Askel harhaan -kappaleen on sanoittanut Timo Turpeinen. Tekstinä sitä ei kuitenkaan löydy. Marjorie esittää kappaleen ainakin seuraavilla cd-levyillä:
Rakkauden kiertokulku, p2000
Täyttä elämää, 1998
Näiltä cd-levyiltä voit kappaleen sanat kuunnella.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
Tässä nuortenkirjasuosituksia:
Jordan Sonnenblick: Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja
John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
Annukka Järvi: Tanssi neljällä jalalla
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Laulu "Riennämme" tai "Riennämme innoin" sisältyy esimerkiksi "Matin ja Maijan laulukirjaan" (Kokonuotti, 1990), mutta sanoitus löytyy myös "Suomen Urheilulehden" numerosta 15 vuodelta 1909. Lehti on luettavissa Kansalliskirjaston Digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Sanojen kirjoittajasta ei ole tietoa.
Samalla melodialla lauletaan monia muitakin lauluja, esimerkiksi ruotsalaista onnittelulaulua "Ja, må han leva" tai "Ja, må hon leva". "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 23, sen sanoitus on tällainen:
"Ja, må han leva, ja, må han leva, ja, må han leva uti hundrade år! Ja visst ska han leva, ja visst ska han leva, ja visst ska han leva uti hundrade år."
Lähde:
Digi.kansalliskirjasto.fi...
Holhouksenalaisuus lakkasi Suomessa olemasta äänioikeuden este vuonna 1972.
Lakikansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta 358/1972
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1972/19720358
lisätietoa artikkelista:
Liisa Nieminen, Anna Mäki-Petäjä-Leinonen: ”YLEINEN, YHTÄLÄINEN ÄÄNIOIKEUS”, Muistiliitto, blogi.
https://www.muistiliitto.fi/fi/muistiliitto/ajankohtaista/muistiliiton-…
Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta kysyttyä:
Miten yleinen ja yhtäläinen äänioikeusikä on kehittynyt viimeisen sadan vuoden aikana?
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
Kyseessä on Bertolt Brechtin runo Tuleville sukupolville (An die Nachgeborenen) vuodelta 1939.
Runon on suomentanut Brita Polttila. Voit lukea runon teoksesta Bertolt Brecht: Runoja 1914-1956 (1964, useita lisäpainoksia).
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.lyrikline.org/de/gedichte/die-nachgeborenen-740
Mahtaisiko kyseessä olla Sharon Gmelchin teos Nan: the life of an Irish Travelling woman. London : Pavanne/Pan Books, 1987. Ainakin sisältö tuntuu vastaavan kuvausta. http://www.amazon.com/Nan-Life-Irish-Travelling-Woman/dp/0881336025
http://www.waveland.com/Titles/Gmelch-Nan.htm
Valitettavasti teosta ei enää näytä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvän. Varastokirjastossa (Kuopiossa) kirja on, ja se on mahdollista tilata kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainapyynnön voi tehdä Internetissä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
Luettelon Suomen paljassiemenisistä kasveista (Pinophytina) löydät täältä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-fi-Finnish-list.html
Samassa tietokannassa on lueteltuna myös muualla maailmassa esiintyviä paljassiemenisiä:
http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/warp/plants-English-list.html
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
En löytänyt Hellaakoskelta Partaalla-nimistä runoa. Voisiko kyseessä olla Uuno Kailas? Uuno Kailaan Partaalla löytyy esimerkiksi kokoelmasta Paljain jaloin : runoja.
Lapsille suunnatut esikoulusta kertovat kuvakirjat ovat suurelta osin tarinoita, joissa ensin jännittää ja pelottaa mennä esikouluun, mutta ensimmäisen päivän jälkeen siellä onkin kivaa.
Elisabeth Zöllerin kuvakirjassa Ninni uskaltaa (ilmestynyt v. 2011) Ninni aloittaa esikoulun ja häntä kiusataan. Tarinassa Ninni löytää rohkeutensa ja sanoo kiusaajille vastaan. Opettaja tulee apuun.
Anneli Kannon kirjassa Veera Virtanen ja esikoulu (v. 2013) Veeralle nauretaan – ja toisaalta Veeran on vaikea olla osa ryhmää, samanarvoinen muiden lasten kanssa.
Hän on tottunut kotona komentamaan pikkusisaria ja olemaan osaavin. Ystävystyminen vie sekä pilkkaamisen että Veeran oman pettymyksen pois.
Kiusaamisesta kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Sharon...
Olet palauttanut 28.12.16 kaksi kirjaa (Monte-Criston kreivi, Jäänpuskijat) ja uusinut yhden (Tappava tartunta), joiden kaikkien eräpäivä oli 27.12. eli jokaisesta on tullut 0,25 € sakkomaksu/päivä. Maksu kertyy aina vasta palautettaessa tai lainaa uusittaessa.
Asioidessasi kirjastossasi voit aina kysyä henkilökunnalta maksuistasi. Kun maksu on kokonaan maksettu, se poistuu tietokannasta eikä sen jälkeen enää voi tarkistaa, mistä maksu on syntynyt.
Myös Vaskista https://vaski.finna.fi/ voit omista tiedoistasi (kirjautumalla sisään kirjastokortilla ja PIN-koodilla) nähdä maksujesi määrän sekä mistä maksut koostuvat.
Ohessa Vaski-kirjastojen maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_uusi.pdf
