Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Tällaisista käytännön käännösongelmista voi kysyä neuvoa esim. tällaiselta internetsivustolta:
Via - kääntäjien yhteydenpitokanava ja keskustelulista
http://www.lexitec.fi/via.html
Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on omat kotisivunsa, joilta löytyy ohjeistusta kääntämiseen:
http://www.sktl.fi/fi_infopiste.html
Valitettavasti joistakin vanhemmista nuoteista ei ole sisältötietoja rekisterissä ja nyt kysymyksessä oleva nuotti on tällainen. Kirjastossa rekiströidään jatkuvasti takautuvasti vanhojen nuottien sisältötietoja. ISBN-numeron avulla löytyi vastaava nuotti Helsinginbrgin kirjaston sivuilta ja sisältö:
Innehåll: Surrender ; Bad ; A sort of homecoming ; Gloria ; The unforgettable fire ; I will follow ; Sunday bloody Sunday ; October ; New year's day ; Pride
Seuraavista CD-levyistä voisi olla tähän tiedontarpeeseen hyötyä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1769011__Skitara%20oppikir…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1706304__S%C3%A4%C3%A4nite…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1016079__Sviulu__Ff%3Aface…
Kaukolainapyynnön voi tehdä HelMet-sivuston kautta seuraavassa osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Myös käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista pyynnön voi tehdä virkailijan avustamana.
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Ruskeasuon ratsastushallien rakentaminen aloitettiin vuonna 1938 Helsingin saatua järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Olympialaiset peruuntuivat 2. maailmansodan takia, ja ratsastushallien valmistuminen viivästyi talvisodan takia, mutta valmista tuli silti syksyllä 1940 (Keskustallin sivuilla valmistumisvuodeksi mainitaan 1939), jolloin tiloihin muutti Kampista Keskustallin ratsastuskoulu. Rakennuksessa on toiminut myös raitiovaunuvarikko. Nykyisellään hallit ovat liikunta- ja ratsastuskäytössä. Myös Helsingin poliisilaitoksen tallit ovat Ruskeasuolla. Keskustallin ratsastuskoulu. 31/8/1940 Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit.Ruskeasuon ratsastushalli. Wikipedia.
Ulkomaalaisten juhannuskuvaukset koskevat ennen muuta Aavasaksaa. Kirjassa Lappi, osa 1: Suuri, kaunis, pohjoinen maa on Jouko Vahtolan mielenkiintoinen yleisesitys Maailmanmatkaajia Lapissa. Kirjasta löytyy myös Vesa Mäkisen artikkeli Suomen Lapin matkailun synty. Verkosta löydät Lapin matkailun historiaa osoitteesta:
http://www.rovaniemi.fi/lapinkavijat .
Kirjaan Rovaniemen kuvauksia (Pohjoinen 1995) sisältyy
muutama alkukieleltä saksalainen kvuaus. Ne kuvaavat Rovaniemen markkinoita ja sota-aikaa. Juhannuskuvauksia:
I. K. Inha: Juhannuksena 1892
Lily Jean-Javal: Juhannusyö Ounasvaaralla (ransk.)
sekä artikkeleita joissa Ounasvaaran juhannus mainitaan.
Rovaniemellä on ollut huomionarvoista napapiiri ja juhannus on jäänyt sen ja...
Tarkoitat ilmeisesti, että sinulla lainassa ollut kirja on kadonnut. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä siihen kirjastoon, josta kirja on lainattu. Ensin tarkistetaan, olisiko se kuitenkin palautunut etsimällä kirjaa kirjaston hyllystä. Mikäli sitä ei löydy, voidaan lainaa uusia, jos uusintakertoja on jäljellä, ja jatkaa etsintöjä. On myös mahdollista korvata kadonnut kirja ostamalla uusi samanlainen teos tilalle tai maksamalla korvaushinta. Tarkemmin näissä asioissa sinua pystytään neuvomaan siinä kirjastossa, josta kirja on lainassa.
Tänään 31.3. on viimeinen päivä jolloin voi jättää kesätyöpaikkahakemuksen
Helsingin kaupunginkirjastoon. Hakemuskaavakkeita on pääkirjaston (Itä-
Pasila) vahtimestareilla, mutta vapaamuotoinen hakemuskin käy.
Hakemuksen voi laittaa tänään joko postiin tai jättää lähimpään
kirjastoon. Kesätyöpaikan saanti selviää noin puolessa välissä huhtikuuta,
niille ilmoitetaan jotka ovat paikan saaneet.
Valitettavasti tilastoa a) keskikoulun, b) lukion käyneistä 55-64-vuotiaista etelä-pohjanmaalaisista ei löytynyt.
Tilastokeskuksen kirjana julkaisemassa Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (saatavana kaikkien kirjastojen käsikirjastossa) on s. 384 tilasto ”15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, iän, sukupuolen ja maakunnan mukaan 31.12.2005”. Siitä näkee 55-59- ja 60-64-vuotiaiden koulutustilanteen koko maan osalta sekä Etelä-Pohjanmaan tilanteen koko väestön osalta, mutta ei 55-59- ja 60-64-vuotiaiden etelä-pohjanmaalaisten osalta. Etelä-Pohjanmaan tilanne koko väestön osalta (koko väestömäärä 159 377):
ei peruskoulun jälkeistä koulutusta: 64 710 henkeä, 40, 6 % koko väestöstä
tutkinnon suorittanut väestö yht. 94 667 henkeä,...
Hei, kysymykseesi on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa jo aikaisemmin, ks. esim. http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=baa76287-391…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 avustuksella selviää, että 2632 suomalaisen naisen nimeksi on annettu Janette. Vuosina 1980-99 Janette annettiin nimeksi 1322 lapselle, ja nimen yleistymisen johdosta se pääsi lopulta suomalaiseen almanakkaan v. 2000. (Tiedot on päivitetty viimeksi 30.11.2009, ja tilastoissa on mukana myös ensimmäisten nimien lisäksi annetut muut etunimet.)
Arabikevään ja -vallankumouksen vaikutusta arabian kieleen on sivuttu jonkin verran alla olevissa artikkeleissa. Kielen kehitystä on tarkasteltu esim. sosiaalisessa ja tavallisessa mediassa. Artikkeleissa pohditaan, eroaako median käyttämä kieli virallisesta kirjakielestä sekä mitkä väestöryhmät toimivat kielen uudistajina.
http://blogs.lse.ac.uk/mec/2012/05/31/arabic-language-the-arab-spring-o…
http://www.arabmediasociety.com/?article=785
http://www.resetdoc.org/issue/14/05/2012
http://www.cyberorient.net/article.do?articleId=7758
Cornellin yliopistokirjaston sivuilla voi tehdä aiheeseen liittyviä hakuja: http://guides.library.cornell.edu/content.php?pid=440161&sid=3610037
Koska en hallitse arabian kieltä en myöskään pysty...
VHS-DVD-digitointilaite on seuraavissa Espoon kirjastoissa:
Tapiolan kirjasto: p. 050 428 9392
Sellon kirjasto: p. 09 816 57607
Entressen kirjasto: p. 09 8165 3776
Nöykkiön kirjasto: p. 09 8165 7734
Digitoimiseen pitää varata aika joko puhelimitse tai kirjastoista.
Löydät kaikki pääkaupunkiseutujen kirjastot, joissa on digitointilaite, kun menet HelMet-sivustolle www.helmet.fi. Klikkaa kirjastot ja palvelut ja valitse valintalaatikosta VHS-DVD-digitointilaite.
Merisulat (Sea pens) ovat korallieläimiä, jotka kuuluvat polttiaiseläimiin. Näillä yksinkertaisilla eläimillä ei ole selkärankaa, mutta niin kuin yleensä korallit, nämäkin muodostavat noin 40 cm:n runkokuntia. Lähimpänä Suomea merisulkia löytyy Norjan rannikolta. Ks. Merisulat. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Merisulat
Voimaeläimistä löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista:
Backman, Markku: Voimaeläimet 1-2 (2008-2010) ja Voimaeläimet: syvä yhteys (2013)
Vuori, Kanerva: Voimaeläimet oppainasi (2011)
Gauding, Madonna: Personal power animals: for guidance, protection and healing (2006)
Noita kirjoja voit tiedustella omasta kirjastostasi, ja jollei niitä ole siellä, voit pyytää niitä kaukolainaksi.
Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry:n Seita- lehden numerossa 2/2005 on artikkeli aiheesta. Sen löydät myös verkosta linkistä http://www.thuleia.com/voimael.html
Verkosta löytyy tietoa myös esim. osoitteista: http://www.energiakeskus.com/energiasivut/intiaanit/voimaelaimet-p-v ,
http://www.kuudesaisti.net/voimaelaimet
http://anandaseva.fi/artikkelit/...
Suomalaisista kirjastoista ei tämän 1815-1897 eläneen venäläisen säveltäjän nuotteja löydy. Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan kautta löytyy muutamia nuotteja, jotka kuitenkin ovat pääasiassa yhdysvaltalaisissa kirjastoissa:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSQUERY?searchtype=limitlink:format…
Alla hiukan tietoa säveltäjästä:
http://www.earlyromanticguitar.com/erg/composers.htm
