En saanut mistään nettilähteestä tietoa sanonnan alkuperästä.
Sitä kannattaa varmaan kysyä Kotimaisten kielten keskukselta. Linkki kielineuvonnan lomakkeisiin
Tarkoitatkohan alkuperäistä Robin Williamsin tähdittämää Jumanji-elokuvaa vuodelta 1995, jossa pelattiin lautapeliä, vai mahdollisesti sen jatko-osia Jumanji: Welcome to the Jungle (2017) tai Jumanji: The Next Level (2019), joissa pelaajat imeytyvät pelikonsolin ja avatariensa sisään? Ainakin jälkimmäisissä elokuvissa tosiaankin pudotaan hyvin korkealta maahan, kuten lentokoneesta ja niin edelleen. Missään vaiheessa elokuvissa en muista nähneeni mainintaa kuinka korkealta voi oikeastaan turvallisesti pudota. Täytynee ottaa huomioon että jälkimmäiset elokuvat perustuvat pelikonsolimaailmaan, joissa avatarit seikkailevat pelimaailmassa kun taas aivan ensimmäisessä Jumanji-elokuvassa pelilaudan tapahtumat tunkeutuvat ulos pelilaudalta...
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Käsittelyssä-tila tarkoittaa, että aineisto on käsiteltävänä kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Tämä koskee siis uutta kirjastoon tulevaa aineistoa joka ei ole vielä lainattavissa. Käsittelyssä-tilassa olevaa aineistoa voi kuitenkin jo varata.
Aineisto on käsittelyssä-tilassa vaihtelevia aikoja hankinta-ja luettelointiosaston kiireistä riippuen.
Toivottavasti saat varaamasi levyn mahdollisimman pian.
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Aivan täysin hakemanlaistasi tutkimusta ei ole Suomessa tehty. Aiheen taustoitukseen sopii Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus, 2015.
Liitteessä on teoksia, jotka löytyivät liedet- tai tulisijat ja kivikausi -haulla Melindasta ja Fennicasta.
Jos tutkimuskohde koskee Suomea, kannattaa tarkastaa myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjaston anti, asiasanalla kivikausi. Tässä linkki sinne: https://gtk.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyivät tiedot John Donnen teoksesta Rukouksia sairasvuoteelta, jonka alkuperäinen nimi on Devotions upon emergent occasions. Teoksen on suomentanut Paavo Rissanen, joka on kirjoittanut kirjaan myös johdannon ja selitykset. Teos kuuluu Hengen tie -sarjaan ja sen on julkaissut Kirjaneliö vuonna 1988.
Esineitä kuten verenpainemittareita ei voi varata. Esineet tulee lainata aina tietystä kirjasta ja palauttaa ne samaan kirjastoon. Niitä ei voi lähettää kirjastosta toiseen, koska ne saattaisivat rikkoutua kuormassa. Roihuvuoren kirjastossa on verenpainemittari, joka näyttää olevan lainassa tällä hetkellä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetissä ja vaikka soittaa kirjastoon. Kirjaston puhelinnumero on 09/310 85 082.
Helmet -- Verenpainemittari [Esine]
Kyseessä näyttäisi olevan Jan Lööfin Tontun kertomus (Tomten berättar, suom. Laila Rauhamaa, 1995). Kirjan takakannen kuvassa on mukana myös kirjan kirjoittaja ja kuvittaja Jan Lööf.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1381601?sid=5201490449Löydät runsaasti kuvia kirjasta googlettamalla kirjan suomen- tai ruotsinkielisellä nimellä.
Pellekaija Pumin lastenlaulu "Setä sinisen blues" löytyy yhtyeen Kiertävä sirkusorkesteri nimiseltä cd:ltä, mutta nuotteja ei lauluun löytynyt.
Yhtyeen kotisivun osoite on http://www.pellekaijapum.net/ ja sen kautta tekijöille voi lähettää myös sähköpostia/Juttupalsta, josko heiltä löytyisi käyttöösi myös kyseisen laulun nuotit.
Joitakin yksittäisiä numeroja saattaa HelMet-kirjastoista löytyä vielä vuosilta 2010 ja 2011, mutta pääsääntöisesti useimmat kirjastot säilyttävät kuluvan ja edellisen vuoden numerot.
Frank-monihaun mukaan muualta Suomesta saattaa saada yksittäisiä vuoden 2009 numeroita tilaamalla. Kaukopalvelutilaus muualta Suomesta maksaa neljä euroa / nide. Myös Suomen Kansalliskirjasto säilyttää vanhat numerot, mutta niitä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Esimerkiksi Hel-Met- kirjastoista löytyvillä CD-ROM- levyillä
ABCD- romppu: leikiten lukemaan, Lukimaa, Studio 4 sekä Alkupolku- sarjan Eskari- ja Ekaluokka-rompuilla voisi harjoitella lukemaan opettelua. Paljon muitakin lukemista tukevia CD-ROM- levyjä varmasti löytyy, ja niitä kannattaa joko etsiä HelMet- verkkokirjastosta http://www.helmet.fi hakusanalla "lukeminen" (ja valita aineistolajiksi CD-ROM) tai kysyä kirjaston henkilökunnalta.
Kirjastojen lastenosastoilla on yleensä myös erikseen kirjoja lukemaan opetteleville, usein otsikolla "Helppolukuiset" tms. Tällaisia lukemaan opetteleville tarkoitettuja kirjasarjoja ovat esimerkiksi Vihreä banaani, Sininen banaani, Keltanokka, Kirjava kukko, Lukukaveri, Hyppivä sammakko ja Vikkelä...
Lille Lindmäeltä on suomennettu kaksi kirjaa:
Näkijä ja parantaja : bioenergian avulla uuteen tieteeseen (2004)
Kirja löytyy Kyyti-kirjastojen alueelta Kouvolasta ja Kuusankoskelta. Saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä sivulta www.kyyti.fi kirjastokortilla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla.
Tähdet biokentässä ja taivaalla (2008)
Tätä ei ole Kymenlaakson kirjastoissa, mutta kirja löytyy monesta maakuntakirjastosta. Sen voi tilata kaukolainaksi (maksu 3 euroa) mm. www.kyyti.fi -sivuilta kohdasta Lomakkeet löytyvällä Kaukolainapyyntölomakkeella.
Kaikkiin kysymyksiisi löydät vastauksen HelMet-verkkokirjasston www.helmet.fi kautta. Napsauta kohtaa "Ohjeita" ja sieltä "Käyttösäännöt".
1. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
2. Kirjastokortin lisäksi tarvitset tunnusluvun, kun haluat käyttää lainausautomaattia, haluat katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa HelMet-verkkokirjastossa. Tunnusluku tarvitaan myös muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
3.Sinulla voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
4. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta.
5. Aineistoa voit varata joko HelMet-verkkokirjaston kautta...
Hei!
Valitettavasti mini dv:n digitointi onnistuu vain, jos mukana on toimiva videokamera ja piuhat, joilla se yhdistetään laitteeseen. Tietojemme mukaan Etelä-Pohjanmaan muissakaan kirjastoissa ei tällaista mahdollisuutta ole.
Lisätietoja Seinäjoen kaupunginkirjaston digitointitilan laitteista saat sivulta http://www2.seinajoki.fi/kirjasto/digitointi.html.
En löytänyt "Rokansaaren valssi" -nimistä kappaletta kirjastojen tietokannoista. Senniminen kappale voi tietysti silti olla olemassa. Internetistä löytyy Puumalan Kalevalaisten Naisten ylläpitämä sivu Perinnetietoa Puumalasta. Sivulle on otsikon "Rokansaaren lauluja" -alle koottu alueeseen liittyviä kappaleita, joista yksi on nimeltään Rokansalon valssi (http://puumalanperinne.blogspot.fi/2016/07/rokansaaren-lauluja.html).
Monissa kirjastoissa on nykyään vaihtokirjahylly, johon voi tuoda omiaan ja josta voi ottaa. Kysy näistä kirjaston henkilökunnalta.
Jos haluat lahjoittaa kirjoja juuri jotta se otettaisiin kirjaston kokoelmaan suosittelemme ottamaan yhteyden etukäteen siihen kirjastoon johon haluatte lahjoittaa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät helmet.fi -sivustolta kunkin kirjaston kohdalta. Valitse ensin kohta KIRJASTOT ja valitse oikea kirjasto ja napsauta kirjaston nimeä valitaksesi haluamasi kirjaston.
