Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Hei,
aivan noilla sanoilla ei tekstiä löytynyt, mutta Hilja Aaltosen tekstissä Sain herralta kanteleeni (2. säe) löytyy lause "Ja varjoihin Jumalan puistoin minut lauluni valjaat vie."
"Olen laulaja elämän saaton.
Sen tehtävän Herralta sain.
Olen juhlain ja juhlien aaton
ja arjen ja sunnuntain.
Ja varjoihin Jumalan puistoin
minut lauluni valjaat vie.
Ja päiviin, kun kirkkahin muistoin
käy vuosien ylitse tie."
Sanat löytyvät muun muassa täältä: http://forum.netmission.fi/forum/hengelliset/uskonel%C3%A4m%C3%A4n-kysy…
Fono.fi-tietokannasta ilmenee, että tekstin on säveltänyt Pekka Kuokkala. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=ebf228d2-daba-4789-a96e-717f…
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kansalliskirjaston Finna-haku (joka sisältää kansallisen äänitearkiston) ei löydä Loch Lomondia Olavi Virran esittämänä
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myöskään Yleisradion äänitetietokanta Fono ei tunne Olavi Virran Loch Lomondia
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=loch+lomond&sort=3&Page=6
Olavi Virran kaikki levytykset sisältävä diskografia on julkaistu kirjana vuonna 2000, tekijä on Harri Hirvi, kustantaja Atena:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3911798
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Ainakin Töölön kirjastosta ja Kirjasto 10:stä löytyy asiakkaiden köyttöön sähköpiano.
Ajanvaraus Töölön pianolle puh. 09-31085725 ja Kirjasto 10:n studiotiloihin 09-31085000 tai 09-31085703.
Kuntien kirjastot toimivat varsin itsenäisesti, eikä valitettavasti ole yhteistä (tai muutamaakaan) osoitetta, josta jakelu eri kirjastoihin toimisi.
Kunnat jakavat yleensä materiaalia alueensa kirjastoihin sisäisenä jakeluna. Tässä Helsingin kaupunginkirjaston ulkopuolisen materiaalin jakelu- ja kuljetusmaksut:
30,00 €/1-100 kpl
40,00 €/100-1000 kpl
50,00 €/1000-2000 kpl
80,00 €/2000-5000 kpl
100,00 €/ lava (kappalemäärästä riippumatta)
Kuntien kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Valitettavasti kirjastojen myyntiin menevistä poistokirjoista ei ole olemassa mitään yhteistä tietokantaa, joten en tuohon pysty vastaamaan. Gulla-kirjoja ei enää ole kovinkaan runsaasti kirjastoissa, joten niitä tuskin löytyy helposti kirjastojen myynnistäkään.
Kehottaisin ennemmin kääntymään antikvariaattien puoleen tässä asiassa. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessut ensi viikolla 27.-30.10. Siellä on hyvin edustettuina myös antikvariaatteja ympäri Suomea. Sieltä saattaisi jotakin löytyä tai ainakin voi saada tietoa, mistä Gulla-kirjoja kannattaisi kysyä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi myös lainata Gulla-kirjoja. Helmet-sivustolta voi katsoa, mistä kirjastoista kirjoja löytyy (www.helmet.fi) tai kirjoja voi kysyä lähikirjastosta...
Hei, Mikkelin kaupunginkirjasto - Etelä-Savon maakuntakirjaston toimipisteissä voi käyttää omaa tietokonetta. Varsinaista tiettyä tilaa ei ole. Ottamalla yhteyden henkilökuntaa, saat myös Wlan-tunnukset.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Hei! Anjalankoskelta löytyvä elokuva on mahdollista lainata Kotkan kirjaston kautta. Asia hoituu joko ottamalla yhteyttä esim. Kotkan kirjastoon, jolloin kirjaston henkilökunta varaa sinulle ko. elokuvan Anjalankoskelta, tai tekemällä itse varauksen KYYTI-verkkokirjaston kautta (www.kyytikirjastot.fi) ja valitsemalla noutopisteeksi Kotkan pääkirjaston.
Punakantinen kirja oli Venäjän perustuslaki, josta löytyy mm. kuva wikipediasta.
Itse Venäjän perustuslain sisältöön voi tutustua osoitteessa http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm
Bent Rasmussen tuntuu todella olevan yleinen nimi nettihaun mukaan!
Varsin vähän tietoa kirjailija Bent Rasmussenista löytyy. Hän on syntynyt 21.9.1934 Silkeborgissa Tanskassa ja kirjoittanut varsin mittavan tuotannon lastenkirjoja, aikuisten romaaneja, teatteri-, elokuva- ja kuunnelmakäsikirjoituksia. Kirjoja on yhteensä n. 50 ja palkintojakin lukuisasti. Jonkin verran tietoa hänestä löytyy http://www.forfatterweb.dk/oversigt/rasmussen/print_rasmussen. (Otsikolla Hele portrættet om Bent Rasmussen)
Elokuvaksikin tehty Det skaldede spogelse on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1984 nimellä Jasper, Hankatten og det skaldede genfaerd. Etsiskelin kumpaakin kirjaa, mutta Suomen kirjastoissa teosta ei näytä olevan saatavissa, lähin...
Sarjakuvataiteilija Al Taliaferron tekemät Aku-tarinat on listattu oheisella sivulla Lataamossa. Näytteenä on kunkin tarinan ensimmäiset stripit.
Teknisistä syistä haku ei välttämättä löydä kaikkia Lataamossa olevia tarinoita. Kysymyssivun loppupuolella on kerrottu tarkemmin, miten lataamon haku toimii ja miksi aina haku ei löydä kaikkea.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Glasin on tai on ollut sukunimenä vain alle 25 suomalaisella. Valitettavasti lähteistämme ei löytynyt tietoa nimen taustoista.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L=1
Kyseessä saattaisi olla Calvin Millerin runo "Kuolematon laulaja". Runo alkaa säkeellä:
"Kadulla hän näki naisen.
Tämä seisoi ovella ja lauloi
huulet puoliavoimina
laulun, jonka tuskin saattoi kuulla.
Hän tiesi, että tämän naisen
ystävyys on vuokrattavana."
Tämän Leena Huiman suomentaman runon voi lukea kokonaan Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen toimittamasta teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. (Tammi, 2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
