Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Etsin kyseisen sivun Googlella http://niddecigognes.free.fr/fr/2001.html . Sivuston tietojen perusteella voisi olettaa, että näyttely on pidetty 22.10.-28.10.01 "Office de Tourisme":n (lienee matkailutoimisto tai vastaava) tiloissa.
Kun nettilinkkiä katsoo tarkemmin ja lyhentää sitä lopusta päin http://niddecigognes.free.fr/ , esille tulee "Le Nid de Cigognes"-nimisen, ilmeisesti turisteille tarkoitetun vuokratalon kotisivu. Talo sijaitsee puolestaan Ranskassa Barr-nimisessä kaupungissa, joten voisi olettaa, että näyttelykin on ollut Barr:in "Office de Tourismessa". Näyttelystä ja taiteilijasta voi varmaankin kysyä lisätietoja suoraan em. paikasta esim. sähköpostitse:
Office du Tourisme
Rue des Bouchers - Place de l'Hôtel de Ville
67140...
Hakupalveluja henkilöiden sodan ajan toiminnasta ei löydy. Aiheeseen liittyen verkkopalveluna löytyy Arkistolaitoksen ylläpitämä "Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto" (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sekä "Vuosina 1914-22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto" (Suomen sotasurmat 1914-22-projekti) (http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi).
Tietoja sukulaisten sodan ajan toimista voi tietyin rajoituksin tiedustella Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä:
Kansallisarkisto, Sörnäisten toimipiste
Työpajankatu 6
PL 54, 00581 Helsinki
Puh. (09) 228 52 500 tai (09) 228 52 501
Tutkijapalvelu puh. (09) 228 52 502
Faksi (09) 228 52 503
Sähköposti: kansallisarkisto.sornainen [at] narc.fi
Kirjastojen lastenosastot kaipaavat aina innostuneita tekijöitä, jotka tuntevat lastenkirjallisuutta ja kulttuuria. Näin on myös Helsingissä.
Kirjastoala on muuttunut melko paljon tietotekniikkapainotteiseksi viime vuosikymmeninä. Toki painetun kirjallisuuden tuntemisesta on paljon hyötyä etenkin asiakaspalvelussa. Ilman korkeakoulututkintoa, voi kouluttautua kirjastovirkailijaksi. Tähänkin tutkintoon sisältyy yleensä jonkinlainen ATK-ajokortti. Muuten kirjastovirkailijan kelpoisuuteen on kolme reittiä:
kirjastomerkonomi
opistotason tutkinto + 20 ov kirjasto- ja informaatioalan ammattiopintoja
informaatio- ja kirjastoalan ammattitutkinto, joka sisältää
vähintään vuoden harjoittelun,
liiketalouden perustutkinto,
informaatio- ja...
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös...
Pullon logo on S&H eli Schildt & Hallberg, joka oli Tikkurilan tehtaiden omistaja vuodesta 1885 lähtien. Keskustelupalstalla aarremaanalla.com on etsitty tietoa samanlaisesta pullosta vuonna 2013. Siellä on arveltu, että pullo on sisältänyt pulituuria eli puusepänlakkaa.
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista...
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyi kaksi nimekettä, jotka käsittelevät työskentelyä Portugalissa, mutta molemmat ovat englanninkielisiä. Informaatiota saa ainakin Suomi-Portugali-seuran kotisivuilta http://koti.phnet.fi/spyhd/ ,joilla esitellään myös maan tapakulttuuria.
Hei!
Kiteen rippikirjoja 1800-luvulta löytyy netistä, osoitteesta http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kitee/rippikirja_18…
Olisiko näistä mitään apua?
Kiteellä on siis Haarajärvi-niminen kylä, en löytänyt Haarajärvenkylää.
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Ainakaan Viola-tietokannan mukaan tätä Erja Monosen säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole julkaistu nuottina. Muutama äänite siitä on olemassa, mutta ei nuottia. Viola-tietokantaa voi uudemman musiikin julkaisujen osalta pitää varsin luotettavana.
Heikki Poroila
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
