Pitkäsilta on ollut aina nimeltään Pitkäsilta. Se on ollut nykymuodossaan olemassa vuodesta 1912 lähtien, mutta jo paljon ennen sitä paikalla on ollut silta. Hakaniemen silta on vuonna 1961 valmistunut tieliikennesilta, joka yhdistää Siltasaaren ja Kruununhaan.
Pitkänsillan historiasta lisää täällä arkistoidussa Kysy.fi-vastausartikkelissa.
HRI:n sivuilta voi ladata esimerkiksi vuoden 1925 kartan, jossa näkyy Pitkäsilta nykyisellä nimellään, mutta Hakaniemen siltaa ei vielä ole lainkaan.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
TIEDONHAKU INTERNETistä: Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (http://www.lib.hel.fi) > Tiedonhaku internetistä > vasen Haku-sarake, hakujärjestelmä Ask Jeeves > hakulokeroon hakusanaksi Scotland > paina hae. Saat näyttöön hakutulosryhmiä, joissa kussakin katsotaan asiaa eri näkökannalta. Valitse se, joka vastaa tarpeitasi klikkaamalla punaista Ask-pyörylää vasemmassa laidassa. Esimerkiksi historia-ryhmää klikkaamalla saat ruudulle kokonaisen Skotlanti-esseen. Tai sitten valitse Alta Vista -hakuohjelma, jolloin saat perinteisemmän linkkilistan.
Tietoa Skotlannista on mm. seuraavissa osoitteissa:
http://www.britannica.com/bcom/eb/article/3/0,5716,128173,00.html#Artic…
http://dir.yahoo.com/Regional/Countries/United_Kingdom...
Pojan nimi oli Juhana, ja häntä esitti Ilmari Saarelainen.
Katso http://www.geocities.com/japenet2000/arvostelut/tankkitayteen.htm
http://www.nyt.fi/juttusivu.asp?path=1;466;521;85024;376541;377382 .
Löysimme seuraavanlaisia Viipuri-runoja: teoksesta Viipurin lauluveikot 100v., s.l., 1997 löytyy Laila Hietamiehen lyhyt kirjoitus Viipurista ja kirjallisuudesta, jossa siteerataan pätkä Eeva-Liisa Mannerin runoa, jossa näkyy Hietamiehen mukaan Viipurin vaikutus. Tämän lisäksi löytyivät Eino Leinon runot Viipurin vartio ja Veljesvirsi. Teoksessa Oi aika Viipurin (ISBN:951-0-10770-0) alussa on pätkä Jacob Fresen runoa. Jacob Frese kirjoitti Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi juhlarunon, jossa on 14 Viipurille omistettua säkeistöä. Kansallisbibliografiasta löytyy viite Frese, Jacob: Echo, å Sweriges allmänne frögde-qwäden (1715). Tästä julkaisusta löytynee koko runo.
Perintökaari ei vaadi tiettyjä vaatimuksia perunkirjoitusten uskotuilta miehiltä, mutta näiden tulee olla täysivaltaisia ja oikeustoimikelpoisia.
Lisää tietoja aiheesta on mm. Aulis Aarnion Perunkirjoitusopas -kirjassa.
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Hyvä lähde voisi olla Sotainvalidien Kuortaneen osasto. Sen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomenyritykset.fi/SOTAINVALIDIEN%20KUORTANEEN%20OSASTO%20RY…
Koska henkilöllisyyden varmentaminen pankkitunnusten tai jonkin muun tunnistautumisen kautta ei meidän kirjastojärjestelmässä onnistu ainakaan vielä joutuu kirjastokortin saadakseen käymään fyysisesti jossain Kymenlaakson kirjastossa. Meillähän yhdellä kortilla pärjää kyllä koko Kymenlaaksossa.
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
Valitettavasti sähköistä luetteloa Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) vuoden 1975 opinnäytetöistä ei ole saatavilla verkossa. Sähköisessä muodossa olevia opinnäytteitä on tallennettu pääsääntöisesti vasta 2000-luvun alusta. Vanhemmat painetut opinnäytteiden arkistokappaleet sijaitsevat Oppimiskeskuksen suljetussa arkistossa, josta niitä voi tilata luettavaksi Oppimiskeskuksen tiloihin. Opinnäytteitä ei lainata.
Mikäli tiedossanne on jokin tietty vuonna 1975 tehty pro gradu -tutkielma, sitä kannattaa kysyä suoraan Aalto-yliopiston oppimiskeskuksesta. Pyynnön voi osoittaa Oppimiskeskuksen sähköpostiin oppimiskeskus@aalto.fi .
Tuomas Hoppu on kirjoittanut kaksi teosta, joissa käsitellään pohjalaisia sisällissodan yksiköitä ja niiden vaiheita. Molemmat kirjat sisältävät myös yksiköiden miehistöluettelot:
Hoppu, Tuomas. 2017. Asevelvollisten vapaussota: Keski-Pohjanmaan jääkäripataljoona Tamperetta ja Viipuria valtaamassa. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Hoppu, Tuomas. 2017. Pohjanmaan lakeuksilta Hämeen sydänmaille kulki tiemme: Kristiinan pataljoona vapaussodassa 1918. [Seinäjoki]: Vapaussodan ja Itsenäisyyden E-P:n Perinneyhdistys ry.
Näiden lisäksi löysin seuraavat teokset, jotka voivat lisäksi valottaa asiaa Etelä-Pohjanmaan näkökulmasta:
Alanen, A. J. 1980. Eteläpohjalaisia taisteluissa: 1, Nuijasodasta vapaussotiin....
Valitettavasti alkuperäistä nimeä ei löydy Kansallisdiskografiastakaan, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka… eikä myöskään Fono.fi:stä.
Etsin säveltäjä Charles W. Fry:n nimellä, löysin tietoa hänen musiikistaan, mutten löytänyt tätä kappaletta, https://hymnary.org/person/Fry_CW.
Pelastusarmeijan laulukirja löytyi pdf:nä, https://ia802803.us.archive.org/10/items/salvationarmyson00unknuoft/sal… ja hakuominaisuuksillakin varustettuna, https://mobileapps.usawest.org/SongBookPlusBookSelection.aspx. Niissä on useita satoja kappaleita. Nimellä Charles William Fry löytyivät kappaleet He's the lily of the walley, God gave his son to me, Come thou burning spirit, come, https://mobileapps....
Luettelossa on Helmet-kirjastojen lainatuimmat tietokirjat. Listasta on poistettu Tatu -ja Patu -kirjatMinecraft : suuri pelikirjaGuinness world records 2024Growick, Dustin : JalkapallokirjaGuinness world records 2023Dinosaurukset : ensyklopediaMinecraft : suuri ideakirja : luo oikea maailma MinecraftissaDinosaurukset : mega : visuaalinen ensyklopediaKoiramäen Suomen historiaKaikki mitä olet tiennyt dinosauruksista on pötyä!Pieni tunteiden kirja
Kirjat löytyvät suomenkielisinä Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta (https://vaasankirjasto.finna.fi/).Voit etsiä ensin tekijällä Colleen Hoover ja rajata sitten kieleksi suomi.Sinun pitää kirjautua sisään, jotta voit tehdä varauksen. Sitä varten tarvitset kirjastokortin numeron (näkyy kortin takana) ja nelinumeroisen pin-koodin, joka on sama kuin lainattaessa lainausautomaatilla.Tällä hetkellä Hooverin kirjaan Marraskuun 9. on 16 varausta ja kirjoja on 8 kpl ja Sydänluut-kirjaan on 38 varausta, kirjoja on 8 kpl. Ruma rakkaus -kirjaan ei ole tällä hetkellä varauksia. Paikalla niitä on 4 kpl lähikirjastoissa.Voit varata kirjat myös puhelimitse, eri toimipisteiden puhelinnumerot löytyvät kotisivultamme. Esimerkiksi Vaasan pääkirjaston...
