Oheisesta Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin sivulta löytyvät pakettiautoja koskevat nopeusrajoitukset:
http://www.trafi.fi/autoilu/auton_kaytto/nopeusrajoitukset
Marja-Leena Tiainen esitellään kirjassa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita" (1995 ja 1999). Netissä hänestä löytyy tietoja osoitteissa http://www.nuorisokirjailijat.fi (Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli) ja http://www.jns.fi/kirjailijat/tiainen (Joensuun kaupunginkirjasto).
Planeettojen renkaiden arvellaan syntyneen joko aurinkokunnan muodostaneesta esiplanetaarisesta kertymäkiekosta tai sitten planeetan kohtaamisesta pienen kuun kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa planeetan gravitaatio olisi repinyt palasiksi möykyn kertymäkiekon ainetta ja palaset olisivat jääneet kiertämään planeettaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kuu joko törmäsi emoplaneettaansa tai tuli niin lähelle, että vuorovesivoimat repivät sen hajalle. Kummassakin tapauksessa planeetan ympärille jäi paljon kappaleita, jotka päätyivät kiertämään planeettaa kiekkomaisina muodostelmina. Saturnuksen renkaiden oletetaan syntyneen jommallakummalla tavalla.
Lisäksi ohuita renkaita saattaa muodostua, kun meteoroidit törmäävät planeetan...
Muhoksella ei ole englannin- tai saksankielestä, mutta muista Outi-kirjastoista löytyy, kts. www.outikirjastot.fi ja hakuehdoksi alasvetovalikosta "kustantaja" Univerb, niin pitäisi löytyä.
Aiheesta hakiessa kannattaa käyttää hakusanaa "reitittimet".
Kirjoja ei aiheesta kovin paljoa löydä, ja lisäksi tietotekniset aiheet ovat niin nopeasti muuttuvia, että kirjojen sisältö vanhenee aika nopeasti. Tässä muutama kirja, joissa reitittimiäkin käsitellään: Hakalan kirjassa käytännöllisemmin ja Anttilan kirjassa teoreettisemmin.
Hakala, Mika: Tietoverkon rakentaminen. Docendo, 2005.
Anttila, Aki: TCP/IP tekniikka. Helsinki Media, 2000.
Internet olisi varmasti hyvä tiedonlähde tällaisesta aiheesta, mutta myös aikakauslehdistä löytyy tuoretta tietoa.
Aleksi-artikkeliviitetietokannasta löytyy mm. seuraavat lehtiartikkeliviitteet, jotka käsittelevät reitittimiä.
Blom, Elina: Mikä kumma on reititin? : yksi digikodin keskeisimmistä...
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Valtakunnallisia tilastoja ei ole olemassa yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Kyseistä kirjaa on lainattu 478 kertaa ja niteitähän on yhteensä 61 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Liisi Tandefeltin esittämiä monologeja olivat esimerkiksi Rosa Luxemburg (1975), Käthe Kollwitz tässä ajassa (1977), Keskustelu Steinin talossa poissaolevasta herra von Goethesta (1980), Housuhame (1992)ja Pitämättömiä puheita (1990).
Tandefeltin tuotantoa esitellään kirjassa Liisi Tandefelt - monessa roolissa, Like, 2006, toim. Pia Houni.
Esittelyt ovat yleisluontoisia,suoraa vastausta kysymykseen sieltä ei valitettavasti löydy.
Housuhame on edellä mainittua teosta lainaten "lehtiuutiseen perustuva tarina naisesta, joka otti miehensä kuoltua tämän henkilöllisyyden tienatakseen leipänsä pulavuosien Saksassa" (s. 105).
Pitämättömiä puheita käsittää kolmen hyvin erilaisen naisen monologit.
Oletettavasti se perustuu Christine Brücknerin...
William Blaken runon The Clod and the Pebble suomennos sisältyy teokseen William Blake & vimmainen genius (Sanasato 2001, s. 89). Runon on suomentanut Risto Ahti.
https://finna.fi/Record/heili.17465
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Signeeraus on osin selkeämmin erottuva, mutta sukunimen loppuosa on tosiaan vaikeasti tulkittava. Verkkolähteistä, erilaista taitelijaluetteloista ei löytynyt sopivalta vaikuttavaa nimeä.
Linkki kuvataiteiljamatrikkelin sukunimeltään K-alkuisiin taiteilijoihin: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Suomen taiteilijat Ry:n taiteilijaluettelo, jäsenet: https://suomentaiteilijat.net/jasenet/
Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
Perinteinen tapa tehdä Van Houten -kaakaosta makeaa kaakaojuomaa:Sekoita kupissa 1 lusikallinen kaakaojauhetta ja 2 lusikallista sokeria. Kaada päälle kiehuvan kuumaa maitoa, sekoita hyvin.Valmistajan virallinen ohje: https://lejos.fi/tuotteet/van-houten/van-houten-cacao-kaakaojauhe-2/Kaakaojauheen ja sokerin voi sekoittaa myös valmiiksi purkkiin ja käyttää siitä.
Helsinki Urban Art ry:n sivuille on koottu Pasilassa sijaitsevien katutaideteosten kuvat ja sijainnit:Pasilan katutaideteokset kartalla – Helsinki Urban Art
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Kuluttajaviraston ohjeet uimahallien ja kylpylöiden turvallisuuden edistämiseksi (Kuluttajaviraston julkaisusarja 4/2002) kertoo liitteessään suositukset uinninvalvojien ja hengenpelastajien lukumäärästä allastiloissa. Julkaisu on luettavissa Helsingin yliopiston kirjaston Kansalliskokoelmassa. Se on luettavissa myös verkkojulkaisuna osoitteessa http://www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=3946 .
Ikävä kyllä kysymykseesi ei oikein löytynyt tietoa. Parnass-lehdessä nro 2:2009 on artikkeli Författarmuseer i samhället: Ibsenmuseet och Strindbergsmuseet inför vägväl. Ibsenmuseon nettiosoite on ibsen(at)norskfolkemuseum.no, ehkä siellä osataan neuvoa sinua kysymyksessäsi. Heillä on myös englanninkielinen sivusto. Mikäli haluat lukea lehtiartikkelin, lehti on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta.
Ruotsin kansalliskirjaston sivuilta (http://libris.kb.se/hitlist?f=ext&q=tit%3a(ett+dockhem)+f%C3%B6rf%3aibs…) löytyy ruotsinkielisiä käännöksiä 7 varmaa ja 3 sellaista, joista ei saanut selvää, ovatko eri käännöksiä vai eri laitoksia vanhemmista käännöksistä, ja yksi radioversio, joka voitaneen laskea omaksi käännökseksi. Yksi näistä...
Tullin sivuilla kerrotaan, että yksityishenkilö saa vastaanottaa valmisteverotta omaa käyttöään varten toisen yksityishenkilön toisesta EU-maasta satunnaisesti hänelle lahjaksi lähettämiä tupakkatuotteita ja alkoholijuomia rajoitetusti. Oluen kohdalla enimmäismäärä on 15 litraa. Jos lahjalähetys ylittää tämän, vastaanottaja on velvollinen maksamaan määrärajat ylittävistä määristä valmisteveron. EU:n ulkopuolelta tulevia lähetyksiä koskevat eri määräykset.
Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä Tulliin (http://www.tulli.fi/fi/yhteystiedot/index.jsp).
Yleistä tietoa ulkomailta lähetetyistä lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/
Alkoholia ja tupakkaa koskevat rajoitukset: http://www.tulli.fi/fi/...
Kirjastot.fi:n sivustolla (https://www.kirjastot.fi/) on aika kattava musiikki-osasto, joka saattaa olla hyödyllinen. Sieltä löytyy eri musiikkipalveluja, joihin kannattaa tutustua. Yksi niistä on musiikkikirjastot.fi (https://www.musiikkikirjastot.fi/). Linkki löytyy myös kirjastot.fi:n kotisivun musiikki-välilehdestä.
Musiikkikirjasto.fi:n sivulla on ”Kuuntele musiikkia”-välilehti. Jos avaat sen, löydät vielä toisen linkin ”Nuotteja netistä, äänitteitä verkosta”(tässä on suora linkki: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-ja-aanitteet/) Sieltä löytyy lista tietokannoista, joissa on saatavilla muun muassa pdf-muodossa olevia nuotteja. Eli kannattaa tutustua näihin.
Toki voit myös etsiä tiettyä...
Ehkäpä löydät mieluista kuunneltavaa esimerkiksi seuraavilta säveltäjiltä: Ludovico Einaudi, Yann Tiersen, Yiruma, Max Richter. Myös Michael Nyman ja Philip Glass ovat säveltäneet musiikkia, joka voisi kiinnostaa sinua. Molemmat ovat säveltäneet esimerkiksi elokuvamusiikkia. Tässä muutama levyvinkki:
Einaudi, Ludovico: In a time lapse
Tiersen, Yann: "Pour Amelie" : piano music
Yiruma: River flows in you
Richter, Max: Solo piano music
Cochrane, Lynda: The English patient : and other arthouse classics
Uakti: Aguas da Amazonia / music composed by Philip Glass
Capuçon, Renaud (viulu): Cinema
Hope, Daniel (viulu): Spheres
Hauser, Stjepan (sello): Classic
Benedetti, Nicola (viulu): The silver violin
Näihin levyihin tai sävellyksiin...
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
