Pahoittelemme asiasta teille aiheutunutta vaivaa ja mielipahaa. Tietääksemme Helmet-järjestelmään ei ole tehty lauantaina 3.6.2017 huoltotöitä. Laitan palautteen joka tapauksessa eteenpäin Helmet-toimitukseen.
Kesälauantaisin Helsingissä onkin tänä vuonna auki vain viisi kirjastoa: Itäkeskuksen kirjasto, Kirjasto 10, Rikhardinkadun kirjasto, Suomenlinnan kirjasto ja Töölön kirjasto.
Hyvää kesää!
Hyvistä tavoista ja etiketistä on ilmestynyt paljonkin kirjallisuutta, mm.:
Juhlakirja: opas elämän suuriin hetkiin. Caratia 1998
Kansainvälinen etikettikirja. Fenix 1993
Keinonen, Mirja: Suomalainen ensivaikutelma: kansainvälistyjän tapakulttuuri. kansainvälisen kaupan koulutuskeskus 1999
Kotila, Tuija: Ravintolaetikettiopas. T. Kotila 1996
Lassila, Sirkka: Uusi käytöksen kultainen kirja. WS 1997
Malmberg, Raili: Hyväksi tavaksi: käytösopas arkeen ja juhlaan. O 1996
Valonen, Helena: Hyvät tavat, luonteva käytös. Maa- ja kotitalousnaisten keskus 1997
Wolff, Inge: Hyvän käytöksen kirja. G 1993
Lisää kirjallisuutta löydät esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta,
osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/, kohdasta:aineisto....
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Paula Konosen suomentamana kyseinen tekstikatkelma on seuraavanlainen: "Mitä te teette siellä luostarissa? kysyttiin kerran eräältä luostariveljeltä. Ja hän vastasi: Me lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme, lankeamme ja nousemme taas."
Löytyy useitakin. Et kuitenkaan kertonut tarkemmin, millaista nuotinnosta ko. kappaleista olet etsimässä, joten suosittelen, että tutkit itse, mitkä nuottikirjat vastaavat toiveitasi.
Mene pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohakuun (http://www.libplussa.fi/) ja valitse sieltä tarkennettu haku. Kirjoita kohtaan "...joiden nimeke on": memory phantom of the opera (voit kirjoittaa kaikki sanat peräjälkeen, vaikka ne esiintyvätkin eri kappaleiden nimissä). Valitse kohdasta "Näytä" vaihtoehto "vain nuottijulkaisuja". Saat tulokseksi kymmenen nuottikirjaa. Tutki niiden kunkin "täydet tiedot", joista näet mm. millaisille soittimille mikin nuotti on tarkoitettu. Samalla voit myös tarkastaa, missä kirjastoissa kyseiset nuotit ovat hyllyssä...
Mahtaisivatkohan tässä olla kyseessä Semicin vuonna 1987 kustantaman Ihmemaa Oz -sarjan kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan neljä: Dorothy kohtaa popsijat, Dorothyn uudet ystävät, Smaragdikaupunki lähenee ja Prinsessa Ozma. Kirjastoluokitusten perusteella nämä sarjakuva-albumin kokoiset, noin 30-sivuiset kirjat tosin eivät liene varsinaisia sarjakuvia, vaan enemmänkin kuvitettuja kertomuksia. Niitä näkemättä en kuitenkaan pysty arvioimaan, kuinka sarjakuvamaisia ne toteutukseltaan ovat.
PIKI-kirjastoista näitä ei valitettavasti enää ole saatavilla, mutta muualta Suomesta tähän sarjaan kuuluvia kirjoja vielä löytyy, eli kaukolainaamalla niitä on mahdollista saada luettavaksi Pirkanmaallekin.
Helsingin yliopiston kotisivun (www.helsinki.fi) hakemistosta löydät opiskelijarekisterin ja klikkammalla sieltä kohtaa 'opiskelijatietojen luovutus' pääset tutustumaan periaatteisiin, joiden mukaan tietojen luovutus tapahtuu.
Ylempi merkki on Wikipedian taulukoiden perusteella kirjain p, merkin yleisempää symbolimerkitystä ei tiedetä. Alempaa kuviota vastaavaa merkkiä en kyennyt taulukoista löytämään, vaikka sen perusrakenne viittaa h-kirjaimeen. Riimukirjoitusta on toisaalta harrastettu niin pitkän ajan ja eri puolilla, ettei Wikipedian listaus välttämättä ole täydellinen.
Heikki Poroila
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Henkilö, johon viittaat, oli Iso-Britannian ulkoministeri Arthur Balfour. Hän välitti marraskuussa 1917 kirjeitse tiedon maan juutalaisyhteisön johtoon kuuluneelle Rothschildille tiedon britti-imperiumin tuesta juutalaisten kansallisen kodin perustamiselle Palestiinaan. Balfourin kirje on sittemmin tullut tunnetuksi nimellä Balfourin julistus. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Lähi-idän instituutin verkkosivulla olevasta artikkelista, jonka on kirjoittanut Palestiinaan ja Libanoniin erikoistunut tutkijatohtori Tiina Järvi Tampereen yliopistosta: https://lahi-itanyt.fi/nyt/balfour-100-britannia-palestiina-ja-historiallinen-vastuu/ Suomen Evankelis-Luterilaisen kirkon verkkosivun mukaan Jeesus Nasaretilainen syntyi Palestiinassa,...
Aku Ankan vuosikertoja on pääkirjaston varastossa v:sta 1984 alkaen, joten kysymiänne vuosikertoja ei ole saatavissa paitsi näköispainoksina. Näköispainoksia on Helsingin kaupunginkirjastossa vuosilta 1951 - 1959. Kuusikymmentäluvun Aku Ankkojen näköispainoksia ei ainakaan vielä ole lainattavissa kirjastoista.
Olet Helmet-haun kautta varannut Aino Suholan Yksi näistä -kirjan ja sen pitäisi olla Pukinmäen kirjastosta noudettavissa parin päivän kuluessa. Kirjaston aineistoa voi varata joko juuri niin kuin olet tehnyt Helmet-tietokannan kautta tai sitten käymällä kirjastossa tai soittamalla, jolloin henkilökunta tekee varauksen.
Kyseinen katkelma löytyy Krugmanin suomennetusta teoksesta ”Lama : talouskriisin syyt, seuraukset ja korjauskeinot” (HS kirjat, 2009) sivulta 68. Koko katkelma menee seuraavasti: ”Lopulta käsite [moraalikato] tuli tarkoittamaan mitä tahansa tilannetta, jossa joku päättää, kuinka suuri riski otetaan, ja joku toinen maksaa viulut, jos asiat menevät huonosti ja riski toteutuu.” Hakasulkeissa oleva selitys on minun lisäämäni.
Aalto-yliopiston kirjasto avusti ystävällisesti tämän ratkaisussa katsomalla sitaattikohdan englanninkielisestä alkuteoksesta.
Kysymäsi asia on hieman kinkkinen. Vastausta siihen ei saa suoraan lakikirjoista vaan pitää olla perehtynyt lakiasioihin. Kysymältäni asianajajalta sain yleisenä vastauksena, että asiassa voidaan lähteä siitä näkemyksestä, että kauppakirjassa on sitouduttu/sovittu siitä, että kiinteistö on sisarten yhteiskäytössä eli annettu käyttöoikeus. Jos kauppakirjassa ei ole sanottu, että isännän kuolema muuttaisi tilannetta, niin hänen mielestään perikunnalla ei olisi oikeutta kieltää käyttöoikeutta. Hänen mukaansa vainajan perikunta ei yleensäkään saa parempaa oikeutta kuin vainajalla oli elinaikanaan.
Suosittelen Sinulle kuitenkin, että menet kauppakirjan ym. asiaan liittyvien paperien kanssa käymään asianajajan luona, jolloin saatte varmasti...
Kannattaa tutustua ainakin Juha Niemisen teokseen "Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia", Nuorisotiedon kirjaston tietokantaaan (http://www.alli.fi/kirjasto/), josta löytyi esim. artikkeli "Nuorisotyöntekijöitten koulutuksen varhaiset vaiheet Suomessa: kirkollisten järjestöjen työntekijäkoulutus 1890-1910" sekä mielenkiintoisen lähdeluetteloon sivulla http://www.minedu.fi/nuora/nuorisotyo_7.html.
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon "Mestaritontun seikkailut" (1919). Kirjassa esiintyy hämäränhuntu, joka kätkee katseilta, mutta joka repeää kahtia, jos puhuu sanankaan. Kirjassa käydään myös meren valtakunnassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
Kaikissa Turun kaupunginkirjaston toimipisteissä on käytössä kirjastokorttitulostus. Tulostamiseen tarvitset oman voimassa olevan Vaski-kirjastojen kirjastokortin ja siihen liitetyn PIN-koodin. Kortti rekisteröidään ennen ensimmäistä tulostuskertaa monitoimilaitteella, ja vasta sen jälkeen tulostettu tiedosto ohjautuu oman kirjastokortin tulostusjonoon. Kirjastokortille ladataan asiakaspalvelupisteellä tulostussaldoa joko kortti- tai käteismaksulla. Tarvittaessa henkilökunta neuvoo tulostamisessa.Tulosteiden hinnat/sivu: A4, mustavalkoinen 0,20 € (sis. alv 24 %) A3, mustavalkoinen 0,40 € (sis. alv 24 %) A4, värillinen 0,80 € (sis. alv 24 %) A3, värillinen 1,00 € (sis. alv 24 %).Jos sinulla ei ole kirjastokorttia, voit hankkia sen...
Chigagon kaupunginkirjasto sijoittaa kirjan kauhukirjallisuuteen samoin Pääkaupunkiseudun Helmet kirjastojen haku.
http://www.chipublib.org/search/details/cn/1147492
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=serkkupoika+strasser&searchsco…
Kirjsta on tehty Ian McEvanin käsikirjoituksen pohjalta elokuva. Internet Movie Database antaa genreksi jännitys (thriller) sekä kauhu (horror). http://www.imdb.com/title/tt0107034/
