Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Internetiltä suomeksi löytyy vain Måns Gahrtonin teosesittelyjä. Kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on kerrottu Måns Gahrtonista ja myös luetteloitu hänen teoksiaan. Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on usein kysytty tätä aihetta. Voit katsella entisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx panemalla hakuehdoksi 'gahrton'.
Molemmat kysymäsi kirjat ovat Turun kaupunginkirjastossa myös kuunnelmina. Tällä hetkellä kumpikin on lainassa pääkirjaston Saagasta, mutta Vaski-aineistorekisteristä löydät tiedot siitä, missä lähikirjastoissa on vapaita kappaleita.
Vaskissa kuunnelma on merkitty aineistolajilla äk, kuten äänikirjakin, niillä on kuitenkin eri luokat. Kuunnelman luokka on 83.2 (äänikirjan 85.12).
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Unista ja niiden merkityksistä löydät tietoa esim. seuraavien linkkien kautta:
Tieto uniteemoista ja niiden merkityksistä sekä unissa esiintyvien esineiden, olentojen ja asioiden selityksiä:
http://koti.kapsi.fi/~panttinet/aiheet/unet/index.php
Unikirja:
http://www.hedelmapuu.com/index.php?option=com_alphacontent§ion=11&…
Voit etsiä unia käsitteleviä teoksia oman kuntasi kirjaston tietokannasta. Kirjoita asiasana-kohtaan sana unet ja klikkaa hae. Pornaisten kirjastosta löytyy esimerkiksi Ulander, Maria: Unet A:sta Ö:hön : sanakirja : yli 900 unisymbolia ja tulkintaa (Basam Books 2008)
Porsse-kirjastot:
http://porsse.kirjas.to:8003/Intro?formid=find2
Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Suosiota on yleensä mitattu levymyynnin perusteella. Suomessa tällaisia tilastoja alettiin koota 1951 alkaen. Tiedot vuosien 1951-2000 menestyskappaleista löytyvät teoksesta Suomi soi 4, suuri suomalainen listakirja (ISBN 9513125 041). Suomi soi -teossarjan osissa 1-3 puolestaan kuvaillaan suomalaisen populaarimusiikin vaiheita vuosikymmenten aikana.
1920-, 1930- ja 1940 -lukujen suosikkilauluista löytyy tietoja Einari Kukkosen tietokirjoista Oi muistatkos Emma, Tuuli tuo Petsamosta, Isoisän gramofooni, Savonmuan Hilima, Äänisen aallot sekä Hiljaa soivat balalaikat.
Suomi soi -sarjan saatavuus Keski-kirjastoista
Einari Kukkosen teosten saatavuus Keski-kirjastoista
Kaarina Helakisan suomennos "Oli kerran koukkuinen ukko" perustuu ilmeisesti tähän loruun. Tästä suomennoksesta on ainakin kaksi vähän erilaista versiota. "Riemukkaassa riimikirjassa" (Kirjalito, 1982) runo sisältyy kokonaisuuteen "Eriskummallista väkeä" ja siinä ukolla "oli olallaan koukkuinen kissa". Henriette Willebeek le Mairin kuvittamassa kirjassa "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000) ukolla "oli mukanaan koukkuinen kolli".Myös Hannele Huovin suomennos "Olipa kerran käppyrä äijä" perustuu ilmeisesti tähän loruun, vaikka senkään yhteydessä alkuperäistä lorua ei mainita. Tämä suomennos sisältyy kirjaan "Hanhiemon lorukoppa" (Tammi, 1996).
Seuraava merkkijono vastaa lähiten englannin ilmaisua "No pain": 没有痛苦. Tosin tämän voi kääntää myös muotoon "without the pain". Yleensäkin näiden käännösten kanssa on oltava varuillaan, koska harvoin tietty ilmaisu on yks' yhteen toisen kielen ilmaisun kanssa vaikka ajatus toki olisi kuta kuinkin sama.
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
FAO:n koko maailman ravintotilannetta käsittelevän kansainvälisen konferenssin raportti
Final report of the Conference / International Conference on Nutrition, Rome, December 1992
on Terveystieteiden keskuskirjastossa, http://www.terkko.helsinki.fi/ . Saman konferenssin raportti on myös netissä osoitteessa http://www.fao.org/docrep/U5900t/u5900t01.htm . FAO:n netissä olevia raportteja voi hakea osoitteesta http://www.fao.org/docrep/ . Viikin tiedekirjastossa, http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/ , on FAO:n julkaisu World food survey, osa 6, 1996.
FAO: yllämainitulta sivulta voi hakea esim. vapaatekstihakuna seuravilla sanoilla: world food survey.
Näin haettuna tuli tulokseksi mm. The state of food and agriculture 2000 . Tietueessa...
Kustantaja (HarperCollinsNordic) sivuilta löytyi vain kolme suomeksi käännettyä osaa, joten neljättä ei suomeksi vielä löydy. Englanninkielinen löytyy kyllä Kyyti-kirjastoista.
Valitettavasti emme onnistuneet löytäneet kysymääsi kirjaa. Vähän samantapainen idea on ainakin näissä kirjoissa, mutta ne eivät aivan vastaa kuvaustasi.
Cecelia Ahern: P.S. Rakastan sinua (2005). Hollyn yllättäen kuollut aviomies on jättänyt tälle kymmenen kirjettä, yhden jokaiselle kuukaudelle. Kirjeissä hän antaa Hollylle ohjeita, kuinka toimia, kun mies on poissa. Lopulta ohjeet osoittavat Hollylle myös uuden rakkauden mahdollisuuden.
Lori Nelson Spielman: Kymmenen unelmaani (2017). Kirjan päähenkilö Brett on tehnyt neljätoistavuotiaana listan unelmista, jotka hän haluaa elämänsä aikana toteuttaa. Lista on jäänyt unohduksiin, eikä hän tiedä, että äiti on poiminut sen talteen. Äiti menehtyy Brettin ollessa...
Hankala saada selvää edes etunimestä, mutta voisikohan suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Suurimmat huutokauppakamarit auttavat myös ilmaiseksi töiden arvioinnissa. Heiltä saisi luutavasti varmimman tiedon ja samalla hinta-arvion.
Esim. Bukowski, Hagelstam tai Helander.
"Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että maksat veroa sen perusteella, kuinka paljon saat tuloja. Veroprosenttisi suuruuteen vaikuttavat kaikki tulot ja vähennykset, jotka ovat kertyneet vuoden aikana." Linkki vero.fi
WWF.uk listaa maailman uhanalaisimmaksi eläimeksi Jaavan sarvikuonon. Tieto perustuu vuoden 2022 uhanalaisten lajien listaan. Linkki sivulle
WWF.fi katsoo uhanalaisuutta hieman laajemmin esim. Luontokatoa yleensä. Uhanalaisia elinympäristöjä ovat mm. koralliriutat, suot ja Itämeri. Linkki sivustolle
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
