Projektihallinan käsikirjaa löytyy vuosien 1999,2002,2004,2008 ja 2009 painoksina. Viimeisiimmästä vuoden 2009 painoksesta on varauksia, joten se ei nyt ole saatavana mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista. Vanhempien painoksien saatavuustiedot löytyvät osoitteeesa:http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Martin Stenbergin kirjan Tieto: tietojohtamisen arkkitehtuuri )Otava 2006) saatavuustiedot löytyvät samasta osoitteesta. Sitä löytyy lainattavana tällä hetkellä esim. Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoissa. Varaukset kirjoista voi tehdä www.helmet.fi sivuston kautta tai soittamalla kirjastoon.
Joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kirjastossa on vieraskielisiä kirjoja vain yhdet kappaleet. Kysymästäsi kirjasta on tällä hetkellä 5 voimassaolevaa varausta. Kirja on viimeksi palautettu 10.11, eli myöhässä, ja saman tien se on laitettu varaushyllyyn ja ilmoitettu seuraavalle jonottajalle. Silloin kun kirja on varaushyllyssä, sillä ei näy eräpäivää, mutta se ei myöskään ole lainattavissa. Lastu-tietokanta näyttää todellisen sen hetkisen tilanteen, eli ko. kirja on pääkirjaston omaisuutta, mutta oli edellisellä lainaajalla Mukkulan kirjaston kautta. Omasta varauksestasi en pysty nyt sanomaan mitään, koska tässä viestissä ei näy nimeäsi. Jos teet varauksen Lastu-tietokannassa, se ilmoittaa, kun varauksen teko onnistui....
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien...
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Kaunokirjallisia teoksia: Yoshimoto: Kitchen, Lu: Herkkusuu, Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen, Wall: Sopan sinulle keitin, Simmel: Ei aina kaviaaria ja Tolonen: Salainen keittokirja. H.K.Riikonen kirjoittaa ruuosta ja syömisesta Pentti Saarikosken proosassa kirjassa Toiseuden politiikat SKS 1993 ja Kerttu Saarenheimo kirjoittaa ateriakuvauksista kirjallisuudessa teoksessa Arjen merkit Kirjastopalvelu 1991.
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston lainassaoloa on tilastoitu kirjojen osalta 25.9.1996. Pääkirjaston aikuistenosaston suomenkielisestä kirjallisuudesta lainassa oli tuolloin 47,96%, josta kaunokirjallisuuden osuus oli 44,84%, tietokirjallisuuden 49,71%. (Yrjö Lindegren, Kirjat aiheittain Helsingin kaupunginkirjastossa, tilastoja vuosilta 1995 ja 1996)
Suomen yleisten kirjastojen tilastoja on nähtävillä www-sivuilla osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi .
Erillisiä kirjoja pelkästään Birminghamista ei näyttäisi löytyvän, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa löytyy Ison-Britannian matkaoppaista. Suomenkielistä tietoa tosin näyttää olevan vaikea löytää. Pari esimerkkiä tuoreista ja laajoista teoksista, joissa myös Birminghamia käsitellään:
-Britain & Ireland 2002. Sarja :Let's go. Macmillan, London, 2002. 0-333-90581-4
-Independent traveller's Britain and Ireland 2002--the budget travel guide. Thomas Cook, Peterborough, cop. 2002. 1-841571-04-0
-Tell, Johan :England, England - guiden!--från whisky till curry, från öde hed till storstadsdjungel - nyfikna resor i det nya Storbritannien. Dagens Nyheter, Stockholm, 2001. 91-7588-391-0
Maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta löytyy...
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
Voisiko kirja olla Joulupukin jutelmia : joulusatuja ja -tarinoita viideltä vuosikymmeneltä / koonnut Tauno Karilas : kuv. Marjatta Vihma Julkaisija: Helsinki : Valistus , 1964
Kirjan kannnessa on keltainen pohjaväri ja kuvituksena mm karhu, sininen poika jme. Kansi on piirretty. Mm Anni Swan on yksi tekijöistä.
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
Todella hyvällä onnella lehden voisi saada Huuto.netistä tai antikvariaatista https://www.antikvariaatti.net/
Pasilan kirjastossa mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Lukulaitteen voi varata Varaamosta https://varaamo.hel.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy aiheesta kirjallisuutta. Mikäli haluatte tietustella asiaa muista
kirjastoista, on alla joitakin yhteystietoja.
Sota-arkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.sota-arkisto.fi/framesij.html
Tornion kaupunginkirjaston kotisivu on osoitteessa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/ , sieltä on myös linkki esim. Lapin maakuntakirjaston kokoelmiin. Voitte kokeilla esim. asiasanoja "sotavangit" "ensimmäinen maailmansota".
Maanpuolustuskorkeakoulun kokoelmiin ei pääse Internetin kautta, mutta heillä on sähköposti osoitteessa: paakirjasto@mpkk.fi
Puolustusvoimien tutkimuskeskuksen informaatikkoon saa yhteyden puh. 03-18153236
