Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Taskukirjastossa todettiin hetkellinen häiriö, joka kesti viikonlopun yli. Normaalisti Taskukirjaston toimintahäiriöiden syynä on yleensä rajapintaongelma Helmet-kirjastojärjestelmässä, niin ilmeisesti tälläkin kertaa. Rajapintaongelma aiheuttaa sen, että kirjastojärjestelmään liitetyt ohjelmat, kuten Taskukirjasto, eivät saa yhteyttä järjestelmään ja näin ollen eivät voi toimia normaalisti. Ongelma pyritään aina selvittämään niin pian kuin mahdollista, mutta jos ongelma ilmenee viikonloppuna, sen selvittäminen saattaa siirtyä alkuviikkoon.
En tiedä löytyykö vastausta kysymykseesi yhdestä ainoasta kirjasta, joten tarjoan kirjalistaa, josta voit valita parhaaksi katsomasi kirjat. Helsingin kaupunginkirjastoista löytyy kysymästäsi aiheesta englanniksi seuraavia kirjoja:
Finnish democracy, edited by Jan Sundberg, Sten Berglund, 1990
NOUSIAINEN, JAAKKO: The Finnish political system,1971
Törnudd, Klaus: The Electorial system of Finland, 1968
Finland--people, nation, state, ed. by Max Engman & David Kirby, 1989 Paasivirta, Juhani: Finland and Europe--the early years of independence 1917-1939, 1988.
Taustaa Suomen yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän muotoutumiselle saa lyhyesti ja nopeasti todennäköisesti myös yleisistä Suomen historioista esim. Singleton, Fred: A short...
Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen yhteisessä maksuohjeessa sanotaan, että asiakkaan on maksettava kadonneesta tai vahingoittuneesta teoksesta kaupunginkirjaston määräämä korvausmaksu, joka yleensä on teoksen hankintahinta. Kirjasto ei palauta korvausmaksua, vaikka korvattu teos löytyisikin myöhemmin.
Aineiston korvausmaksu on maksettava johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista eli lainauspaikka ei vaikuta siihen mihin korvausmaksu on maksettava. Toistaiseksi asiakas siis joutuu maksamaan esim. Espoon kaupunginkirjaston omistaman aineiston johonkin Espoon toimipaikkaan, vaikka teos olisikin lainattu Helsingin kaupunginkirjastosta. Vastaavasti Helsingin kaupunginkirjaston omistama...
Valitettavasti Suomessa ei mikään taho julkaise vastaavia luetteloita kuin Ruotsin Kulturrådet.Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita -sarja sisältää paljon tietoa niin kirjoista kuin kirjailijoistakin, mutta tiedot pitää erikseen poimia. Sama ongelma on erilaisissa nettilähteissä:
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/, Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html, Fennica, Suomen kansallisbibliografia finna.fi/
Paras lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija on Tampereella sijaitseva Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti (SNI)
jota voi lähestyä vaikkapa sähköpostilla sni@sci.fi
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Oulun kaupunginkirjastosta ilmoitettiin, että uutista ei löydy oululaisista lehdistä.
Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) ylläpitää internetissä Historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka tavoitteena on saada digitaaliseen muotoon kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet. Pääset itse selailemaan lehtiä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/
Kannattaa muistaa, että tuona aikana Suomessa ilmestyi lähinnä vain ruotsinkielisiä lehtiä. Haussa kannattaa siis käyttää myös ruotsinkielisiä sanoja.
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hämeenlinnan kirjastossa on Charles R. Swindollin teos Armoherätys (2010).
Swindollin muut suomennetut teokset ovat:
Valo voittaa pimeyden, 2004
Viisautta tielle, 2003
Kymmenen syytä miksi Jeesus tulee pian, 1999
Lähemmäs liekkiä 1994
Kutsuttu palvelemaan, 1991
David-nimistä kirjaa ei ole suomennettu eikä sitä löydy Suomen kirjastoista myöskään englanninkielisenä.
Englanninkieleisiä teoksia muissa Suomen kirjastoissa:
The strong family : Bible study guide, 1991
The grace awakening devotional, 2003
Em. teoksia voit halutessasi tilata kaukolainaksi kirjastomme kautta.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon ei hankita uskonnollista kirjallisuutta englannin kielellä pienen kysynnän vuoksi.
Näyttää siltä että noihin mainitsemiisi luettelointiin liittyviin asioihin liittyviä yksityiskohtia on viime aikoina pohdiskeltu aika vähän, koska ainakaan suomen kielellä en käytössäni olevista artikkelitietokannoista (Aleksi, Arto, Kati) löytänyt oikeastaan mitään. Yksi englanninkielinen aihettasi jollakin tavalla sivuava kirja löytyy Tampereen yliopiston kirjastosta:
Guidelines for subject authority and reference entries, München : Saur, 1993.
Lisäksi löysin informaatiotutkimuksen virtuaalikirjastosta yhden osoitteen, josta voisit itse kokeilla hakea tietoa: http://www.itcompany.com/inforetriever/cat.htm
Toimii tosin vain englannin kielellä. Ehkäpä sitten Suomalaiset luettelointisäännöt ovat tällä hetkellä paras lähde tällaisille...
Poliisin ajoneuvoista on yleisölle suunnattua tietoa Poliisin sivulla, https://poliisi.fi/ajoneuvot. Siellä ei puhuta tehoista mitään, ehkä tarkoituksella. Poliisiammattikorkeakoulun kirjastosta, https://polamk.fi/kirjasto, kerrottiin, että "Maijat" on ihan vakiotehoisia. Uusissa maijoissa tehoja on Vw T6.1 110kw (etuveto) ja koira-autoissa (4x4) on 146kw, Mersu Vito 120kw.
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen...
Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosasto tutkii eri tavoin ravinnon ja kansantautien välisiä yhteyksiä.
http://www.ktl.fi/ravitsemus/ Kansanterveyslaitoksen tutkija Marja-Leena Ovaskainen on erikoistunut tähän aihepiiriin. Kansanterveyslaitoksen Ravitsemusosaston yhteystiedot ovat
Mannerheimintie 166 Puhelin (09) 4744 8590 Telefaksi (09) 4744 8591Sähköposti ravo@ktl.fi
Henkilökohtaiset viestit: etunimi.sukunimi@ktl.fi
Tässä julkaisuja, jotka löytyvät Yliopistokirjastojen yhteisjärjestelmästä Lindasta. Voit pyytää valitsemiasi teoksia kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Vaittinen, Matti: Sairaus ja terveys historian näkökulmasta :tutkielma kansanterveyden, sairauden ja terveyden käsitteiden sekä kansanterveyspolitiikan...
Uusia kotimaisia historiallisia romaaneja ovat mm. nämä:
- Rouva C. / Minna Rytisalo
- Sandra : romaani / Heidi Köngäs
- Tammikuu 18 : kertomus / Antti Tuuri
- Ackte! / Raija Oranen
- Sinun tähtesi / Venla Hiidensalo
Pidempi luettelo löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28historialliset%20romaanit%29%20%28suomenkielinen%20kirjallisuus%29%20f%3A1%20c%3A9%20l%3Afin%20y%3A%5B2016-2018%5D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomenkielisen science fictionin ja fantasian Risingshdow-sivustolta saa listauksen kirjoista, jotka voi järjestää mm. ilmestymisvuoden ja niille annetun arvosanan perusteella järjestykseen. Alla listasta muutama vuosina 2016-2018...
Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on mahdollista hankkia täydennyskoulutusta. Näiden linkkien kautta pääset tutkimaan asiaa tarkemmin.
https://www.seamk.fi/osaamistaan-taydentavalle/taydennyskoulutus/kirjasto-ja-tietopalvelualan-taydennyskoulutus/
https://www.seamk.fi/all-studies/tradenomi-amk-kirjasto-ja-tietopalveluala/
Myös Turun ammattikorkeakoulussa voi opiskella lisää kirjastoalaa mutta siellä opinnot sijoittuvat liiketalouden opintojen lomaan eikä monimuoto-opiskelua näytä olevan tarjolla, ainakaan tällä hetkellä. Kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa asia kyseisestä oppilaitoksesta.
https://www.turkuamk.fi/fi/tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/liiketalous/
Tutustu myös informaatiotutkimuksen opintoihin esim. www.tuni...
Kirjastot maksavat vuosittain tallenteiden kirjastokäytöstä korvauksen Suomen Kuntaliiton ja Kopioston neuvotteleman sopimuksen mukaisesti. Korvaus perustuu kirjaston hankittujen tallenteiden lukumäärään. Erikoiskirjastot maksavat tallennekohtaista korvausta. Tallennekohtainen korvaus:
25 euroa/äänikasetti
25 euroa/cd-levy
60 euroa/videokasetti
60 euroa/cd-rom -levy
60 euroa/dvd-levy
Korvauksiin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.
Televisio-ohjelmien tekijänoikeuskorvausten jako perustuu Kopioston jäsenjärjestöjen vuosittain vahvistamiin tilitysperiaatteisiin. Tekijänoikeuskorvausten tilitysten perustana on korvauksensaajien oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kohtelu.
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto...
