Mainitsemasi Mainonnan ammattisanaston lisäksi Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi löytyy teos MacKenzie, Ian: Management and marketing : with mini-dictionary, Hove : Language teaching publications, 1997 (asiasanoina markkinointi ja sanastot). Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokannasta löytyy teos: The marketing dictionary / ed. Norman Hart, John Stapleton,Oxford : Butterworth-Heinemann, 1992 (asiasanat:taloustieteet,markkinointi,sanakirjat,englannin kieli, sanastot, terminologia), saatavana ainakin Viikin tiedekirjastosta.
Vaikuttaa siltä, että tämä nuotti löytyy vain Helsingistä Kansalliskirjaston kokoelmista. Se löytyy Tanssiuutuuksia -nimisestä nuottijulkaisusta ja kuuluu sarjaan Dallapé-vihko, numero 17 (1932).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Nuotti on tilattavissa Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön.
Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.
Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta.
En löytänyt varmaa tietoa siitä, karkottaako nuotiotuli villielämiä. Vaikuttaisi siltä, että se voi karkoittaa joitain elämiä, mutta sen vaikutus vaihtelee eläinlajin ja tilanteen mukaan. Jotkin eläimet voivat olla uteliaita ja tulla lähemmäs, mutta toiset karttavat. Myös nuotiolla kypsennettävä ruoka voi houkutella jotain eläimiä lähestymään nuotiopaikkaa. Susia ei vuoden 2024 levinneisyyskartan mukaan ole ollut Perämeren saarissa. Näet levinneisyyskartan alla olevasta Ylen jutusta ja Luonnonvarakeskuksen tuottamasta raportista, johon juttu viittaa. Suurpedot-sivustolla on ohjeet suden ja muiden suurpetojen kohtaamiseen. Lähteet ja lisätietoaYle: Kartta näyttää, missä Suomen 295 sutta elävät 18.6.2024 https://yle.fi/a/74-...
Fiat 125:stä on julkaistu eri kielillä oppaita ja kirjoja. Suomen kirjastoista löytyy vain yksi ranskankielinen korjausopas. Helsingin varastosta löytyy kyllä englanninkielinen kirja All the Fiats, jossa on jonkin verran juttua 125-mallista.Osa näistä kirjoista on luettavissa verkossa. Internet Archivesta löytyy Fiat 125:n englanninkielinen huolto-opas. Espanjankielinen opas puolestaan löytyy täältä.
Läntisen Uudenmaan kirjailijoita -sivustolla kerrotaan, että Tuula Sariola aloitti oman tuotantonsa vasta Mauri Sariolan kuoleman jälkeen (kts. http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/tsariola.htm ). Salanimellä julkaistuja teoksia hänellä ei mainita olevan (Tarkistettu useista eri lähteistä.
Kts. myös http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=…
(Mauri Sariolan tunnetuin pseudonyymi oli "Esko Laukko", ja aikanaan kiisteltiin kovasti "Esko Laukon" todellisesta henkilöllisyydestä. Tuula Sariola oli eräs "epäillyistä")
Sittemmin v. 2006 paljastui, että Tuula Sariola ei ollut kirjoittanut omaakaan tuotantoaan, vaan Tuula Sariolan nimellä julkaistut dekkarit olikin kirjoittanut toimittaja Ritva Sarkola
http://www....
Tutkimusten ja opinnäytetöiden viittauskäytäntöjä on useita. Oikea käytäntö on oman oppilaitoksen käyttämä tapa, eli ei auta muu kuin selvittää, mikä se on.
Jos käyttämäsi artikkelit löytyvät jonkin artikkelitietokannan kautta (esim. Arto tai Aleksi), saat lehden vuosikerran ja numeron selville etsimällä artikkelit tietokannasta. Artikkelin viitetiedoissa on mainittu aikakauslehden vuosikerta ja numero. Sanomalehden tiedoissa näkyy vain artikkelin ilmestymispäivä.
Muussa tapauksessa ei taida olla muuta mahdollisuutta kuin etsiä, vaikkapa kirjastosta, lehdet uudelleen käsiisi.
David Foster Wallacelta on suomennettu teos "Hauskaa, mutta ei koskaan enää : esseitä" (Siltala, 2012). Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa on ennakkotiedot Wallacen teoksesta "Vastenmielisten tyyppien lyhyitä haastatteluja" (Brief Interviews with Hideous Men). Suomennoksen ilmestymisvuodeksi on merkitty 2014. Tarkkaa ilmestymisajankohtaa ei ole mainittu.
Wallacen suomennosten kustantajalta Siltalalta kerrottiin, että toistaiseksi uusia käännössopimuksia ei ole tehty.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.siltalapublishing.fi/fi
Helsingissä Kaupunkiverstaalla on käytettävissä Adoben Creative Cloud -ohjelmisto.
Lähde: www.kaupunkiverstas.fi/laitteet
Espoossa Entressen kirjaston mediatyöasemilla on Adobe Production Premium Creative Suite 6, mutta Espoosta ei löydy esim. Illustrator tai Lightroom ohjelmia.
Tämä laulu löytyy cd-levyltä Perinteiset joululaulut 1912-1954 (Artie Music, 2004). Levyn tekstilipukkeessa on tietoa laulun tekijöistä. Sen on säveltänyt H. Osmo eli Hannes Konno ja sanoittanut Dagmar Parmas.
Tarkoitatko Pasilan kirjaston karttoja? Kirjastoissa on mm. ulkoilu-, matkailu- ja opaskarttoja. Alla linkki Helmetin sivuille karttaluetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skartat%20__Ff%3Afacetmediatype%3A2%3A2%3AKartta%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pasilassa on ollut myös Karttakeskuksen Karttakauppa. Nykyään tuotteet ostetaan suoraan karttakauppa.fi:stä:
https://www.karttakauppa.fi/fi/
Knakaanpään kirjastossa oli tosiaan joulutauko 24.12.-27.12.2020
Nyt kirjasto on taas auki varausten noutoa varten ma-ke klo 10-18 ja to klo 10-15 (aattopäivä)
Kirjaston aukioloajat löytyvät netistä http://kirjasto.kankaanpaa.fi/ tai niitä voi tiedustella kirjaston puhelinpalvelusta 044 577 2421
Kysymäsi kappale löytyy ainakin kokoelmasta
Suomi POP 2005 (952-461-086-8). Uudenkaupungin kirjastossa on kaksi kappaletta, mutta molemmat ovat lainassa.
Voit varata nuotin puhelimitse tai
sähköpostilla. Varausmaksu on 1E.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on maksuton.
Hei!
Kyselin kollegoiltani ja sain Lastenkirjainstituutista tällaisen vastauksen:
"Kyseessä on Aili Somersalon kirjoittama ja Maija Karman kuvittama Tonttujen joulunäyttely vuodelta 1944.
Tätä 30-sivuista vihkosta näkyy löytyvän Lastenkirjainstituutin lisäksi ainakin Vaasan ja Pasilan varastoista. Ja ainakaan samalla nimellä tätä tarinaa ei näy mistään kokoelmista tai antologioista löytyvän."
Ohessa muutamia suomenkielisiä linkkejä mobiilisovelluksen kehittämiseen ja markkinointiin :
https://citydevlabs.fi/kolme-tapaa-kehittaa-mobiilisovellus/
http://www.taiste.fi/blogi/minulla-on-idea-sovellukselle-mita-seuraavak…
http://wau.fi/artikkelit/nain-kehitat-mobiilisovelluksen
http://lahtinen.lamk.fi/?p=1453
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/58249/OpinnaytetyoJaniHyyp…
https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/101585/hartikainen_jaakko.pdf…
http://mobiilikehitys.fi/rahaa-applikaatioilla/
Keskustelua aiheesta :
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11610675/mobiilisovellus-+-yrityksen-pe…
Myös seuraavasta kirjasta saattaisi olla apua :
Berkowski, George : How to build a billion dollar app : discover the secrets of the most...
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
