Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoa. Näin täytyy tehdä, jotta uudet hankinnat mahtuvat hyllyihin. Toisaalta osa aineistosta kuluu, menee rikki ja vanhenee. Poistaminen on tärkeä osa kokoelmatyötä. Poistettavia kirjoja myydään, jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Myytävistä nimekkeistä ei ilmoiteta etukäteen.
Lainattavaa Kaksoset-kirjaa kannattaa tulla etsimään kirjastosta. Mahdollisia kirjoja voisivat olla ainakin ruotsista suomennettu kirja Kaksoset, jonka on kirjoittanut Maja Jäderin-Hagfors. Nuortenkirja on ilmestynyt suomeksi 1931. Kirjan kansikuva : Kaksoset | Kirjasampo . Toinen mahdollisuus on Eva Hirnin (kirjailija Kersti Bergrothin salanimi) kirja Kaksoset. Se on alunperin ilmestynyt...
Juonen kuvauksen perusteella elokuva voisi olla vuonna 2008 valmistunut ranskalainen toimintaelokuva Taken.
Sen on ohjannut Pierre Morel ja käsikirjoittaneet Luc Besson ja Robert Mark Kamen . Elokuvan pääosissa näyttelevät Liam Neeson, Maggie Grace ja Famke Janssen.
Juonen kuvauksen mukaan elokuva kertoo entisestä kokeneesta CIA:n agentista, Bryan Millsistä (Liam Neeson), jonka tytär Kim Mills (Maggie Grace) matkustaa ystävänsä kanssa lomalle Pariisiin. Bryanilla on suuret epäluulot heidän matkaansa kohtaan, kunnes hän saa lopulta selville, että hänen tyttärensä ovat kaapanneet julmat seksiorjakauppiaat. Bryan saa tietää, että hänellä on alle 96 tuntia aikaa pelastaa tyttärensä lähes lopulliselta katoamiselta. Bryan matkustaa Pariisiin...
Helsingin kaupunginkirjaston kolme suurinta lastenkirjakokoelmaa 31.12.2012:
Itäkeskuksen kirjasto 30279 kirjaa
pääkirjasto 28699 kirjaa
kirjastoauton kokoelma 26776
Lisäksi pääkirjaston varastossa on 16569 kirjaa
Aineistoa aiheesta kyllä löytyy. Laitan tähän listan uusimmasta muuttamista käsittelevästä lastenkirjoista.
Missä meidän koti on, Isäkarhu? / teksti ja kuvitus: Nicola O'Byrne.
Ystäviä nyt ja aina / teksti ja kuvitus: Günther Jakobs.
Aatos ja Sofian sorsapuisto / Riitta Jalonen.
Tuulentaittaja / [teksti ja kuvat:] Lauri Hirvonen.
Talo kulman takana / Jenni Erkintalo, Réka Király.
Sopu sijaa antaa! / kirjoittanut Tracey Corderoy ; kuvittanut Jane Chapman.
Nämä kaikki ylläolevat ovat aika uusia kuvakirjoja. Laitan mukaan myös pari helppolukuista uutta lastenromaania aiheesta.
Kirppu ja Rami Rautasen räpylä / Tarja Leinonen ; kuvitus: Johanna Taskinen.
Opossumi repussa / Johanna Venho ; kuvittanut Emmi Jormalainen.
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Kyseinen kirja voisi olla Johann David Wyssin Robinsonin perhe (1958). Alkuaan saksankielisenä vuonna 1812 ilmestynyt tarina kertoo sveitsiläisestä perheestä, jota kuljettava alus haaksirikkoutuu Itä-Intiassa.
Runo Kuolema ja kuolottomuus on peräisin Onervan aikanaan julkaisematta jääneistä runoista kootusta valikoimasta Pilvet ja aurinko : runoja vuosilta 1953–1963 (Otava, 2005).
Hei! Englanniksi Grunge lausutaan [gruhnj], jota toki voi käyttää suomeksikin, mutta yleensä Grunge lausutaan suomeksi kuten se kirjoitetaan, eli grunge.
Vihreän liiton puoluetoimistosta kerrottiin, että puolueohjelmien kirjoittamisesta vastaa pääsääntöisesti työryhmä. Tekstin kieliasusta voi vastata yksi ryhmän vastuuhenkilö, mutta sisällöllä ei siis ole yhtä kirjoittajaa.
Ohjelmat hyväksyy joko puoluekokous tai puoluekokousten välillä puoluevaltuuskunta. Puoluevaltuuskunnan tehtävänä on päättää periaatteellisista ja ohjelmallisista kannanotoista ja linjauksista.
Varhaisimmat löytämäni esiintymät tällaisesta sanonnasta olivat armeijaan ja sotilaisiin liittyvissä yhteyksissä. Näiden perusteella voisi ajatella, että "kyttyröillä" on todennäköisesti viitattu väsymyksestä kumaraselkäisiin miehiin, ja "juna, joka kyttyrätkin korjaa" on tarkoittanut miehistökuljetusta etulinjasta selustaan tai varuskunnasta siviiliin, niin kuin oheisessa Etupyörä-lehden Kotiutumisia-palstan tekstissä: "Pian tulikin juna, joka 'kyttyrät korjaapi'. 'Kyttyrä' nimitys on kyllä väärä, sillä miehet olivat kaikkea muuta kuin kyttyriä – eli kumaraselkäisiä. Junaan sitä sitten hyvin asetuttiin ja kohta kuului lähtövihellys. Eläköönhuuto Terijoelle ja vuoden varuskunta jäi. Siviilielämä alkoi." (Etupyörä : Polkupyöräpataljoona 1:n...
Kuvauksesi kuulostaa aivan Anneli Kannon, Antti Kannon ja Markku Soinnun kirjalta Tehtävä maassa (Gummerus 2010). Teoksen juonta avataan esimerkiksi Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda0b23c9-5ecc-42b0-ba8c-481413b50e7b
Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista:
Kander, John: Chicago - movie vocal selections
Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville
Kander, John: Selections from Chicago - easy piano
Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort...
Meillä on aiheeseen liittyen useampia kirjoja esim. Lillrank: Keskeneräinen potilas : terveydenhuollon tuotanonohjaus sekä Terveys ja johtaminen : terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. Voisit tulla käymään pääkirjaston luonnontieteet- ja tekniikkaosastolla, jossa sinulle voidaan tehdä laajempi haku aiheesta. Katsoin myös Vaasan yliopiston kirjaston Tritonian aineistotietokantaa ja sieltä löytyi kaksi tutkimusta aiheesta. Toinen on väitöskirja, Kinnunen: terveyskeskuksen organisaatiokulttuuri ja toinen pro gradu-työ, Nykänen: Keskijohdon asema terveyskeskusorganisaatiossa. Aiheesta on tehty muitakin opinnäytteitä eri puolilla Suomea ja näitä voi yrittää halutessasi kaukolainata.
Ei valitettavasti tule, kirjastoauto lakkasi käymästä Santahaminassa viime syksynä. Syynä oli asiakkaiden vähyys. Lähin kirjastoauton pysäkki on Hevossalmessa, Porekujalla. Kirjastoauto pysähtyy siellä keskiviikkoisin klo 17.55-18.20.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoauton aikataulu löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/File/acf73f42-a717-4f86-a66e-1bd6004f1a29/kirjast…
Anne Holtin kirja Presidentens valg löytyy Kirjastot.fi:n monihaun mukaan ainakin Oulun kaupunginkirjastosta
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…
Kaukopalvelupyyntö on mahdollista tehdä nettilomakkella http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kivenlahden kirjastossa on Norja-kokoelma, jota tosin ollaan nyt siirtymässä Entressen kirjastoon Espoon keskukseen.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;69377
Hankintaehdotuksia voi tehdä Helmet-hausta löytyvillä hankintaehdotuslomakkeilla. Hankintaehdotus kannattaa tehdä Espoolle, koska tuo Norja-kokoelma sijaitsee siellä. https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Helmet-kirjastojen uutuuksissa ei ole listattu...
Olemme lähettäneet kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme, mikäli saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan kukaan lukijoistamme kyseistä runoa?
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Juhani Peltosesta on tietoa mm. teoksissa:
Suomalaisia nykykirjailijota /toim. Tarkka (1989)
Suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta nykypäiviin /toim. Risto Rantala (1994)
sekä Suomen kirjailijat 1945-1980...(SKS 1985), joka sisältää suppeat elämäkertatiedot, teosluettelon ja (tutkimus)viitteitä.
WWW-osoitteessa http://www.kirjasto.sci.fi/jpelton.htm on tietoa kirjalijasta englanniksi ja Lopen kirjaston sivulla (sivun alalaidassa) http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm suomeksi.
