Kyseessä on Aristoteleen Retoriikan II kirjan 14. luvun alku, joka kuuluu suomennettuna näin:
"On selvää, että elämänsä kukoistuskautta elävät ovat luonteeltaan edellä kuvattujen välissä. Heiltä puuttuu kumpienkin liioittelu.
He eivät ole liian luottavaisia, sillä sellainen olisi äkkinäisyyttä, eivätkä liian pelokkaita, vaan heillä on kumpaakin hyvässä suhteessa.
He eivät luota kaikkiin olematta kuitenkaan epäuskoisia, vaan pikemminkin muodostavat totuudenmukaisen käsityksen." (suo. Paavo Hohti)
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Varmasti keskeisin osoite lisätiedon etsimisessä on Helsingin kaupunginmuseo. Se on tällä hetkellä valitettavasti kiinni, mutta sinne kannattaa ottaa yhteyttä taas avautumisen jälkeen. Sillä välin verkosta on löydettävissä muita arkistolähteitä, esimerkiksi Helsingin kaupungin toimintakertomuksia tuolta aikakaudelta (pdf-tiedostoina) ja tietoa seurakuntien diakoniatoiminnasta. Vailla vakinaista asuntoa olevien yksinäisten asukkaiden majoittaminen oli pitkälti näiden instanssien sekä muiden lähetysjärjestöjen vastuulla. Tietoa kannattaa etsiä juuri noiden mainitsemiesi osoitteiden avulla.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/painetut_asiakirj…
Yleisesti hyväksytty kirjoitustapa näyttää olevan suuri Pohjan sota. Siis kaikki sanat erikseen ja Pohja isolla alkukirjaimella. Esimerkiksi tietosanakirjoissa Spectrum, Studia ja Tietojätti 2000 on käytetty tätä muotoa. Voit tarkistaa asian lisäksi Vesa-verkkosanastosta osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Hae sanalla 'sodat', niin saat listan tunnetuimmista sodista ja niiden oikeasta kirjoitustavasta (vrt. Persianlahden sota, jatkosota jne.). Tätä asiasanastoa käytetään mm. kirjastoaineiston kuvailussa ja tiedonhaussa.
Liedon kirjastossa ei ole kierrätystä, mutta Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy tällä hetkellä juuri sellainen BookCrossing-piste, johon voi tuoda kirjat.
Iisalmen Runnin terveyslähde oli taiteilijoiden suosiossa 1920- ja 30-luvuilla. Leevi Madetojan ja L.Onervan tiedetään vierailleen siellä, ja Madetoja innoittui säveltämään Runnin viisun.
Madetoja-säätiön verkkosivun teosluettelosta löytyy tieto yksiäänisestä kuorosävellyksestä Runni (1937), mutta sen kohdalla on tieto [missing].
Laulun nuotit ja sanat on kuitenkin julkaistu kirjassa Runnin terveyslähde : "Suomen Lourdes" (toim. W.K.Latvala, 1938). Tämä tärkeä sisältötieto löytyi vain Iisalmen kirjaston tietokannasta. Teos näyttäisi olevan saatavissa lainaksi Kuopion varastokirjastosta, joten kannattaa käydä oman kunnan kirjastossa tekemässä kaukolainapyyntö.
https://finna.fi/Record/vaari.1277536
https://madetoja.org/fi/teokset/...
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
Helsingin kirjastoissa on kelluva kokoelma, mikä tarkoittaa sitä, että suurimmalla osalla kirjoja ei ole omaa kotikirjastoa. Uudet taidekirjatkin saattavat siis kulkea kirjastosta toiseen. Rikhardinkadun kirjasto on kuitenkin taidepainotteinen kirjasto, jossa myös ylläpidetään laajaa taidekirjakokoelmaa. Tietoa tästä taidekirjakokoelmasta ja muista Rikhardinkadun kirjaston taideprofiilista laajemminkin löydät osoitteesta: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Rikhardinkadun_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Rikhardinkadun_kirjasto__taiteiden_keida(208120)
Keski-kirjastoissa Ratu-kortistoja ei ole saatavilla. Kaukolainana kortteja voi tilata Varastokirjastosta. Kaukolainat ovat maksullisia Toivakan kirjaston sivujen mukaan. Tarkempia hintoja kannattaa kysyä kirjaston asiakaspalvelusta. Varastokirjaston Ratu-kortistot löydät täältä: https://vaari.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+Ratu-kortisto&type=AllFields Kaukolainojen tilauslomake: https://keski.finna.fi/Feedback/Form/FeedbackIll Rakennustiedon RT-kortiston saa maksullisena käyttöönsä verkon kautta, https://tilaukset.rakennustieto.fi/rt-kortisto/rt-lisenssi
Sierra Leonen kansallislaulu löytyy puhallinorkesteriesityksenä cd-levyltä COLLECTIONS of national anthems 2. Tavallisena nuottisovituksena sävelmä löytyy mm. kokoelmasta NATIONAL anthems of the world : [1997]. Sijainti- ja saatavuustiedot HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Voit aina kääntyä BTJ-krjastopalvelun puolen.Se on Btj:n suomalainen tytäryhtiö jjoka myös välitää kirjoja.
Katso linkki:
http://www.btj.fi/
Voit myös selailla kirjastojen kokoelmatietokantoja käyttäen asiasanaa ISOTEKSTISET.
Vertaa linki, jossa uusimmat isotekstiset kirjat tulevat ensimmäisinä
http://www.helmet.fi/search*fin/disotekstiset/disotekstiset/1%2C2%2C455…
Kustannusyhtiö Otavalla on hieno sarja isotekstisiä kirjoja.
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/isotekstiset/fi_FI/isotekstis…
Kirjan siirtyminen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä toiseen kestää noin kaksi arkipäivää. Jos varaus on tehty 21.6. ja se on ehditty ottaa päivän aikana hyllystä, se luultavasti ehtii perille 23.6. Aika on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä matka voi kestää pidempäänkin, jos varaus eksyy väärään paikkaan tai sen kulkuun tulee jokin muu ongelma. Hyvin pienistä kirjastoista kuljetukset lähtevät harvemmin, joten niistä tilatuissa kirjoissa voi kestää huomattavasti pidempään. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten puolelta tulevissa varauksissa menee yleensä ainakin yksi päivä enemmän kuin Helsingin sisältä tulevissa varauksissa.
Varausilmoitukset sähköpostiin lähtevät yöaikaan, joten torstaina saapuneesta varauksesta lähtee ilmoitus...
Hei!
Venäläisen nykykirjallisuuden lukeminen perinteisten klassikoiden ohella on erittäin hyvä lähtökohta tutustua venäläisyyteen. Tässä on lista kirjastostakin löytyvistä suomennetuista venäläisistä nykykirjailijoista:
Boris Akunin, Andrei Astvatsaturov, Mihail Berg, Joseph Brodsky, Darja Dontsova, Ruben Gallego, Dmitri Gluhovski, Viktor Jerofejev, Natalja Kljutšarjova, Andrei Konstantinov, Alexandra Marinina, Viktor Pelevin, Jevgeni Popov, Vladimir Sorokin, Eduard Topol, Ljudmila Ulitskaja
Klassikoista voi suositella Gogolia, jota venäläisen kirjallisuuden asiantuntija Jukka Mallinen piti ensimmäisenä realismin edustajan venäläisistä klassikoista. Jukka Mallinen on itse kääntänyt erityisesti Viktor Jerofejevia, joka esimerkiksi...
Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Kyseessä on runo, josta on useita versioita ja jonka kirjoittajasta ei ole varmuutta.
Teoksessa Maailman runosydän (1998) on sivulla 658 Hannu ja Janne Tarmion suomennos runosta. Suomennos alkaa rivillä "Älä seiso haudallani ja itke...". Runon kirjoittajaksi on merkitty "Tuntematon".
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.314826
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Satu ihmisen ruumiinjäsenten lakosta sisältyy ainakin muutamaan hyvin vanhaan lukukirjaan. Ensimmäinen tieto sadusta on E. N. Setälän lukukirjasta, josta päätellen satu on hänen kynästään. Erikseen kirjoittajaa ei missään mainita.
Voit lukea näitä eri variaatioita sadusta digitoiduista kirjoista:
Nimellä "Ihmisen ruumiin jäsenet" satu sisältyy E. N. Setälän Vähäiseen suomalaiseen lukukirjaan, (1884)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119754/Vahainen_suomalainen…
Samoin satu löytyy E. N. Setälän Äidinkielen oppikirjasta kansakouluja varten (1899), s. 30
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/127970/Aidinkielen_oppikirj…
Nimellä Työlakko satu sisältyy August Kannisen Lasten...
Löysin Traficomin verkkosivulta https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Merkit%20ja%20mallit%20ajoneuvoluokittain tilaston liikennekäytössä olevista henkilö- ja pakettiautoista. Sen mukaan 31.12.2023 liikennekäytössä oli seitsemän BMW 2000 -mallista henkilöautoa, jotka on otettu käyttöön vuosina 1970-1975. Korimalleja ei tilastossa mainita.Merkki BMW, Malli 2000Käyttöönottovuosi Määrä1970 21971 ...
Antero Mannisen suomennos Rudyard Kiplingin runosta sisältyy teokseen Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976, s. 195). Manninen on suomentanut nämä rivit seuraavasti:"Voittosi kaikki jos voit yhteen tuoda / ja kertaheiton varaan uskaltaa, -"
Autismi- ja Aspergerliiton kirjastossa on lainattavissa noin 80 videota, niitä saa myös kaukolainaksi:
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=125
Videoluettelo:
http://www.autismiliitto.fi/files/130/VIDEOT.pdf
