Lentoliikenteen matkustajamäärät on kerätty vuoden 2010 lentoliikennetilastoon, jonka löydät pdf-muotoisena sivulta http://www.finavia.fi/liikennetilastot .
Suomen siviili- ja sotilaslentotoiminnan kokonaisuutta vuosikatsaus ei tietenkään kata, mutta löytänet vuositilastosta kaipaamasi luvut.
Sekä Etelä- että Pohjois-Haagan kirjastoihin saa viedä koiran.
Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla kirjastojen yhteystiedoissa on kunkin kirjaston kohdalla merkintä siitä, saako sinne viedä koiran. Sivun oikeassa laidassa on pieni koiran kuva ja sen päällä joko on punainen ruksi tai ruksia ei ole.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Tommy Tabermannin runo "Minä haluaisin" on kokoelmasta "Kipeästi keinuu keinumme" (1979). Jälkimmäinen etsimäsi Tabermannin runo, joka alkaa siis alkaa "Onni, kerro minulle", on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa "Tähtiä kämmenellä" (1974).
Molemmat runot löytyvät myös mm. teoksesta Tabermann: Runot 1970 - 2010.
Lähde:
Tabermann, Tommy: Runot 1970 - 2010 (Gummerus,2010)
Etsitty pakina on Ollin Kiinnostunut kuulija. Siinä mustapartainen mies penää vesijakoministeriltä tietoja tätinsä vesijättömaa-asiasta, joka on ollut vesijakoministeriössä ratkaistavana yli viiden vuoden ajan.
Kiinnostuneen kuulijan voi lukea useammastakin Ollin pakinakokoelmasta. Alun perin se julkaistiin kirjassa Heipä hei!, mutta se sisältyy myös valikoimiin Valitut tekoset. 1, Ollin parhaat ja Mustapartainen mies herättää pahennusta.
1980-luvun lukemisto, johon Kiinnostunut kuulija sisältyy, on Uusi kuudes lukukirja.
Sinun kannattaa tehdä haku Plussa-aineistotietokannasta:
http://www.libplussa.fi/
Laita "asiasana tai luokka" -kohtaan 874 ja valitse "näytä" -kohdasta esim. "vain cdromeja" -vaihtoehto. Vastaavasti voit tietenkin hakea myös vain kirjoja tai vain äänikasetteja.
Mikrofilminlukulaite on pääkirjastossa työhuoneessa, joten aika tarvitsee varata, ajanvarauksen voit tehdä puhelimitse https://www.ylojarvi.fi/kirjasto/paakirjasto-leija/tilat-ja-laitteet/
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun, joka löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1, mukaan Havu on annettu nimeksi seitsemälle suomalaiselle poikalapselle. Toisaalta Nummelin ja Teerijoki (2003) kirjoittavat teoksessaan "Osma, Ranja, Vilmiina. 800 harvinaista etunimeä", että Havu voisi sopia Pihlaja- ja Tuomi-tyyppisten puunimien tapaan myös tyttölapselle.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimiä Bomes ja Matsit ei ole käytetty Suomessa lainkaan. Nimipalvelu kattaa kaikki Suomen väestötietojärjestelmään kirjatut - myös kuolleiden henkilöiden! - etu- ja sukunimet. Järjestelmään on kirjattu ensimmäisinä etuniminä käytettyjen nimien lisäksi myös muut annetut etunimet.
Myöskään kirjalähteemme eivät...
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Kaukolainapyynnön voi tehdä HelMet-sivuston kautta seuraavassa osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Myös käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista pyynnön voi tehdä virkailijan avustamana.
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Lähettämäsi kuva on taiteilija Helmi Koiviolan metalligrafiikkavedos Onni lammella.
Helmi Koiviola kuvataiteilijamatrikkelissa https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/helmi-koiviola
Valitettavasti en löytänyt lähdettä kyseiselle pätkälle "yksi kerrallaan sammuvat nämä tähdet". Etsin sitä Eeva Kilven runokokoelmasta sekä Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. On mahdollista, että runo löytyy jostain Kilven vanhemmasta teoksesta, joka ei sisälly kokoelmaan, mutta en saanut kyseisistä teoksista kappaleita käsiini jotta voisin tarkistaa asian. Näitä teoksia pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjaston lukusalissa, joten asiasta kannattaa olla suoraan yhteydessä Kansalliskirjastoon. Täältä näet heidän kokoelmasta löytyvät teokset: Kansalliskirjaston haku - Eeva KilpiVoit myös kokeilla etsiä kyseistä lausetta Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.
Lintuaiheita seteleissä on kerätty esimerkiksi tälle sivustolle: http://members.hometown.aol.com/_ht_a/giervalk/birdsbanknotes.htm
Eurosetelit ovat samanlaisia kaikkialla Euroopassa. Euroseteleiden kuva-aiheina on ikkunoita, kaaria, porttikäytäviä ja siltoja sekä Euroopan kartta ja lippu.
Kolikoissa on toinen puoli kaikkialla sama, toinen puoli on kansallinen. Esimerkiksi Saksan 1 ja 2 euron kolikoissa on kuva-aiheena perinteinen Saksan valtion symboli, kotka.
http://www.euro.ecb.int/fi/section.html
http://www.eurocoins.co.uk/
Maiden entisiä seteleitä voi kätevästi selata vaikkapa täältä:
http://aes.iupui.edu/rwise/notedir/
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
