Sähköä ja kuumaa vettä voi tulla monesta eri lähteestä. Energiateollisuus ry;n sivustolla, ks. https://energia.fi, kerrotaan lämpovoimalaitoksista, joissa tuotetaan sähköä. Talousvedestä kerrotaan Helsingin kaupungin sivustolla Talousvesi | Helsingin kaupunki, jossa on myös linkki HSY -vesihuoltosivulle.
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Kirkes-kirjastoista kyseistä kirjaa ei tosiaan näytä löytyvän, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kokoelmassa se on: seurakunnan henkilöstöhallinto | Hakutulokset | helmet.fiKannattaa kysyä omasta lähikirjastosta kaukolainamahdollisuutta!
Vaasan kaupunginkirjastossa on kyseistä teosta vuodesta 1998 eteenpäin. Uusin on lainassa, mutta vanhempien vuosien kirjat ovat tätä kirjoittaessa paikalla. Teosta voi kysellä pääkirjaston musiikki- ja taideosastolta, puh. 3253565.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Vuonna 1886 keksittyyn Coca-Colaan lisättiin tosiaan sen alkuvuosina kokapensaan lehtiä. Näistä lehdistä valmistetaan myös kokaiinia. Coca-Colasta lehdet jätettiin pois vuonna 1905. Lisää tietoa vaikkapa Tiedetuubi-sivustolta:
https://www.tiedetuubi.fi/taxonomy/term/1201
Itäkeskuksen kirjastossa säilytetään Helsingin Sanomista kuluvan kuun lehdet sekä kaksi kuukautta taakse päin, joten lehti on luettavissa siellä paperisena. Lehden voi lukea myös kirjaston asiakaspäätteeltä e-press-palvelussa tai kirjaston lehtilukulaitteelta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1600417__Shelsingin%20sanomat__Ff%3Afacetmediatype%3A9%3A9%3ALehti%3A%3A__P0%2C4__Orightresult__U__X8?lang=fin&suite=cobalt
http://www.epress.fi/
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Et valitettavasti voi selvittää lainaustilannettasi kotoa käsin. Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta (http://www.libplussa.fi/) parhaassakin tapauksessa vain arvailla. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia. Tietosuojan takia myöskään puhelimitse ei voida kertoa mitä aineistoa asiakkaalla on lainassa--pelkkä eräpäivä voidaan kyllä kertoa. Suosittelen, että hankit kirjastosta itsellesi tunnusluvun, ellei sinulla sellaista vielä ole. Sen avulla voit aina kirjastossa pistäytyessäsi katsoa lainaustilanteesi asiakaspäätteeltä, olitpa missä tahansa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen toimipisteessä. Saat tunnusluvun, jos henkilöllisyystodistus ja kirjastokortti...
Muumimaailman hahmojen kehittäjä ja näin ollen äiti on Tove Jansson. Hän julkaisi ensimmäisen muumi-lastenkirjansa jo vuonna 1945. Tämän jälkeen muumit ovat levinneet sarjakuvina, joita piirsi Toven veli Lars, sekä mm. muumianimaatioina. Muumit asuvat ennen kaikkea lasten mielikuvituksessa ja aikuistenkin, sekä tietysti Muumilaakson sinisessä Muumi-Talossa.
Kivoja pelejä ja muumiaiheista puuhailua sekä todellisen tarinen kuinka muumit syntyvät löydät osoitteesta http://www.muumimaailma.fi/
Tampereen taidemuseolla on muumilaakso, josta löytyy mm. viisikerroksinen Muumi-Talo. http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/
Kirja, jota etsitte, on nimeltään Kotomaan kasvot (Lukemisto Suomen lapsille 2). Se on Valistuksen kustantama vuodelta 1952. Kirjan sivulla 193 on Iida Heinosen kirjoitus Muor-vainaani muisto.
Espoon Kaupunginkirjastossa ei näy olevan ollenkaa kyseistä kirjaa, mutta voitte pyytää, että he kaukolainaavat sen teille jostain muusta kirjastosta.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastosta sitä on saatavana.
Täältä Hämeenlinnan pääkirjastosta löytyy Pauli Kudelin ja Mari Kyyhkysen Einverstanden 2, jossa on kirja ja kaksi cd-levyä mukana. Ei siis DVD-aineistoa kirjan lisäksi. Tämän vastauksen lähettämisen hetkellä kurssi on lainattavissa.
Samuel Pepysin päiväkirja on suomennettu 1966, mutta kyseessä on valikoima, ei koko päiväkirja. Päiväkirjan merkinnästä syyskuun 4. päivältä 1667 on valikoitu käännökseen vain osa, mutta kysymääsi tekstikatkelmaa ole suomennettu siihen.
Listausta Turun kaupunginkirjaston lainatuimmasta kaunokirjallisuudesta on teknisesti hankalaa tehdä. Lainatuimmat ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät, joista löytyy kirjakauppojen lista nimellä "Mitä Suomi lukee" http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=95
Turussa erityisen suosittu on paikallinen dekkarikirjailija Reijo Mäki. Dekkarit kaiken kaikkiaan johtavat kirjojen varaus- ja lainaustilastoja. Suosittuja ovat pohjoismaiset dekkaristit: Leena Lehtolainen; Henning Mankell, Liza Marklund; Håkan Nesser; Karin Fossum. Fantasiakirjallisuus (Tolkien, Robert Jordan) elää myös huippukautta.
Lastenosaston kysytyimmät ovat seuraavia. Paljon käännöskirjallisuutta sielläkin:
Kuvakirjat (85.22)
Mauri Kunnaksen kaikki kirjat, Sven Nordqvistin Viirut ja...
Tiekkö-kirjastojen kotisivuilta http://www.tiekko.fi/ (tarkennettu haku) voit tekijähaulla katsoa, kuinka monta teosta nimellä Cussler, Clive löytyy. Teoksen nimi-kohtaa, esimerkiksi Aavejuna, klikkaamalla voit tarkistaa, missä Tiekkö-kirjastossa kyseinen teos on.
Alfred Döblin lienee julkaissut esseensä “Der historische Roman und wir” vuonna 1936 Pariser Tageblatt-nimisessä lehdessä. (Lähde: Kittstein, Ulrich: Mit Geschichte will man etwas, s. 278, löytyy osoitteesta http://books.google.de/books?id=_x8RWyuRYLUC&pg=PA278&lpg=PA278&dq=d%C3… )
Sittemmin kirja on julkaistu teoksessa Aufsätze zur Literatur (Walter-Verlag, 1963), joka kuuluu sarjaan Döblin, Alfred: Ausgewählte Werkr in Einzelbänden.
Kirja on myöhemmin ilmestynyt nimellä ”Schriften zu Ästhetik, Poetik und Literatur" (julk. Erich Kleinschmidt, Walter bei Patmos Verlag GmbH, 1989).
Ensin mainittu teos Döblin, Alfred: Aufsätze zur Literatur/ Ausgewählte Werke in Einzelbänden on saatavissa mm. Helsingin yliopiston kirjastosta....
Tietoa runon kirjoittajasta ei valitettavasti ole löytynyt. Tiedustelin asiaa kirjastoammattilaisten valtakunnalliselta sähköpostilistalta, eikä kukaan tunnistanut runoa. Sitä ei löytynyt myöskään Googlella eikä runotietokannoista.
Toivottavasti joku tämän vastauksen lukijoista tunnistaa runon.
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.