Visuaaliseen sommitteluun liittyy niin paljon sääntöjä, että niiden luettelemista helpompaa on suositella lukemaan ensimmäiseksi Wikipedian asiaa käsittelevä varsin perusteellinen artikkeli ja jatkaa sitten kirjallisuusluettelossa olevien teosten pariin. Erityisesti valokuvien sommittelusta on paljon uudempaakin kirjallisuutta, varsinkin englanniksi. Hakuja kannattaa kirjaston tietokannassa tehdä ihan tällä hakusanalla "sommittelu".
Heikki Poroila
Käännösohjelmat tarjoavat koulutuksen nimelle muototoa: University of Applied Sciences theater education.
Koulutusohjelmista voi valmistua joko Master's Degree ohjelmista tai Bachelor's Degree ohjelmista.
https://www.tinfo.fi/en/Theatre_Education
Käänökseksi voisi tulla myös: Professional Qualification in Theater tai pelkästään Qualification in Theater.
Yksiselitteistä nimitystä ei siis ole. Kenties nimityksen voi tarkistaa koulutusta tarjoavalta taholta?
Jämsän kirjaston nettisivuilla kerrotaan näin:
Kirjaudu sisään oikeasta ylänurkasta kirjastokorttisi numerolla ja PIN-koodilla, jonka olet saanut kirjastosta. https://keski.finna.fi/
Klikkaa uusi kaikki lainat.
Kaikki uusittavissa olevat lainasi uusitaan.
Lainat voi uusia viisi kertaa käyttämättä niitä kirjastossa. Keski kirjastojen ohjeet verkkokirjaston käytöstä
Kollega auttoi: Ensimmäiseksi tuli mieleen Seppo Jokisen Piripolkka (2002, Loisto-pokkari 2003). Siinä on jengi, joka tekee huumekauppaa ja komisario Koskinen yrittää selvittää asiaa. Samalla kirja käsittelee myös Koskisen yksityiselämän kiemuroita.
Timo Forsströmin säveltämästä ja Nina Granrotin sanoittamasta kappaleesta "Kuurasydän" tai sen jouluversiosta "Joulun kuurasydän" ei ole julkaistu nuottia. "Kuurasydän" alkaa: "Kesä kaunein, kun viimein hänet saa". "Joulun kuurasydän" alkaa: "Mitä toivoo, kun on sysimusta maa". Soinnut löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä:https://chordify.net/chords/kuurasydan-saija-tuupanen-topicLähde:Kansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Vuonna 1931 julkaistua kirjaa ei ole suomennettu. Englannin- kielisenä se löytyy ainakin Varastokirjastosta Kuopiosta, josta sen voi oman lähikirjaston kautta saada kaukolainaksi.
Suomennoksista voi etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta. Fennicassa on "tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Tietokannassa on lisäksi tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea."
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica/
Hakuun pääsee tästä:
https://finna.fi
Tarkoitatko jotakin Helsingin kaupunginkirjasto toimipistettä vai Helsingin kaupunginkirjastoa yleensä? Tietokoneita on rajallinen määrä, koska kirjastoissa on tilaa rajallisesti ja koska jokainen tietokone maksaa. Erityisesti pienissä kirjastoissa tilaa on kovin niukasti. Jos mielestäsi jossakin toimipisteessä on erittäin huono tietokonetilanne, voit laittaa asiasta palautetta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/Palaute/.
Kysymyksesi voi käsittää monella tavalla. Suosittua kirjaa, johon on pitkä varausjono voi joskus joutua odottamaan melko pitkään. Mitä nopeammin teet varauksen, sen aikaisemmin saat teoksen. Ehkä tarkoitat miksi uutuuskirja saapuu kirjastoon hitaammin kuin kirjakauppaan? Se johtuu siitä, että kirjan saattaminen lainauskuntoon on melko monivaiheinen prosessi. Oman lähikirjastosi henkilökunta kertoo varmaan mielellään lisää.
1500-luvulla syntyneeltä englantilaiselta runoilijalta George Witheriltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa. Myöskään kahdessa runoantologiassa, Aale Tynnin toimittamassa ja suomentamassa Tuhat laulujen vuotta ja Eino Railon toimittamassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 (englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja)) ei ole hänen runojaan. Vaikuttaa siis siltä, ettei suomennosta löydy.
Tagalogin kielikursseja löytyy seuraavanlaisia:
Opi tagalogia, 2002 (CD-ROM)
Talk more : tagalaog, 2000 (CD-ROM)
Travel talk Filipino (Tagalog), 1998 (1 kirja + c-kas.)
Pilipino (Tagalog) phrasebook & dictionary, 2007 (1 kirja + 1 cd)
Aspillera, Paraluman S. : Basic tagalong for foreigners and non-tagalogs, 1991
Näitä voi kaukolainata Oulun kaupunginkirjaston kautta. Lisäksi löytyy sanakirjoja englanti-tagalog-englanti ja jopa Suomi-filippiino/tagalog-suomi : sanakirja : diksyonaryo/Dictionary, 2010.
HelMet-kirjastoista löytyvät oheiset Bodrumia käsittelevät kirjat. Pelkästään Bodrumin kaupunkia käsittelevää kirjaa ei löydy kokoelmistamme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28bodrum%29%20c%3A11__Orig…
Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta.
Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan:
” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
Sweet Valley High -sarjassa on kustantajan, Otavan, mukaan ainakin noin sata osaa. Tarkkaa tietoa heilläkään ei ole siitä, paljonko näitä vielä suomennetaan,
mutta joka tapauksessa vielä useita vuosia on näitä kirjoja tulossa. Tammikuussa 2000 on suomennettu 26 osaa ja lokakuuhun mennessä osia tulee olemaan yhteensä 38.
Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu.
https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386
Pasilan kirjavarastossa pysyvässä säilytyksessä ovat muotilehdet Muoti plus vuosilta 1997-1999 ja Muoti + kauneus vuosilta 1992-1996. Lisäksi varastossa on muitakin suomalaisia lehtiä, joista voisi ehkä saada vinkkejä aikakauden muotiin, kuten Me naiset, Anna ja Eeva. Lehtiä ei lainata, mutta niitä voi pyytää katsottavaksi Pasilan kirjastossa.
Helmet-verkkokirjastosta hakusanoilla muoti ja 1990-luku löytyvät mm. nämä teokset:
The vintage fashion bible : the style guide to vintage looks 1920s-1990s / Wayne & Gerardine Hemingway.
Dressing up vintage / Tracy Tolkien. (Sisältää muotia 1940-1990 -luvuilta)
A century of fashion / Francois Baudot. (Käsittää nimensä mukaisesti koko 1900-luvun)
Ballgowns : British glamour since 1950 /...
Taulujen ja signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Näin kirjaston ammattitaidolla en löytänyt taitelijaa. Kuvataiteilijamatrikkelista on melko vaikea selata, kun tuo nimikirjoitus on aika taiteellinen.
Asiantuntijoita löytää esimerkiksi suurista taide- ja antiikkihuutokaupoista, tässä muutama: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi ehkä myös olla apua etsinnöissä, sitä on saatavilla useista kirjastoista.
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Helsingin kirjastotoimenjohtaja kertoi seuraava: Näitä tehdään yleensä määräaikaisina kokeiluina. Viime vuosina on kirjaston kautta voinut lainata esim. valokuvataidetta, tekstiilitaideteoksia, sähköauton tai pienoisgrillejä, joiden toimittaja tai omistaja on tehnyt kirjaston kanssa sopimuksen määräajaksi.
