Kaikkialla Pirkanmaalla ei siirrytty peruskouluun samanaikaisesti. Suuressa osassa maakuntaa koulunuudistus tapahtui vuonna 1976, mutta aiemminkin peruskoulun aloittaneita kuntia Pirkanmaalta löytyy: esimerkiksi Kangasalla alettiin peruskoulua käydä jo syyslukukaudella 1973. Ensimmäinen pirkanmaalaisikäluokka, jolle peruskoulu oli kotikunnasta riippumatta tarjolla ensimmäisestä luokasta alkaen, olivat siis koulunsa syksyllä 1976 aloittaneet eli vuonna 1969 syntyneet lapset.
Kuvan hämähäkki näyttää kovasti Seeprahyppijältä, tästä löytyy paljonkin sivustoja ja kuvahaulla kuvia.
Lajia esiintyy ainakin Etelä-Suomessa:
Seeprahyppijä eli kiviseeprahypykki (Salticus scenicus) on hyppyhämähäkkien (Salticidae) heimoon kuuluva laji. Se on saanut nimensä mustavalkoraidallisesta väristään ja tavasta hypätä vihollisen kimppuun. Maailmalla seeprahyppijät ovat melko yleinen laji. Suomessa niitä voi löytää lähes koko maassa, mutta se on yleisempi eteläosissa. Se eksyy sisätiloihin, mutta elää yleensä kallioilla ja kivikossa, kivimuureilla.
Näistä aika söpön näköisistä ja hyödyllisistä hyppyhämähäkeistä on mainio kirja: Sami Karjalainen: Suomen hyppyhämähäkit- katso silmiin ja ihastu! Kannattaa...
Haluamasi kirja on mahdollisesti Timo Kyllösen Aava (2019). Kirjan esittelyteksti: "Ammattivalokuvaaja Matias Virta sukeltaa rauhalliseen erämaalampeen, mutta pintaan noustuaan järkyttyy löytäessään itsensä maailmasta, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Lampi on muuttunut kansainvälisen rikollisliigan pelilaudaksi, jossa nappulat etenevät tai kaatuvat vahvimman päätöksellä. Kuinka paljon hänen on riskeerattava, että moraaliton ympäristön turmelija joutuu vastuuseen teoistaan?"Kirjaa ei ole varsinaisesti luokiteltu ekokatastrofi-kirjaksi, mutta on lähin kuvailemaasi kirjaa.
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti toistaiseksi ole digitointipalvelua tarjolla. Digitointipalvelu on vielä suunnitteluvaiheessa ja siitä tullaan tiedottamaan heti kun se vain tulee ajankohtaiseksi.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Hei,
Oletkin ilmeisesti saanut jo vastauksen Helsingin kaupunginarkistolta. Tässä kuitenkin varmuuden vuoksi saamani vastaus:
Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta koordinoi ja hoiti 1960 -luvulla Helsingin kaupungin kesäsiirtolatoimintaa. Helsingin kaupunginarkistossa säilytetään yhdistyksen arkistoa. Ainakaan heidän 1960- luvun toimintakertomuksissa ei ollut mitään mainintaa Karjalohjan kesäsiirtolasta
Hevosaiheisia aikuisten romaaneja ovat ainakin:
Sinimaaria Kangas: Sielunhevonen
Essi Paju: Koskenniskan naapurissa ja Koskenniskan naisia
Nora Roberts: Nainen kuin tulta
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa ei valitettavasti tuottanut tulosta, näillä tiedoilla kukaan ei tunnistanut etsimääsi runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Tällä kertaa hakutuloksista ei saatu luotettavaa vastausta. Asiaa on myös tiedusteltu kollegoilta kautta Suomen mutta kukaan ei valitettavasti muistanut tällaista kirjaa.
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Listaa ei oikein löydy Wikipedian listan lisäksi, https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_European_television_stations. Makupalat-hakemistosta löytyy jonkin verran tv-kanavia https://www.makupalat.fi/fi/k/1349/hae?category=114322&sort=title&order…
Tietoa ydinainesanalyysistä suomenkielisenä löytyy seuraavista julkaisuista:
Akateeminen opetussuunnitelmatyö / Asko Karjalainen (toim.)
Oulu : Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö, 2003.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/tutkintorakenne/tyokalut/akatops305.pdf
Karjalainen, A. & Jaakkola, E. : Ydinainesanalyysi
Opetusmoniste: Akateemisen opetussuunnitelman kehittäminen. Oulun yliopisto 1999.
Verkkojulkaisuna http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Pekka Takin teoksesta Atk-sopimukset : käytännön käsikirja (Lakimiesliiton kustannus, 1999) löytyy tietoa tietotekniikka-alan sopimuksista. Saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston aineistotietokannasta, joka löytyy www-osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/.
Valokuva säilyvänä esineenä on ollut mahdollinen 1830-luvulta lähtien, kun dagerrotypia alkoi yleistyä. Negatiivimenetelmä, joka mahdollisti kuvien monistamisen, tuli laajempaan käyttöön 1860-luvulla. Valokuvien ottaminen ihmisistä yleistyi myös Suomessa 1800-luvulla ja siitä tuli osa varakkaamman väestön tapakulttuuria. Kiertelevät valokuvaajat levittivät kuitenkin ajatusta myös maaseudulla ja houkuttelivat myös vähävaraisempia kuvauttamaan itsensä. Lukuisat ammattivalokuvaajat ikuistivat täten varmasti tuhansia suomalaisia jo 1800-luvun puolella. "Suomalaisen" määritelmä on jpka tapauksessa ongelmista pienin.
Mutta onko mitään keinoa edes yrittää arvioida, kuinka moni 1700-luvulla syntynyt on tullut ikuistetuksi. Toisin kuin...
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kysymyksessä kuvailtua kirjaa ei valitettavasti löytynyt – eikä Pekkaakaan – mutta 1.4.1932 ilmestyneessä Sirkka-lehdessä on tämäntapainen pelkästään p-alkuisia sanoja käyttävä pikku tarina, jossa pässi puskee pientä Pentti parkaa.
01.04.1932 Sirkka : nuorten toveri no 8 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
