynyt hänen kokoelmassaan Kanssapuheita (1974) nimellä Kahdelle. On kaunis tie on muunnelma ja lyhennelmä ko. runosta. Runo löytyy myös netistä, kun etsii googlesta sanoilla kahdelle ja vuotila.
Lainaustilastoja tuntevienkin mukaan tuosta aiheesta on melkoisen hankalaa saada luotettavia tilastoja ja tulokset voisivat parhaimmilaankin olla vain suuntaa antavia. Yleensä alan uusimpia ja tunnetuimipia kirjoja lainataan tietenkin kulloinkin eniten.
Pitemmän ajan tilastoja voisi saada lähinnä kunkin kirjastoalueen oman kirjastotietokannan lainausluvuista, ja nuo luovuthan voivat vaihdella kirjastoittain, alueittain ja tilanteen mukaan aika paljonkin. Myös tietyn aihealueen kokoelmien sisältö ja laajuus vaihtelee kirjastoittain, samoin kuin kunkin nimekkeen niteiden määrä, mikä vaikuttaa edelleen kunkin nimekkeen lainauslukuihin.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tietyn rajatun aihealueen (kuten sijoitustoiminta)...
Meillä HelMet-kirjastoissa ei ole ainakaan tietoa, että sähköpostimuistutuksissa olisi esiintynyt häiriöitä juuri viime aikoina. Lähinnä tulisi mieleen, että ehkä muistutusviestit olisivat juuttuneet sähköpostiosoitteessasi olevaan mahdolliseen roskapostisuodattimeen. Jos viestejä ei jatkossakaan kuulu, sinun kannattaa varmaan vaikka poiketa kirjastossa kysymässä asiaa vielä.
Mitään selviä volttilukuja en valitettavasti löytänyt, mutta löysin erään artikkelin staattiseen sähköön yleisesti liittyen. https://yle.fi/uutiset/3-8610238
Pintamateriaali sekä lämpötila vaikuttavat myös asiaan. Artikkelissa on myös vinkkejä siitä, miten staattisia sähköiskuja voi välttää. https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/201802212200761795
Kyseessä voisi olla vaahterayökkösen (Acronicta aceris) toukka.
https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/minka-perhosen-toukka-3
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaahteray%C3%B6kk%C3%B6nen
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Näyttää siltä, että tällaista kirjaa ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa. On tarkistettu Fennica-tietokanta, jossa on kaikki suomenkielinen kirjallisuus ja Finnbooks-tietokanta, joka sisältää suomenkieliset uutuudet. Ei siis löydy kirjaa, jossa olisi "ewok" otsikossa. Helsingin kaupunginkirjastossa on animaatioelokuva "Ewokit", jonka käsikirjoittajaksi mainitaan Paul Dini, myöskään viimeksimainitulta tekijältä ei löydy suomenkielistä kirjaa.
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Rooman valtakunnan ajan kulttuurihistoriasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Carcopino, Jérõme: Sellaista oli elämä keisarien Roomassa ;
Eurooppa, osa: Kaupunkien elämää ;
Grimberg, Carl: Kansojen historia, osat 4-6 ;
Rooma ja sen suuruuden aika ;
Suhonen, Pekka: Kun Roomasta tuli ikuinen.
Arto Kivimäen kirjassa Roomalainen kalenteri (Karisto, 1998) kerrotaan mm. roomalaisista juhlapäivistä.
Internetistä löytyy WSOY:n Koulukanavan tuottama oppimateriaali Antiikin Rooma
( http://www.koulukanava.fi/historia/rooma/index.htm ). Intenetixin oppimateriaalista Antiikin Kreikan ja Rooman naisten historia voisi olla myös hyötyä; se löytyy osoitteesta: http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/9historia/sukupuolten…
Runsaammin...
Hei,
valitettavasti tuota kysymääsi teosta ei Säkylän kunnankirjastossa ole.
Voit toki pyytää oman kotipaikkakuntasi kirjastoa hankkimaan sen sinulle kaukolainaksi. Kysymäsi teos näyttäisi olevan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulu laskuttaa kaukolainasta 7 € ja kaukolainan tilaajan tulee olla kirjasto. Tarkemmat tiedot saat varmasti oman kotipaikkakuntasi kirjastosta
Suomen kansallisbibliografian (Fennica) mukaan E. Whartonilta on suomennettu vain Viattomuuden aika (The Age of Innocence) ja Säätynsä uhri (The House of Mirth). Kustantajien uutuksistakaan ei suomennosta löytynyt.
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin...
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Voit hyvin käyttää Helmet-kirjastojen palveluja, vaikka asutkin nyt toisella paikkakunnalla. Kirjaston asiakkuus ei edellytä samalla paikkakunnalla asumista.
Helmet-kortilla ja siihen liitetyllä voit käyttää esimerkiksi e-aineistoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto
Joensuun pääkirjastolta löytyy kolme erilaista vaihtoehtoa:
- lehtilukusali Vipusessa on Opinpesä, ryhmätyötila, jota voi varata ilmaiseksi lukusalin numerosta 050 443 5001
- musiikkiosastolla on kaksi äänieristettyä musiikkihuonetta, joita voi käyttää hiljaiseen työskentelyyn. Ilmaisia. Varaukset numerosta 050 405 8914.
- jos etsii tilaa pidemmäksi aikaa, voi tiedustella käyttöönsä tutkijanhuonetta, vähimmäisvarausaika 1 kuukausi ja hinta 60e. Tiedustelut: kirjasto@joensuu.fi
Mainituissa tiloissa ei ole tietokoneita, mutta langaton verkkoyhteys on käytettävissä.
Kaikkia Vaara-kirjastojen varattavia tiloja voi selata täältä.
