Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista en valitettavasti löytänyt yhtään englanniksi tekstitettyä suomalaista elokuvaa. Suomen elokuva-arkiston kirjasto http://www.sea.fi/kirjasto/ voisi mahdollisesti auttaa asiassa.
Haluaisin mahdollisimman paljon tietoja fantasiakirjailija R.A.Salvatoresta. Myös henkilökuva olisi tervetullut.
Oppilaani pitävät kirjallisuudesta ja kirjailijoista esitelmiä ja haluaisivat enemmän tietoja Salvatoresta .mitä googlesta löytyi
anittajokinen@gmail.com
Tampereen kaupunginkirjastossa ja Vammalan kirjastossa (Vammalan kappale on lainassa) on seuraava teos, jossa on kyseisestä kirjailijasta artikkeli:
86.1203 ULK fin Kirja
ULKOMAISIA fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö ; [... kuvitus: Maija Pitkänen]. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003.
Lisäksi Tampereen kaupunginkirjastossa on leikattu lehdissä olleita artikkeleita leikepussiin: se lainattavissa kahdeksi viikoksi.
86 LEH fin Lehtileikkeet
LEHTILEIKKEET...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy yhdistämällä asiasanat "masennus" ja "lapset" seuraavat teokset:
"Depressio ja sen hoito", "Depressio: tunnistaminen ja hoito" sekä Tonia K. Shamoo: "Helping your child to cope with depression and suicidal thoughts". Lisäksi tästä aiheesta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita, joita voi etsiä käsikirjaston mediateekistä.
Turust-yhdistyksen Sanomia Piispankadulta –lehden artikkelin (http://www.turu.st/piispankatu/arken.htm) mukaan Rautatehtaan korttelin rakennuskanta on suojeltu vuodelta 1992 peräisin olevalla rakennussuojelulailla. Finlexistä (http://www.finlex.fi ) löytyy rakennussuojelulaki vuodelta 1985, joka on yleisluontoinen eikä koske yksittäisiä suojelukohteita erikseen. Rautatehtaan korttelin suojelupäätös lienee tehty Turussa mainitun lain perusteella. Suojelupäätöksen saanee selville Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastosta (http://www.turku.fi/ympakaavi/toimistot/index.php3 ).
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voi saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Toiminto ei ole valittavissa Helmetin omissa tiedoissa, vaan tekstiviestipalvelu tilataan itse matkapuhelimesta. Tekstiviestip on maksullinen ja se on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Ohjeet tekstiviestipalvelun tilaamiseen löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmettekstivies…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Kirjaa voi jonottaa etenkin silloin, kun siitä on paljon varauksia.
Päästäksesi jonoon eli varaamaan haluamaasi kirjaa tarvitset Helmet-alueen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta.
Varaus tehdään kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla omiin tietoihin helmet.fi -sivustolla.
Voit täyttää korttihakemuksen ennakkoon. Linkin kautta saat lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Perhokalastusta käsitellään mm. näissä teoksissa:
Aronen, Eeva-Kaarina: Maria Renforsin totuus
Karhu, Ismo: Tammukkapuro
MacLean, Norman: Ja keskellä virtaa joki
Norokorpi, Ilpo: Lohi vei miehen
Ronkainen, Tero: Ei vaimoa mukaan kalavesille
Tuuri, Antti: Perhokalastus Pohjanmaalla : Kalastuskertomuksia
Uurinmäki, Matti: Koarvikoddsin noita
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Tuo asia menee todella kauas historiaan. Nousiaisten nykyistä kirkkoa huomattavasti kaukaisempaan aikaan. En tiedä, kuinka paljon olet jo asiaa selvittänyt. Kannattaa ehkä aloittaa Maskun ja Nousiaisten historiasta. Molempien kuntien historiat voit lainata Maskun kirjastosta. Oja, Aulis : Maskun historia. Uudistettu laitos, 1992Oja, Aulis : Nousiaisten historia 1, 1977Markus Hiekkasen kirja Keskiajan kivikirkot (SKS, 2007) kertoo myös Nousiaisten kirkosta. Ehkä siellä on maininta myös nykyisen kirkon edeltäjistä ja sen papeista. Keskiaikaisia asiakirjoja on kovin vähän. Arkistojen portin aineistosivulta voit saada käsityksen siitä, millaisia asiakirjoja on olemassa. Keskiajan asiakirjatApua voit ehkä kysyä esimerkiksi...
Tiedustelimme asiaa Kotkaniemen museosta Luumäeltä. Sieltä tuli vastaus, että käräjätalo on sijainnut Suoanttilantiellä, tien oikealla puolella juuri ennen siltaa, kun tie ylittää rautatien (Suoanttilaan päin mentäessä). Osoite on mahdollisesti Suoanttilantie 72. Kohdalla sijaitsee nykyäänkin talo, mutta ei ole varmaa tietoa, että kyseessä on alkuperäinen rakennus.
Marmoripalatsin nimi on Taj Mahal. Moguli Shah Jahan rakensi sen vaimonsa Mumtaz-i-Mahalin muistoksi 1600-luvulla. Taj Mahal sijaitsee Intiassa, Agrassa (noin 200 kilometriä Delhistä).
Verkkosivuja Taj Mahalista on paljon, tässä muutama:
http://www.taj-mahal.net/
http://www.angelfire.com/in/myindia/tajmahal.html
http://www.greatbuildings.com/buildings/Taj_Mahal.html
Linnunpelättimiä on käytetty niin kauan kuin on viljelty ja haluttu suojata viljelyksiä linnuilta. Monet verkkosivut kertovat saman historiikin. Linnunpelättejä on käytetty jo Egyptissä sekä Kreikassa. Löysin egyptiläisten variksenpeläteistä tutkimuksen Research Gatesta. Kreikkalaisten puutarhoista saattoi löytyä Priapos-patsas, joka toi hedelmällisyyttä ja pelotti lintuja, Priapus Encylopedia Mythica.
Suomen kielellä pelättihistoriaa on koonnut Tunturisusi-sivusto.
Linnunpelättimen rakennusohje Martoilla
Kuopio on liittynyt uuteen Valtakunnalliseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Tämä uusi palvelu tarjoaa asiakkaille e-äänikirjojen ja e-kirjojen valikoiman lisäksi myös e-aikakauslehtiä. Kyseessä on siis kuntien yhteinen palvelu, jonka tuottaa ja jonka ylläpidosta vastaa Kansalliskirjasto yhdessä yleisten kirjastojen kanssa. Kun palvelun käyttö alkaa, Kuopion kaupunginkirjaston sivuille tulee tieto asiasta ja ohjeet palvelun käyttöön, joten kannattaa seurata kirjaston verkkosivuja: https://kuopio.finna.fi
Valtakunnalliseen E-kirjastoon ei tarvitse kirjastokorttia, vaan E-kirjasto-sovelluksen saa käyttöön vahvalla tunnistautumisella. E-kirjastoa voivat käyttää kaikki, joiden kotikunta on liittynyt siihen...
Kuolema on varmaankin rakkauden ohella yksi kaunokirjallisuuden käsitellyimmistä teemoista. Yksi tunnetuimmista lienee William Shakespearen Romeo ja Julia. Jännityskirjallisuudessa kuolema taas on koko genreä yhdistävä tekijä. Se on myös sotakirjojen keskeinen teema. Osin fiktiivisiä, osin todellisuuteen perustuvia kertomuksia läheisen kuolemasta on myös julkaistu paljon. Tällaisia ovat esimerkiksi Hannu Mäkelän Äiti ja Anja Kaurasen Ihon aika. Oma sairaus ja lähestyvä kuolema ovat myös synnyttäneet runsaasti kaunokirjallisuutta. Tuberkuloosia sairastaneet runoilijat Saima Harmaja ja Edith Södergran ovat tuttuja suomalaisille. Myös lastenkirjallisuudessa kuolemaa on käsitelty. Tunnetuimpia lienee Astrid Lindgrenin Veljeni, Leijonamieli....
Olet varmaankin yrittänyt kirjautua ePressiin muualla kuin kirjastossa? Kuten ePressin ohjeissa sanotaan, palvelua voi käyttää kirjaston asiakaskoneilla tai langattomasti omilta tai kirjaston mobiililaitteilta kirjaston langattomassa verkossa. Se ei vaadi käyttäjätunnusta eikä salasanaa. Etäkäyttömahdollisuutta ePressissä ei siis ole.
