Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Runo muistuttaa tosiaan tyyliltään Aaro Hellaakoskea, mutta en löytänyt runoa Hellaakosken kootuista runoista "Runot" (1961). Kyseessä voi siis olla joku toinen saman aikakauden runoilija. Emme siis onnistuneet löytämään runoa ja sen tekijää.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Ainakin pohjalaismurteissa se voi tarkoittaa joko puhaltamista tai kovaa tuulta (ruotsiksi tuulla=blåsa).
Riikka Tervonen: Suomi-murre-suomi : matkalle mukaan maakuntiin
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Kävin läpi kirjastossa olevaa aapisten ja kansakoulun lukukirjojen kokoelmaa, mutta valitettavasti kuvaamaasi tarinaa ei löytynyt. Olisiko tämä tuttu jollekin palstan lukijalle?
Suomalaista rockia käsitteleviä kirjoja on kirjastoissa, mutta niissä ei valitettavasti ole tietoa Negative-yhtyeestä. Negativesta ja sen laulajasta Jonne Aaronista on kirjoitettu useissa lehdissä. Aleksi-viitetietokannasta löytyi tiedot seuraavista artikkeleista:
Anna 2003/28 s. 20
Eeva 2004/12 s. 46-51, 110
Rumba 2004/18 s. 20-21, 2003/24 s. 15-17, 2003/16 s. 21-25
Soundi 2004/8 s. 30-32, 2003/6-7 s. 100-101
Jälkimmäinen Soundin artikkeli löytyy myös Internetistä osoitteesta:
http://www.soundi.fi/juttu_0603.html . Lehtien saatavuuden pääakaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta: http://www.helmet.fi
Negativen-kotisivut taidat jo tietääkin, mutta alla on varmuudeksi linkki sivulle. Sieltä löytyy aika...
Voit tehdä hankintaehdotuksia pääkaupunkiseudun kirjastoille HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivulla olevien Hnakintaehdotukset-linkkien kautta. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta se ei valitettavasti onnistu.
Anni Swanin teosten luettelo löytyy esim. Sirpa Kivilaakson kirjasta Satukuningatar Anni Swan (2009). Kirja on muutenkin hyvä tiedonlähde esitelmää varten.
voitte tehdä hakuja verkkokirjatomme kautta osoitteessa: www.keskikirjastot.fi
Laajennetussa haussa kannattaa tehdä hakuja asiasanoilla: sadut, varhaiskasvatus, pedagogiikka. Esimerkiksi kahden asiasanan yhdistelmällä sadut ja varhaiskasvatus löytyy Liisa Karlssonin teos Sadutus, sekä monia muita.
Lehtiartikkeleita voitte etsiä vaikkapa Aleksi-lehtitietokannan kautta:http://aleksi.btj.fi/. Tämä tietokanta toimii tosin vain kirjastomme eri pisteissä paikan päällä. Tietokannan haut voi toteuttaa vastaavasti kuin teoshaut kirjaston tietokannassa eli samoilla asiasanoilla. Aleksi on viitetietokanta, joten artikkeleista löytyvät viitetiedot lehteen. Lehdet pitää siis etsiä erikseen vielä esim. kirjastosta.
Tieteellisiä artikkeleita voi etsiä...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy opetus-CD-levyjä amerikanenglannista. Sen sijaan kaksi CD-ROM-levyä löytyy sekä muutama kielikasetti. CD-ROMit ovat nimeltään Opi amerikanenglantia (oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille) ja Amerikanenglantia (kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi). Kielikursseja ei juurikaan ilmesty CD-levyjen muodossa, vaan kustantajat ovat keskittyneet nimenomaan CD-ROM -muotoiseen aineistoon.
Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
National Geographic -lehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon sekä suomeksi että englanniksi. Suomenkielinen lehti löytyy pääkirjaston 1. kerroksen lehtilukusalista sekä Huhtasuon, Tikkakosken ja Vaajakosken kirjastoista (joista Vaajakoski on tällä hetkellä remontin takia kiinni). Englanninkielinen lehti tulee pääkirjaston 3. kerroksen lukusaliin. Lehtiä voi lainata, lukuun ottamatta uusinta numeroa. Lehtiä voi myös varata aivan niin kuin kirjojakin.
Englanninkielisen National Geographic -lehden voi lukea myös Zinio-verkkopalvelun kautta. Zinion käyttöön tarvitaan kirjastokortti ja yksi tai kaksi käyttäjätiliä, riippuen siitä, millä laitteella palvelua käyttää. Lisätietoa Ziniosta e-kirjasto-sivuillamme: https://www.keskikirjastot.fi/web...
Sadun saaret -näyttelyn yhteydessä vuonna 2003 julkaistu samanniminen kirja sisältää artikkelin Tove Jansson ja saaret, josta löytyy runsaasti saariaiheisia Jansson-sitaatteja. Pitäisin luultavana, että etsitty teksti - tai ainakin sen lähde - löytyy näiden joukosta.
Tässä muutama tärkeimmistä Janssonin saarisitaattien lähteistä:
Muumipappa ja meri
Kesäkirja
Tove Jansson, Ön. - Turistliv i Finland, 1961
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari
