Eino Leinon runo Virta venhettä vie –runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Pyhä kevät (1901).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100760/Pyha_kevat_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Runo Höyhensaaret ("Mitä siitä jos nuorna mä murrunkin…”) on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898), sen ensimmäinen runo sikermästä Hymni.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100818/Sata_ja_yksi_laulua.pdf?sequence=1&isAllowed=y
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649-images.html
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Digi-Sound niminen firma on ainut löytämäni. Heillä hinta on 0,25 eur/min = 14,88 eur/h. http://www.digi-sound.fi/videopalvelut.html?gclid=EAIaIQobChMI25Kgq6PV5gIVD5SyCh1Rggq-EAMYAyAAEgJUo_D_BwE#
Kannattaa kuitenkin kysäistä palvelua muistakin digitointipalvelua tarjoavista yrityksistä.
Kirjastossa miniDVD-digitointia ei valitettavasti ole tarjolla.
Suomessa vanhimmat Stern-lehden vuosikerrat löytyvät Kuopion Varastokirjastosta. Valitettavasti vanhin säilytyksessä oleva vuosikerta on Finna-tietokannan mukaan (https://www.finna.fi/Record/vaari.412927?sid=4782520838) vasta vuodelta 1980. Stern-lehden verkkosivuilta pääsee digitoituihin artikkeleihin, mutta vanhimmat digitoidut lehdet ovat vasta vuodelta 2000. https://www.stern.de/gesellschaft/archiv/?month=8&year=2000
Valitettavasti en löytänyt tuota artikkelia hakusanoja yhdistelemällä. Finna.fi palvelusta löytyy 369 kpl Pekosen lehtiartikkeleita.Kenties artikkeli on jollain muulla kielellä? Linkki Finna-hakutulokseen.
Ainakin seuraavista kirjoista saattaisi olla sinulle apua:
-Rodriguez, Ramon de Jesus: Vesivärimaalaus: harrastajan opas
-Ginzburg, Maria: Akvarellikirja : vesiväritekniikkaa vaihe vaiheelta: sommittelu, perspektiivi,värit
-Fellows, Miranda: 100 hyvää ohjetta vesivärimaalarille
-Crawshaw, Alwyn: Opi maalaamaan vesivärein
Aiheesta löytyy myös video:
Akvarellimaalauksen perusteet
Lisää oppaita voit itse etsiä HelMet-tietokannasta tekemällä aiheenmukaisen haun (valitse valikosta Aihe) ja käyttäen asiasanaa akvarellimaalaus. Myös mainittujen teosten saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät HelMet-tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi , muut aineistotietokantoja voit käyttää kätevästi monihaun kautta, http://monihaku....
Mitä tarkoitat kysymyksellä "minkäkokoisia yksiköitä peruskoulut ovat?". Tarkoitatko ryhmäkokoja? Tilastokeskus tekee vuosittain tilastoa esi- ja peruskouluopetuksesta. Tämän tilaston kotisivu löytyy verkko-osoitteesta => http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html.
Tilastoon liittyvä taulukko-osio löytyy osoitteesta =>http://tilastokeskus.fi/til/pop/tau.html.
Opetusministeriö ja Tilastokeskus tekivät peruskoulujen ryhmäkoosta selvityksen vuonna 2008. Se löytyy osoitteesta => http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html?lang=fi
Koko oppilaitoksen oppilasmääristä on tietoa Tilastokeskuksen verkkotilaston "Esi- ja peruskouluopetus" =>
http://tilastokeskus.fi/til/pop/index.html
Taulukot -osiossa => http://...
Esteettömyyttä pidetään kirjastoissa tärkeänä. Siksi on laadittu esimerkiksi Yleisten kirjastojen Saavutettavuussuositus. Suositus on vuodelta 2017. Esteettömyys pyritään ottamaan huomioon kirjastoja rakennettaessa tai uudistettaessa. Esimerkiksi Keskustakirjasto Oodi haluttiin rakentaa alusta alkaen esteettömäksi.
Etenkin vanhojen kirjastojen saavutettavuudessa on toki puutteita. Asioita pyritään korjaamaan, mutta joskus uudistuksissa täytyy tasapainoilla vanhan rakennuksen suojelun ja saavutettavuuden välillä. Jos huomaat yksittäisen kirjaston esteettömyydessä erityisiä puutteita, kannattaa lähettää palautetta. Otamme mielellämme palautetta vastaan. Pieniä asioita voidaan yrittää korjata heti, isommat asiat voidaan ottaa...
Valitettavasti unkarilaisesta runoilijasta Endre Adysta ei ole elämäkertaa suomeksi tai englanniksi.
Tibor Klaniczayn toimittamassa teoksessa Unkarin kirjallisuus (1986) on noin kymmenen sivua Endre Adyn elämästä ja tuotannosta.
Unkarin kirjallisuus Helmet-kirjastojen kokoelmissa
Yrjö Saarnion sävellys "Kaukainen koti" löytyy ainakin kokoelmalta Yrjö Saarnion parhaat 1 (Fazer 1965 - 76), josta löytyy lainattavia kappaleita kirjastoista. Kirjaa ei ole Keski-kirjastojen kokoelmissa, mutta siitä voi tehdä kaukolainapyynnön.
Seuraavassa osoitteessa on joukko suomalaisia palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät ilmaista www-sähköpostipalvelua:
http://www.emailaddresses.com/email_finnish.htm Linkit GNWMail ja Jippii eivät toimineet, ja linkki Nic.fi johti Jippiin sähköpostiin. Pikainen rekisteröitymiskokeilu osoitti, että iobox on ainoa, joka ei vaadi nimeä eikä osoitetta, pelkkä käyttäjätunnus ja salasana riittävät.
"Koulun laulukirjassa" (1934) on laulujen melodianuotinnos ja sanat. Laulu löytyy myös nuottikirjasta "Sävelmistä Koulun laulukirjaan" (1936), jossa on merkittynä kosketinsoitinnuotinnos ja sanat.
"Sävelmistö Koulun laulukirjaan" -teosta löytyy kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudulla Tikkurilan musiikkivarastossa olisi yksi kappale saatavana. Voit halutessasi myös kaukolainata sen lähimpään kirjastoosi.
Teoksen tiedot HelMet-aineistotietokannassa:
http://www.helmet.fi/record=b1850264~S9*fin
Eduskunnan kirjaston kokoelmissa ei valitettavasti ole Helsingin poliisilaitoksen matrikkelia tai muuta vastaavanlaista teosta. Kokoelmissa on Kimmo Keskisen ja Oula Silvennoisen teos: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826 - 2001, Helsinki 2004. Kirjan sivulla 62. on tietoja Helsingin poliisilaitoksen henkilöstöstä vuonna 1892. Järjestyspoliisissa on tuolloin ollut 2 komisariota, 10, ylikonstaapelia, 42 vanhempaa konstaapelia ja 44 nuorempaa konstaapelia. Etsivä(n) osastolla on ollut komisario, ylikonstaapeli ja 6 konstaapelia.
Voit valtuuttaa toisen hakemaan varauksesi kertomalla aliaksesi, jolla varaus löytyy varaushyllystä.
Jos sinulla ei ole aliasta, varaus löytyy sukunimelläsi.
Noutaja voi lainata kirjan omalle kortilleen kirjaston tiskiltä
tai käyttää antamaasi kirjastokorttia ja salasanaa automaatilla.
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Kysyjän viestissä ei täsmennetä, minkä kirjaston kokoelmissa tiedotuskeskus on kertonut laulun Visa från Utanmyra löytyvän, mutta Porin pääkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuottikokoelma Vispop 1, joka sisältää tämän laulun sanat ja ainakin melodianuotin.
Pianosovitus löytyy HelMet-kirjaston kokoelmasta nuotista Pianoklassiker (suora linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b2007579~S9*fin). Tämän saa kaukolainaksi Porin pääkirjaston kautta.
Suomenkielistä versiota tästä laulusta ei ainakaan Viola-tietokannan mukaan ole olemassa. Tai jos on, sitä ei löydy tietokantojen perusteella, kun emme tiedä käännöksen nimeä (voi olla jossain suomenkielisellä nimellä ilman viittausta alkukieliseen nimeen).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
