Kirjaudu sisään Kyyti-Finnan etusivulta https://kyyti.finna.fi/ .Oikeassa yläkulmassa on vihreä laatikko jossa lukee kirjaudu. Siihen kirjoitetaan kirjastokortin numero käyttäjätunnuksena ja nelinumeroinen pin-koodi, jota käytetään lainausautomaatilla tunnuslukuna. Sen jälkeen näytölle ilmestyvät lainanne ja vihreät laatikot joiss lukee uusi valitut lainat tai uusi kaikki lainat. Jos uusit vain osan niin ruksi lainojen vieressä oleva piieni neliö. Eiköhän näillä ohjeilla uusiminen onnistu.
Viikinmäkeä lähellä olevia kirjastoja ovat esimerkiksi Arabianranta, Malmi, Oulunkylä ja Pukinmäki. Lahjoituksia ei automaattisesti siirretä kirjastojen kokoelmiin, vaan tätä pohditaan kirjakohtaisesti. Helsingin kaupunginkirjastoilla ei enää ole kunkin kirjaston omaa kokoelmaa, vaan yksi kaikille kirjastoille yhteinen kokoelma. Lisää tästä kellutusjärjestelmästä näistä linkeistä:
https://yle.fi/uutiset/3-10909639
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Kirjastojen kierrätyshyllyihin voi myös jättää hyväkuntoista aineistoa.
Hei, äkkiseltään määrittäisin tuon hyönteisen kuvassa näkyvän hahmon perusteella lattakoiden (Agonopterix) tai Depressairioiden tai muiden pikkuperhosten ryhmään kuuluvaksi. Tarkempi kuva helpottaisi määrittämistä. Aikuisena talvehtivia pikkuperhosia havaitaan usein esim. asumusten ikkunanväleissä. Todennäköisesti kyseessä ei ole mikään haitallinen laji. Mikäli kyseessä olisi esimerkiksi vaatekoi (Tineola bisselliella), sen toukkien aiheuttamia tuhoja todennäköisesti näkyisi tekstiileissä.
Kirja Putus, Tuula: Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta (2013) ja perhosharrastusoppaat saattavat auttaa määrittämisessä.
Helsingin kaupungilla on myös tuholaisopas internetissä https://...
Kirjasta on tilattu uusi kappale. Tilaus näkyy Helmet-sivulla ensi viikolla. Ulkomaisen kirjallisuuden saapumisaikaa on vaikea arvioida, mutta varaukset pysyvät voimasssa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2515587?lang=fin
Arsène Houssaeyn teosta Des destinees de l'ame ei ole suomennettu, kuten ei mitään muutakaan hänen tuotannostaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vanha kunnon (Carl) Grimbergin Kansojen historia on edelleen erinomainen tietolähde - osa 2 Etu-Aasia - Kreikka käsittelee mm. muinaisia persialaisia, kuuluisuudet Kyyros ja Dareios I mukaan lukien. Kreikkalaisen Herodotoksen Historiateos on
mielenkiintoinen lisuke (myös Grimberg näyttää olevan sitä mieltä). Jos on utelias voi tarkistaa löytyisikö lisää
esim. John Curtisin Ancient Persia -teoksesta.
Ilmatieteen laitoksen säätilastoissa http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html?pic=0816.gif eivät kerro toteutuneita päiväkohtaisia säätietoja. Ottamalla yhteyden ilmatieteen laitokseen saattaisi sieltä saada nuo tiedot. Yhteystiedot ovat : Puh. (09) 192 91
Faksi (09) 179 581 Postiosoite: PL 503, 00101 HELSINKI
Käyntiosoite 19.9.2005 alkaen: Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki. Säätilastot (ma-pe klo 8.00-16.15);
Ilmastopalvelu 0600 1 0601 (hinta 3,01 e/min + pvm).
Sääennusteen mukaan (HeSa 17.8.2006) Etelä-Suomeen oli luvassa ko. päiväksi aamulla 14-15 ja iltapäivällä 20-21 ja Pohjois-Suomeen oli luvassa aamulla 10-12 ja iltapäivällä 15 astetta Celciusta.
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Hei!
Valitettavasti joudut vielä odottamaan, kunnes Nuori Montalbano saadaan kirjastoon lainattavaksi. Voimme hankkia kirjaston kokoelmaan aineistoa, jolla on lainausoikeus. Lainausoikeudelliset aineistot tulevat hankittavaksi myöhemmin kuin kauppojen hyllyihin ilmestyy samat elokuvat tai tv-sarjat. Näitä emme voi kuitenkaan kirjastoon hankkia, koska niistä puuttuu lainausoikeus.
Halutessasi voit tehdä hankintaehdotuksen ja varata aineiston itsellesi.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/acqusition-suggestion
Arvo Pärt ei kovin monta varsinaista yksinlaulua ole säveltänyt ja niissäkin, jotka on sävelletty jollekin lauluäänelle, säestyssoittimena on yleensä jokin muu kuin piano tai muu kosketinsoitin. Heikki Poroila on tehnyt luettelon Yhtenäistetty Arvo Pärt : teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo (2012, http://urly.fi/H0h), josta voit tarkistaa myös teosten esityskokoonpanot. Kaikkien teosten osalta alkuperäinen esityskokoonpano ei ole selvinnyt. Arvo Pärt Centren (http://www.arvopart.ee/en/arvo-part-centre/centre-information) sivuilla on myös Pärtin teosluettelo (otsikon Arvo Pärt alla > Works > Chronological). Sen mukaan hän ei ole säveltänyt yksinlauluja vuosina 2012-2015. Sivu on päivitetty viimeksi marraskuussa 2015....
Jos mielessäsi oleva levy on sellainen, ettei sitä ole saatavissa pääkaupunkiseudun yleisissä tai tieteellisissä kirjastoissa, voit tehdä kaukopalvelupyynnön kirjastossa tai internetin kautta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/h14/q599.htm
Saku Niilo-Rämän ja Petri P. Pentikäisen kesäkuussa 2019 ilmestynyttä kirjaa on toistaiseksi vain muutamassa Suomen kirjastossa.
Voitte tehdä teoksesta kaukolainapyynnön lähikirjastoonne.
https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Voitte myös tehdä hankintaehdotuksen omalle kirjastollenne.
https://www.jarvenpaa.fi/jarvenpaa/--Lomakkeet--/lomake/show.tmpl?id=16;sivu_id=5838
https://haukivuori.fi/kyyvesi-kirja/
https://finna.fi/Record/lumme.3010544
Osa Zacharias Topeliuksen suomennetusta tuotannosta on luettavissa digitoituna Gutenberg-projektissa ja Kansalliskirjaston digitoimissa aineistoissa, mutta esimerkiksi runoja ei siellä ole.
Saat runon sähköpostiisi.
http://www.gutenberg.org/browse/languages/fi
Vaahtokylpyyn tarvitaan pinta-aktiivista ainetta (saippuaa, kylpyvaahtoa), vettä, ilmaa ja painetta, jolla ilma pakotataan saippuaveden molekyyleihin. Siksi paras vaahto saadaan kaatamalla vaahtoava aine viitisen senttiä syvään veteen pieninä määrinä ja tähtäämällä aine vesihanan alle. https://bathtubber.com/the-secret-to-a-more-bubbly-bubble-bath/
Muutamat sivustot kehottavat lisäämään veteen esim. sokeria, ruokaöljyä, munaa tai glyseriiniä, jotta vaahtokuplat kestäisivät pidempään. https://askinglot.com/what-is-the-best-way-to-make-bubbles-in-a-bubble-bath, https://www.wikihow.com/Make-a-Longer-Lasting-Bubble-Solution. Jos haluaa vaahdon kestävän pitkään, ei kannata ottaa muuta saippuaa tai shamppoota heti käyttöön. ...
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
