Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on vain pari moottorikelkkojen korjausopasta, ja ne eivät ole kysymäsi mallin oppaita. Myöskään muualta maasta ei kirjastoista kysymääsi opasta näytä löytyvän.
Vuokselan lautta- tai lossiliikenteestä löytyy tietoa kahdestakin lähteestä:
KÄHÄRI, Matti, Vuoksela : nuoren kannakselaispitäjän vaiheita. Vuokselaisten pitäjänseuran ry. 1955
VAARI, Saima, Vuosalmi: Kylä vuoksen rannalla. Vuosalmen historiatoimikunta 1970
Erityisesti Oravanniemen lossista löytyy mainintoja Matti Kähärin teoksesta.
Kirjastoilla ei ole yleistä teoskappaleiden valmistusoikeutta, jonka nojalla tällaisen kopion voisi valmistaa. Tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus tehdä valokopiota sellaisista artikkeleista, joista asiakkaat tulevat joka tapauksessa kysymään. Lain tarkoitus on, että näitä kopioita annetaan kirjaston asiakkaille.
Toisaalta voidaan kysyä, täyttääkö verkkouutinen aina suojattavan teoksen tunnusmerkit. Jos verkkouutinen on luonteeltaan faktoja kertova sisältämättä omaperäistä luovaa osuutta, se ei saa tekijänoikeuden suojaa lainkaan ja sen voi vapaasti kopioida. Rajanveto on kuitenkin vaikeata, koska joku on aina tekstin kirjoittanut eli uutisen tehnyt ja Suomessa vain oikeusistuin voi määritellä, milloin ns....
Syöpään parannuskeinon keksineitä kosmoksen muukalaisia tavataan ainakin Octavia E. Butlerin kirjassa Aamunkoitto (Kirjayhtymä, 1990). Olisikohan tämä ehkä kaivattu tieteisromaani?
Helsingin kaupunginkirjastossa on 18 vuotta ikärajana. Työhönottoa hoitaa keskitetysti pääkirjastossa, hallinto-yksikössä työskentelevä Pirkko Saarinen. Voit ottaa häneen yhteyttä puh. 310 85508 ja tiedustella tarkemmin kesätyö mahdollisuuksista.
Kyseessä on varmaankin englantilaisen Virginia Vailin Eläinlääkärin talossa -sarjaan (Animal Inn) kuuluva teos. Sarja ilmestyi suomeksi 1990-luvun alkupuolella ja siihen kuuluu viisi osaa.
1. Koti täynnä eläimiä
2. Aika parantaa haavat
3. Vintiöt valloillaan
4. Lemmikkikissa
5. Lemmikki hyvään kotiin
Voit lukea teosten kuvaukset Kirjasammosta alla olevasta linkistä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/el%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa
Pääkaupunkiseudulla kirjat ovat tilattavissa lainaan Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1563395__Sel%C3%A4inl%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rin%20talossa__P0%2C4__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt#resultRecord-b1563395
Kyllä, sama henkilö on kaikkien kansien takana.
Berliinin ajokoirat ja Kaunasin sivut ovat Sami Saramäen käsialaa. Lyijyvalkoisen kannen tekijä on Johanna Junkala, mutta kirjassa mainitaan erikseen, että sarja-asu on Sami Saramäen.
Näyttäisi siltä, että Helmet-alueella ei ole mahdollista digitoida kaitafilmejä, mutta asiaa kannattaa varmuuden vuoksi tiedustella niistä kirjastoista, joissa mainitaan digitointi osana palveluvalikoimaa. Kirjastoja voi Helmet-sivuston kirjastohaussa rajata palvelun mukaan.Mikäli olet valmis matkustamaan vähän pidemmälle, esimerkiksi Keravan ja Porvoon kirjastossa on myös digitointilaitteita, mutta sieltäkin kannattaa kysyä etukäteen, onko juuri sinulla olevalle filmille sopivia välineitä. Muissa lähiseudun kirjastoissa on lähinnä C- ja VHS-kasettien digitointi mahdollista.
Työterveyslaitoksen hakukoneella löytyy 80 linkkiä kirjoittamalla hakupalkkiin sanat työn kuormittavuus työterveiset. Linkeistä ne, joissa osoitetiedoissa on sana työterveiset, johtavat ko. lehden sivuille kysymystäsi käsitteleviin artikkeleihin. Tässä esimerkkeinä muutama otsikko:
1. Työkuormitus uudessa työturvallisuuslaissa
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
2. Pitkät ja epäsäännölliset työajat kuormittavat monella tavalla
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
3. Miten työkuormitusta ja työntekijän kuormittumista arvioidaan?
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveise…
Googlella löytyy useita julkaisuja/sivuja (yli 800) työn...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei oikein löydy kirjoja kuntopiiri-aiheesta. Parasta ehkä olisi turvautua asiantuntijoihin ja kuntopiirien vetäjiin. Internetissä on Tuuli Matinsalon sivut osoitteessa http://www.tuuli.net ja sieltä löytyy vinkkejä ja ohjeita kuntopiiristäkin, erityisesti kohdasta kunto-ohjelmat. Makupalat-linkkihakemistosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/urheilu.htm löytyy urheiluun ja liikuntaan liittyviä linkkejä.Tampereen kaupunginkirjastosta kuntoilusta ja urheilusta sinänsä löytyy kirjoja ja ne ovat pääsääntöisesti luokassa 79.1 ja sen alaluokissa. Voit etsiä aineistotietokannastamme, joka löytyy verkostakin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Kokeile esim. sanalla kuntoliikunta ja saat...
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Kannattaa etsiä tietoa kirjallisuuden luokasta (Helsingin kaupunginkirjaston luokituksessa) 805, jossa löytyy tutkimuksia sarjakuvista. Asiasanaksi kannattaa laittaa Aku Ankka ja luokka 805. Yksi hyvä teos Aku Ankasta on vuonna 1980 ilmestynyt tutkimus Dorfman: Kuinka Aku Ankkaa luetaan. Englanninkielisenä löytyy kirja Aku Ankasta: O'Brien, Flora: Walt Disney's Donald Duck, 1984. Disneyn elämäkerrasta kannattaa myös tarkistaa tiedot.
Muualla kuin pääkaupunkiseudulla yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää, jossa sarjakuviin liittyvä tutkimus on luokassa 86.13 Sarjakuvien historia ja tutkimus.
Kulttuuritilaston verkkopalvelusta löytyy 3.19 Yleisten kirjastojen pää-, sivu- ja laitoskirjastot sekä niiden henkilöstö 1960–2017
https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0002.htm . Valmista graafia asiasta ei ole. Varhempia tietoja voi löytyä julkaisusta "Suomen yleisten kirjastojen historia" / toim. Ilkka Mäkinen | BTJ | 2009.
Olisikohan kyseessä satu "Haltija ja halonhakkaaja" (ruotsal. kansansadun mukaan) kirjasta
Satuvakka. 1, Oheislukukirja kansakoulun I:lle luokalle
Kielet:
Suomi
Pääsana:
SATUVAKKA
Lisäkirjaus tekijöistä:
Kojo, Elsa; Kuusela, Aune; Puranen, Leena
Tekijät:
toimittaneet Elsa Kojo, Aune Kuusela ; kuvittanut Leena Puranen
Julkaisutiedot:
Helsinki : Valistus, 1964
Ulkoasu:
86, [2] s. : kuv.
ISBN:
nid. (osa)
En pääse nyt tarkistamaan kirjaa, sillä sitä ei ole kokoelmissamme, mutta tästä minulla on vahva muistikuva.
Kuten muullekin inhimilliselle toiminnalle, myös sodalle on luotu oikeussäännöt, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Näistä tärkeimmät ovat neljä Geneven sopimusta, jotka kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet eli ottaneet osaksi omaa lainsäädäntöään.
Sodan säännöt suojelevat erityisesti siviilejä, haavoittuneita ja vangittuja. Taistelijoiden keskinäisestä väkivallasta ei rangaista, koska säännöt on laadittu tilanteisiin, jossa sodan osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Niitä sovelletaan vain aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut.
Geneven sopimusten lisäksi on olemassa myös esimerkiksi tiettyjen aseiden käyttöä kieltäviä sopimuksia.
Lisätietoa asiasta löytyy Punaisen ristin sivuilta: https...
Kysymyksen kuvaus voisi viitata – tapahtumapaikkaa lukuunottamatta – Laura Ingalls Wilderin kirjaan Luumujen poukama (Gummerus, 1964). Siinä on 337 sivua.
Valitettavasti ei löytynyt ketään farsin eli persian kielen taitajaa vastaamaan kysymykseesi, mutta arvelen, että oheisella internet-sivulla saattaisi olla etsimäsi laulun sanat:
http://baghebahar.blogspot.com/2005_09_01_archive.html .
Kun rullaa sivua jonkin verran alaspäin, niin siellä on laulun nimi Gracias a la vida ja ainakin espanjankieliset sanat, toivottavasti persiankielisetkin.
Lisäksi internetistä löytyi muutama muukin sivu, jotka ovat persiankielisiä ja niillä esiintyy etsimäsi kappaleen nimi ainakin jossakin yhteydessä:
http://www.google.fi/search?as_q=&hl=fi&num=10&btnG=Google-haku&as_epq=…
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on yksi persiankielisiä lauluja sisältävä nuottivihko, mutta siinä lienee vain...
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
