Arkistojen portista löytää kuvauksen oikeuslaitoksesta ja sen toiminnasta eri aikakausilla, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/tuomioistuinlaito…. Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, joten kannattaa kääntyä Kansallisarkiston puoleen ja tehdä tietopyyntö sinne, https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html. Kansallisarkiston aineistoja voi myös tutkia verkossa Astia-palvelussa, https://astia.narc.fi/uusiastia/.
Kollega ehdotti Elina Karjalaisen kirja Ensiaapinen (1991). S-kirjaimen kohdalla on runo Sininen sika sai siivet. Runo alkaa seuraavasti: "Sininen sika sai unessa siivet..."
Linkki kirjan tietoihin Helle-kirjastoissa:
https://helle.finna.fi/Record/helle.35145?sid=4102831844
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Paljon olet jo löytänyt helppolukuisia kirjoja, jotka käsittelevät koulumaailmaa. Tässä muutama lisää:
Bagge, Tapani: Urho-kirjat
Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte
Kaskinen, Anna-Mari: Kottaraiset ja karttakeppi
Kiehelä, Silja: Sofia ja karhunkynsi
Peltoniemi, Sari: Kukka Kaalinen koulutiellä
Myös tulevassa Risto Räppääjässä (Nopola: Risto Räppääjä ja Hilpuri Tilli) on aiheena koulu. Kirja ilmestyy syksyllä 2004.
Käännettyjä kirjoja aiheesta löytyisi, samoin nuortenkirjoja.
Tässä muutamia kirjoja liittyen lunnonsuojeluun:
Laulujoutsenen perintö : suomalaisen ympäristöliikkeen taival;
Ympäristön- ja luonnonsuojelu /toim. Kalle Kärkkäinen;
Linkola, Pentti:Voisiko elämä voittaa : ja millä ehdoilla;
Metsän kätköissä : Suomen metsäluonnon monimuotoisuus / toimittaneet Timo Kuuluvainen ... [et al.];
Hakala, Harri: Ympäristön tila ja suojelu Suomessa;
Wines, Jacquie:101 tapaa pelastaa maapallo; Tell, Johan:100 tekoa maapallon puolesta...; Telkänranta, Helena: Elävä planeetta : ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin; Maailmanlaajuiset ympäristöongelmat : uhkakuvista yhteistyöhön / Esko Kuusisto ... [et al.]
Nettisivuja ja lehtiä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273650&lan=FI
http://www.sll.fi/...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Esimerkiksi: Dylan, Bob:
The lyrics 1961-2012, laitettu useimmissa kirjastoissa englanninkieliseen runouteen (luokka 4.2).
Helmetin tarkennetussa haussa kun valitsee hakusanat laululyriikka ja kaunokirjallisuus ja rajaa kirjoihin ja englanninkielisiin, saa seuraavan tuloksen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28laululyriikka%29%20%28kaunokirjallisuus%29%20f%3A1%20l%3Aeng__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Suomen numismaattisella yhdistyksellä on maksullinen arviointipalvelu.
Monet huutokauppakamarit arvioivat ilmaiseksi esim. Helander, Bukovski tai Hagelstam.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vanhoja Vauhdin maailma -lehden vuosikertoja on luettavissa Pasilan kirjastossa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1119248?sid=5240812267https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Taiteilija Anu Tuominen on julkaissut teoksen Kuvan sijamuotoja. [valokuvat: Petri Anttonen, Jussi Tiainen, Anu Tuominen] Helsinki : Jack-in-the-Box, 2001.
Teos on myös kaupunginkirjaston kokoelmissa, voit katsoa kirjan saatavuutta HelMet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Kysytty turkmenialainen puhallinsoitin on todennäköisesti dilli-tüidük. (Tämä on Grove-hakuteoksen käyttämä litterointi. Joissakin englanninkielisissä lähteissä soittimen nimi on kirjoitettu dilli-tuyduk.)
Dilli-tüidük on 15-16 cm pitkä lehdykkäsoitin. Se on siis rakenteeltaan lähempänä klarinettia kuin huilua. Siinä on kolme tai neljä sormiaukkoa ja sillä pystyy soittamaan diatonisen skaalan noin oktaavin alalta.
Lähteitä: The new Grove dictionary of musical instruments sekä Grovemusic online.
http://www.ce.metu.edu.tr/~turkmens/documents/Journal2/JOB18.TXT
Kysymykseen japanilaisista kirjaimista tai kirjoitusmerkeistä on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aiemminkin. Kannattaa katsoa vastausarkistosta hakusanoilla japanin kieli. Arkiston osoite on
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Suomenkielinen sivusto nimien kääntämiseen löytyy osoitteesta
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
Hanna-nimen käännös löytyy englanninkieliseltä sivustolta
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/
Tourism Authority of Thailand osoitteessa http://www2.tat.or.th/stat/web/static_index.php ilmoittaa seuraavat luvut: 2003 ulkomaalaisia turisteja kävi Thaimaassa 10 miljoonaa, 2004 luku oli 11,65 miljoonaa ja vuonna 2005 11,52 miljoonaa. Vuoden 2006 kävijäluku puuttuu. Keskimäärin turistit viipyivät maassa noin kahdeksan päivää. Kotimaisen turismin osuus oli noin 5-7-kertainen.
Käytettyyn äänentoistoon erikoistunut Classic Audio yritys näyttää tarjoavan kelanauhoja. http://www.classicaudio.fi/muut-laitteet/kelanauhurit
Kruunuradiosta kannattaa myös kysyä.
http://www.kruunuradio.fi/
Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Lävistyksistä löytyy suomeksi varsin vähän informaatiota, englanniksi sitäkin enemmän. Aleksi-artikkelitietokannasta, joka on käytettävissä kirjastojen työasemilla, löytyi 7 viitettä suomalaisiin lehtiartikkeleihin (hakusanana "piercing").
Hakupalvelusta http://www.askjeeves.com löytyy hakusanalla "tatuoinnit ja lävistykset" Riina Rytiojan tekemä suomalaisnuorten haastattelu aiheesta.
Yahoosta (http://www.yahoo.com/) löydät todella paljon tietoa hakusanoilla "piercing" tai "body piercing", samoin Ebsco-artikkelitietokannasta, joka sekin on käytettävissä kirjastojen työasemilla. Ebscosta löytyvistä artikkeleista suuri osa on luettavissa kokonaisuudessaan, englanniksi.
Suomenkielistä kirjallisuutta en aiheesta löytänyt. Englanniksi on...
